Pötkähtelevä Juju

Juju on villi ja fiksu viikari mutta samalla maailman hellin ja herkin pikku otus. Se on oikea mammanpoika, joka mönkii kainaloon nukkumaan ja pötkähtää kehräämään jalkojen juureen, jos sitä sattuu ohi mennessään vilkaisemaan. Pötkähtäminen on sanana erittäin kuvaava, sillä Juju heittäytyy maahan kyljelleen. Ensimmäiset pötkähdyksen merkit ovat tyytyväinen ilme ja vähän nykivät pötkähdysliikkeet. Niistä arvaa, ettei tarvitse kuin katsoa astetta hellemmin kyseiseen pikkukissaan, niin se on jo selällään paijausten toivossa.

Juju pötkähtää mielellään myös jalan päälle. Se tulee aamulla makuuhuoneeseen ja ilahtuu löytäessään täkin alta pilkottavan säären. Se pötkähtää jalan päälle ja tuntuu ihanan lämpimältä ja pehmoiselta. Jos hyvin käy, Juju ottaa jalasta halausotteen ja nuolee lempeästi pohjetta. Jos huonosti käy, Juju testailee siihen kehräten naskalihampaitaan. Kun Juju on aikansa hyrissyt ja hassutellut, se nukahtaa pieneksi lämpimäksi keräksi jalkopäähän, eikä maailmassa voi olla silloin mitään suloisempaa.

Tällainen on Jujun pötkähdysilme.

Kun pötkähdysaltista kissaa suukottelee masuun,
se käpertyy kerälle, alkaa hurista ja lopulta nukahtaa.

Tältä pötkähdyskissa näyttää unen syvimmässä vaiheessa.

Ja tässä kuvassa pötky alkaa heräillä päiväuniltaan.