Viime viikolla se tapahtui taas: vedin liikuntasalin
pukukopissa jalkaani kimaltavat tanssitossut ja tuunasin itseäni muutenkin
zumbakuosiin, kun tajusin, ettei kassistani löydy ainuttakaan hiuslenksua.
Samassa tiesin, missä ne kaikki olivat. Tai ainakin sen, keneltä asiasta
kannattaisi kysyä.
Nuppu ei ole mikään villakoira, jonka päälakea
koristaa pinkki rusetti, mutta fifiys on yksi sen ihailemista tyylisuunnista.
Jos se kykenisi kasvattamaan otsakarvojaan samaan tahtiin kuin varpaidensa
välistä sojottavia tupsuja, se voisi alkaa pitää pientä ponnaritöyhtöä itsekin.
Toistaiseksi sen on ollut tyytyminen pelkkiin hiuslenksuihin, mutta niitä sillä onkin sitten pilvin pimein. Nupulle kelpaavat niin nolot ysäridonitsit kuin trendikkäämmät
nykypäivän renksutkin. Kun Nuppu löytää uuden poninhäntäaarteen, se inisee
riemusta ja juoksuttaa sitä ympäri asuntoa. Joskus Nuppu tuo saaliinsa jopa
sänkyymme tai ”pelaa” sen jääkaapin alle. Ei siis ole ihme, että joudun aina lainaamaan hiuslenkkejä kissattomalta kollegalta…
|
Hiuslenksurohmu |
|
Läppärirohmu |
|
Serpentiinirohmu |
|
Varvaskarvarohmu |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti