Kadonneen kaakaon metsästäjä

Näinä eristyksen aikoina moni sohvapottu on potkaissut itsensä liikkeelle virtuaalisin apukeinoin. Minäkin olen yrittänyt pitää peruskuntoani yllä osallistumalla Jujun kanssa netin kautta tehokkaille barre-tunneille. Siinä missä minä teen plién toisensa perään, Juju venyttää sutjakkaa tanssijankroppaansa verhoja vasten. Seuraavat demi pointe -kyykyt teemmekin aina niin, että veijarimainen balettiripsuttaja on tiukassa kapalossa emon sylissä. Se pitelee etutassuja suorina ja nauttii tanssin hurmasta. Loppurentoutuksissakin on oma söpöyselementtinsä: kun venytän lattialla kyykkäämisestä väsähtäneitä reisiäni, Juju töppää kostean kuononsa poskeeni tai tulee kutittamaan nenääni viiksillään.

 

Oliko hyvä treeni, mama? Me ollaan tosi sporttisia toisin kuin ehkä eräs nimeltä mainitsematon...

Niin, missä on Nuppu silloin, kun me Jujun kanssa hikoilemme?

Vaikka taloutemme tylleröpyllerö ei ryhmäliikunnasta piittaa, sille on kehittynyt ihan omia kuntoilurutiineja. Se taapertaa ympäri asuntoamme ja huutelee ”Nesquik!” Oletan, että sen tekee mieli kaakaota, sillä aikansa piippailtuaan Nuppu löytyy aina kiipeilemässä keittiötasoilta. Kaakaota etsiessään se tulee treenanneeksi reisiensä pomppuvoimaa paljon tehokkaammin kuin emo barre-tunneillaan. Varsinkin, kun treenit jatkuvat öisinkin ja niihin liittyy eräs lisäliikunta-aspekti. Eilen aamulla mies nimittäin huomasi, että tomaatit olivat sikin sokin keittiön työtasolla. Ne joko osaavat kieriä itsekseen tai sitten JOKU kadonneen kaakaon metsästäjä on käynyt pelaamassa niillä.

 

Nuppu pahkeksuu moisia syytteitä! Ihan kuin sitä mitkään
ihmisten vihannekset inspaisivat! ”Nesquik!”

 

Mutta toisaalta...

Nuuh nuuh... Potk potk! Kivastihan nämä pyörylät pyörivät!

Hyvä on, Nuppu tunnustaa ja kertoo, mistä tässä on kyse:
se sekoitti tuotemerkit. Nesquikin sijaan sen piti sanoa Kinder!

Onhan nyt pääsiäinen, eikä Nupusta mikään ole yhtä kivaa
kuin pelata pääsiäismunilla potkupalloa!

Ihanaa pääsiäistä teille kaikille, ja loppuun vielä Nuppu-sarjistaiteilijamme hauska näkemys sisäliikunnasta Nupun tyyliin:

Kivoja treenejä joka katille! :-D

Nimet vaihtoon!

Kun nyhjää saman porukan kanssa riittävän kauan neljän seinän sisällä, perspektiivit saattavat muuttua radikaalisti. Vaikka voisi kuvitella, että oman jenginsä tuntee läpikotaisin, se ei välttämättä pidäkään paikkaansa. Sen olen saanut huomata elettyäni Nupun ja Jujun kanssa kylki kyljessä viimeiset kolme viikkoa. Kattini ovat ihania, hassuja ja maailman rakkaimpia otuksia, mutta minusta on alkanut tuntua, että olen tehnyt niiden suhteen yhden megalomaanisen virheen: aikoja sitten kissanpentuhuumassa tulkitsin palleroitani aivan nurinkurisesti ja nimesin ne väärinpäin. Onneksi mokan voi vielä korjata:

 

Tämän kiltin pikku prinsessan nimi on vastedes Nuppu!
Näkeehän sen jo pinkistä nenännypykästäkin.

 

Perheen räyhäkkä keppostelija sen sijaan ristittiin juuri Jujuksi.

Meidän mielestämme kaikki loksahti nyt paikoilleen, vaikka aluksi tuntuu takuulla erikoiselta huudella Nuppua agilityradalle ja puffata Jujun valtavaa muhkuturkkia. Miltä Hupsuttamon uusi nimipolitiikka teistä lukijoista kuulostaa? Teimmekö vihdoin oikean siirron, vai olisiko ollut parempi jättää nimet väärinpäin?