Lapsena tein aina Valittujen Palojen
”Laajenna sanavarastoasi” -testit, koska oli hauskaa lukea selityksiä
käsittämättömiltä kuulostaville sanoille, joiden väitettiin olevan suomea.
Huomaan usein tuottavani uusiosanoja itsekin – varsinkin kissoihin liittyen –
joten ajattelin hieman listata niitä ylös siltä varalta, että kyseisiä
kummallisuuksia lipsahtelisi toisinaan tähän blogiinkin.
Kirnuttaminen: Jujun
harjoittama äännähtely silloin, kun sillä on aavistuksen tylsää tai se on vankasti
sitä mieltä, että joku voisi oikeasti kerätä luunsa ja antaa ruokaa. Kyseessä
ei ole naukaisu, vaan hiljainen, tasapaksu narina.
Kökkyhuone: Kissojen wc-tila, jossa mm.
”Nöpperssön” käy ”kökkerssönillä”, joka taas siivotaan ihan vain lapiolla pois.
Jujukin tietää, että tällaisen "lapion" kanssa plussapisteiden keräily on yhtä jongleerausta. |
Tällainen sen olla pitää! |
Minkutus: Jälleen Jujun ääntelyä, jota
kuuluu yleensä lukitun oven takaa tai edestä riippuen siitä, onko kyseessä
makuuhuone vai liinavaatekaappi. Minkutus alkaa helposti jopa kuuden kinttailla
ja yltyy lopulta moukutukseksi.
Liinakaappiminkutusta rapsutuksella höystettynä |
Pyyhkeiden ja lakanoiden keskellä asuu varmaan jokin pieni hiirulainen, jota Juju yrittää mennä tervehtimään. |
Murina: Synonyymi substantiiveille
’hurina’ ja ’kehräys’. Luontevinta sitä on käyttää ilmauksessa ”En nyt halua
säikäyttää, mutta tuossa sängyllä on tosi pelottava kissaeläin, joka murisee
ihan hurjasti.”
Mikä murisija vaanii peittomme alla?! |
Silkkupiste: Paikka,
joka voi sijaita sängyllä, sohvalla, raprap-baanalla, ikkunalaudalla tai miehen
silmän välttäessä keittiön pöydällä. Kyseisessä kohdassa yksi kissa saa
suukkoja ja ”nuuttausta” (=paijausta) siinä määrin, että toinenkin saapuu niitä
hakemaan.
Joskus aamukirnuminkutuksen aikaan vannon, että aloitan itse saman konsertin, kun Juju menee nukkumaan. Koskaan minulla ei silti olisi sydäntä moiseen... |
Skviikkaus: Nupun kimeää naukumista, johon
liittyy sinnikäs kiehnääminen jaloissa. Skviikkaus on aina vuorovaikutteista.
Kun Nuppu sanoo ”skviik”, sille vastataan ”skvääk”, ”piip”, ”miip” tai ”iik”.
Tästä Nuppu innostuu entisestään ja kellahtaa jalan päälle rapsuteltavaksi. Joskus
”sviik” tulee niin korkealta, että sen kuulee korkeintaan kaikuluotaava
lepakko.
Nupun intiaaninimi on "Hän-ken-skviikkailee-lepakoiden-kanssa". |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti