Vaikka Nuppu pitää kovasti herrrrrkullisista varastopunkeista, päätin allergian pelossa lopettaa niiden tarjoilun. Tilalle ruokavalioon kärrättiin tämännäköisiä kummajaisia. |
Uudet, verta tirskuvat namupalat saapuivat kissojen ruokaympyrään lihalastujen jättämää lovea täyttämään. Täysbarfaukseen ei tällä ruokintanoviisilla riitä vielä tiedot, taidot tai itseluottamus, mutta Nupun iki-ihanan anopin (= Ruffen äiskän) rohkaisun siivittämänä kampesin itseni paitsi netin ihmeellisiin syövereihin barf-asioita opiskelemaan myös ihan oikeasti lihatiskien tarjontaa kummastelemaan. Eläinkaupan jättimäiset kalkkunankaulat saivat minut melkein yökkimään, mutta mukaan lähti sentään raakaa broilerinsydäntä sekä jäinen siipimurskapötkö, jota pilkkoessani tunsin itseni kiilusilmäiseksi moottorisahamurhaajaksi. Asettelin sydännokareet keittiössä mahdollisimman houkuttelevasti kuppeihin, ja ravintolan puolelta kuuluikin heti ihastuneita hoputuksia:
”Uuu! Tuoksuuko täällä lämmin, viimeisiä sykähdyksiään pamppaileva sydän?” vampyyrikreivitär Nuppu Nuppula kyseli. |
Kun sisäelinkaukalot laskettiin kattien nenän eteen, Nuppu heitti yltään söpönöpön höppyli-pöppyli-pusukisun viitan. Alta paljastui raavas ja ronski barf-katti, joka jäyti ja narskutti lihaa kuin mikäkin safarin sakaali. Sydämellinen ateria näytti maistuvan myös vieressä nassuttavalle, lihapoikana tunnetulle Juippu-puikulalle:
Jäysk, jäysk, aah! Tätä lisää joka aterialla! |
Juju on aina tähän päivään saakka ollut tunnettu rakkaudestaan liharuokiin. Iskän hienostuneet kalkkunanfilepihvit ovat olleet sen suuri intohimo jo pitkään, eikä poika tiedä mitään maukkaampaa kuin vähärasvainen naudanpaistijauheliha. Mutta tällä kertaa koimmekin yllätyksen, sillä liika oli liikaa Jujullekin. Kun herkkä Pikkukissi näki verta ja tajusi, että sydän on oikeasti tumpsuttanut jonkin suloisen, höyhenillä peitetyn ystävän rinnassa, sitä alkoi vähän heikottaa.
Ehkä joku on ollut juuri tämän sydämen ikioma sydänkäpynen! |
Sillä välin, kun romanttinen poju vaipui mietteisiinsä, eräs ripeä typsykkä hoiteli jo tiskitkin. |
Koska sydämenmuotoiset kyynelet sumensivat Jujun näön, se ei huomannut kupposellaan vierailevaa karvaista jättipapua. |
Papu olikin oikeasti pupu, joka ei takuulla popsi popsi porkkanaa! |
Oi Juju, sä mietit samoin ku minäki! En pysty syömään sydäntä, kun ei tiedä kenen rinnasta se on revitty! <3
VastaaPoistaMutta Alfredin herkkua possun sydän kyllä on, palvelija kuvotuksen vallassa pilkkoo niitä pakastimeen... :P Meillekin tuo raaka liha on kuulemma jotain "täydennysruokaa", kun joku ei luota kykyihinsä laskea jotain lisäravinteita. ja lisäks kun mulle ei kelpaa kuin broilerin suikaleet ja possunliha, sisäelimet ja luulliset lihat on hyi yök.... -Mimmi
Moi, Mimmi! Olet kyllä symppis tyttö - ihanan herkkä ja nättikin vielä! Voitais mennä joskus illallistreffeille, jos noiden laskutaidottomien emojen silmä vähän välttäisi! T. Juju (aika täpinöissään)
PoistaBroilerin ♥ on Figon perusruokaa, ja kuulemma aivan kelpoa. Välillä tosin sopisi vaihtelu. Friedenkin mielestä se olisi hyvää, mutta kutina-asiat ei salli syödä sitä. M&M-kaupassa on kovin kätevästi noita lihoja myynnissä puolen kilon pötköinä, vaikka meidän taloudessa kyllä odotetaan sitä päivää, kun minä broilerinsydänpötköä paloitellessani tulen paloitelleeksi myös sormeni.
VastaaPoistaMutta on kyllä täytynyt sumentaa näköä aikalailla, luulisi karvaisen jättipavun olevan aika epäilyttävä ruokavieras!
Toivotaan, että meille ei tulisi kutinajuttuja kanasta. Nuppu kun niin tykkää siitä - eikä masukaan ole ainakaan vielä ärtynyt. Aika näyttää, miten tämän kokeilun kanssa käy. Toivottavasti sormet pysyvät tallessa! 8-)
PoistaJujulta meni kyllä karvapapu ihan ohi, mutta ehkä parempi niin, ettei näe siitä painajaisia. :-D
Oho! Että anoppi neuvoi tällaista :o Epäilyttävää.. Tosin naudanjauheliha, kananjauheliha ja broilerin filee ovat kyllä tooosi hyviä ihmisiltä napattuna. - Pepsi
VastaaPoistaMoi Pepsi! Kyllä se mun anoppi tietää, mikä miniälle maistuu ja mistä masu tykkää. Ruffe-murun turkinkin se on saanut pörhistymään niin hienoksi ja osaa laskeakin monimutkaisia algoritmejä toisin kuin tämä meidän lihan suhteen nynnyköivä äiskä. Kiitti muuten rosmovinkistä! Tuota täytyykin testata. T. Nuppu
PoistaHui, miten hurjan näköinen ateria! Onneksi minun ei tarvitse sydämiä alkaa pilkkomaan,msiitä ei tulisi luultavasti yhtään mitään... ;) toivotaan uuden ruokavalion auttavan tassu ongelmiin!
VastaaPoistaEikös vain olekin melkoinen ”Happy Meal”! :-D Mä olen itse niin nirso enkä juuri edes syö lihaa, joten noiden veristen elinten sahailu, pakkailu, pussitus, pakastus ja sulattelu ei ole ihan se omin lempparijuttu. Mutta mitäpä sitä ei olisi valmis omien mussukoidensa vuoksi tekemään! :o) Toivotaan tosiaan, että tämä auttaisi!
PoistaPääpiirteissään kasvissyöjä (viime aikoina heikosti, hävettää) täälläkin. Possunsydäntä, kalkkunaa ja nautasuikaleita pystyn pilkkomaan pakkaseen, mut kielessä menee raja. EI. Mut enitenhän nuo tykkääkin possunsydämestä.
VastaaPoistaLohdullista kuulla, että on muitakin puistattelijoita! :-D Mulla menee myös raja jossain kaukana ennen kieltä tai niitä suosittuja pinkkihiiriä. Miss Piggyn sydänkin on vähän siinä ja siinä. Mutta ehkä se menee nyt, kun on kokemusta tuosta Klaaran vastaavasta...
PoistaNoi on kyllä niin karmivan näköstä että suostu sydämiin koskeen, pötköt menee helpommalla. Nipsu vauvvana sairasti vatsaa kuukausia ja barffi lopulta auttoi.
VastaaPoistaEi kyllä herahda vesi munkaan kielelle sydäntä sahatessa. Hyvä, että Nipsullekin löytyi hyvä ruokavalio. Jospa tämä toimisi myös Nupun tilanteeseen!
PoistaOi nam, sydän on meidän lemppariruokaa! Jauhelihat tökkii ja kalkkunaa ei kerran suostuttu syömään ollenkaan, mutta broileri, sydän, maksa, kaulat ja kivipiira maistuu aina tosi hyvin. T. Pari raavasta ja ronskia melkein-barf-kattia
VastaaPoistaTe ootte kyllä tosi raavaita! :) Saas nähdä, mitä jännää meillä seuraavan kerran syödään. Ei ainakaan niitä kauloja (brrr), kieltä (hrrr) tai välttämättä mitään maksaakaan. Mutta kunhan tässä emo nyt hiukan vielä opiskelee ja karaisee itseään, niin eihän sitä koskaan tiedä, vaikka barfaannuttaisi enemmänkin.
PoistaSydämmelistä syksyä teillä näköjään vietetään !
VastaaPoistaKyllä noilla ruokavalioilla vaivat paranee ennen pitkää :)
Joo, me ollaan ihan silkkaa sydäntä nyt! :o) Toivotaan, että ruokavalio tuo kauan kaivatun avun!
PoistaVinkkinä että leikkaa saksilla. ;) Meillä nämä lihajutut jää täysin minun heinikseni, "kun sä osaat niin paljon paremmin". Mä sitten varasin meidän talouden huonommat ruokasakset kissojen ruuille. Helpottaa paljon ja on nopeampaa. Ainakin mun mielestä on paljon mukavampi. :D
VastaaPoistaJa meilläkin yritetään (taas vaihteeksi) ottaa raakaa mukaan ruokavalioon. Edelleen menee vain niin että Myrsky rakastaa ja Hannibal nirsoilee. Myrsky rakastaa niin paljon että lautanen tyhjenee alta minuutin. :D
Haluaisin kovasti täys-barfata, mutta ei vain aivot riitä... Voi kun joku vaan antaisi jokaiselle viikonpäivälle tarkat ohjeet mitä syöttää kissoille!! Ja joku voisi sellaisen kyllä tehdä minullekin. :----D
Kiitos hyvästä saksivinkistä! :) Mä olen meillä yleensä tuossa ”kun sä osaat paremmin” -roolissa, mutta nyt mies oli sitä mieltä, että kun ihan itse tämän barfauksen keksin, niin ihan itse saan sen myös toteuttaa. :-D
PoistaOlen kyllä nyt tämän testiviikon jälkeen kallistumassa barfin kannattajaksi, mutta mäkin todella tarvitsisin jonkun tekemään mulle tuollaisen täydellisen ruokintaohjeen ja vaihtoehdot sille, jos jompikumpi alkaakin nirsoilla. Ja sekin olisi ihan kiva, jos joku vielä etsisi ja pilkkoisi ne lihat, pakastaisi ja muistaisi sulattaa jne. :-D No ei, kyllähän sitä vaivaa näkee mielellään, kunhan vain olisi varma, että homma olisi sataprossaisesti hallussa.
Vai että anoppi, en suostu tähän, haha!! :--D Ihanaa että Nupulle maistuu sydän, uskoisin että possun sydän voisi myös olla herkullista herkkua, vaikka se onkin vähän isompi ja ällerömpi, mut sitä saa jauhelihaosastolta jos tekee mieli maistaa meidän poikien herkkua ;---D Ruffe ja Nuppu voivat sitten mennä sydämmellisille sydän -treffeille ♥ Ja voi Juippa reppana kun jäi nyt ilman herkku kalkkunaa ja sai kuppiin ihan ihmeellistä ruokaa jonka nopeempi veti sitten poskeensa. Mut Juipille terkut et eiköhän se emo osta sulle sitä kalkkuna herkkua ettei tarvi tommosia öklösisäelimiä syyä! Peukut tälle :-----) !!!
VastaaPoistaValitettavasti sulta ei kysytä suostumusta. :-D Anoppi mikä anoppi - virallisesti sitten, kun nuoripari löytää jostain kissapapin seremonioita suorittamaan. Ehkä jo niiden possunsydäntreffien päätteeksi. :-D Juitsihuitsi on ollut vähän närkästyneen oloinen, kun sydämenpalasia on putoillut edelleen kuppiin. Eilen me annettiin sille Nupun huomaamatta vähän lastuja (pitäähän ne syödä loppuun), ja tänään olen luvannut tonnikalaa. Onneksi kalkkunaakin on tarjoiltu, joten oikeasti tilanne ei ole ihan niin öklö kuin millaiseksi Juju sen maalailee.
PoistaHuih huutelee meidän katit. Sydän uppoaa tosi huonosti, mitä ihmettelen kyllä. Vanha maatiaiseni eli aikanaan 20 vuotta lähes tulkoon pelkällä sydämellä :)
VastaaPoistaKissat ovat erikoisia mieltymyksineen. :) Ikinä ei voi arvata, mikä kenellekin maistuu. Olisin kuvitellut, että Nuppu alkaa nyrpistellä sydämille sun muille, mutta sehän onkin nyt se meidän suuri sydämenlopsuttaja. :-D
Poista