lauantai 12. syyskuuta 2015

Noitatohtori hakusessa

Olen ollut suurimman osan elämästäni kauhulakossa. En lue Stephen Kingiä tai katso Ghostbustersia kaameampia elokuvia, koska jos mielikuvitukseni ja järkeni joutuisivat vapaapainitantereelle, edellinen mätkäisisi jälkimmäisen kanveesiin nanosekunnissa. Koska kammoan aaveita, mörköjä, zombeja, muumioita, merihirviöitä (jotka saattavat jopa lammessa uidessa tarttua jalkaan kiinni ja vetää uppeluksiin) ja rumasti irvisteleviä klovneja, tuntuu hieman hälyttävältä, että olisin silti valmis istahtamaan vaikka heti spiritismilaudan ääreen ja manaamaan esiin noitatohtorin.

Kukaan ei varmaan osannut arvata, että tämä kissa on syypää epätoivonsyövereilleni. Sen nimi
on Nuppu, ja se on tosi nätti ja palleroinen, mutta sen tassu leimuaa taas kuin juhannuskokko!

Ihminen voi tulla hulluksi pohtiessaan, kumpi oli ensin, muna vai kana, mutta Nuppu-ongelmaan verrattuna tuo vanha kananmunajuttu on ihan helppo nakki. Muna oli tietysti ensin. Se oli aluksi vain jokin pieni elonsiemen, joka alkoi vähitellen kehittyä suojakerroksen sisällä. Lopulta siitä muodostui munan sisällä kököttävä pikkukana eli söpö tipunpörryläinen. Kun aika oli kypsä, tipunen nakutteli reittinsä ulos, ja siitä kanojen vallankumous sitten alkoikin! Ongelma ratkaistu, jihaa!

 
Kotkottajat valtasivat lopulta myös kaikki orret ja puut.

Nupun tilanne on kuitenkin kinkkisempi kuin kanojen ja munakkaiden. Kaksi vuotta on kulunut niin, että jompikumpi etutöppönen tulehtuu ilman järjellistä syytä, ja terveitä jaksoja on tulehdusten välissä viikosta yhdeksään kuukauteen! Ruokavalio ei ole vaihdellut, elämässä ei ole ollut muutoksia, kotiin ei ole tullut mitään uusia aineita, kaikki on ollut niin kuin aina ennenkin. Nyt sentään on tiedossa jotakin tuoretta spekuloitavaa, sillä kahden ja puolen viikon piinaavan odottelun päätteeksi eläinlääkäri vihdoin soitti Nupun allergiatestin tuloksista.
Vaikka Nuppu toivoi viimeiseen asti, että koko juttu olisi jo unohdettu,
näyte ei ollut kadonnut eivätkä raksut ole tekemässä comebackia.

Saimme varmistuksen, ettei Nuppu ole allerginen millekään siitepölyille tai ulkoilman allergeeneille. Se oli kuitenkin saanut lievästi positiivisen tuloksen kategoriassa ”sisätila-allergiat”. Näihin kuulemma kuuluvat kuivaruoissa lymyävät varastopunkit, sängyssämme tutivat pölypunkit, kuvottavat jauhomadot (joita en pystynyt edes googlettamaan, koska madot puistattavat minua enemmän kuin raivopäiset poltergeistit!) ja ties mitkä muut inhottavuudet. Jäin myös pohtimaan, voiko Nuppu olla allerginen meille ihmisille?!

Mitä jos Nupulle joudutaan asettamaan porttikielto emon ja iskän sänkyyn?
Entä jos Öppönöppöä ei saisi enää suukotella? Se olisi paha paikka
paitsi emolle, myös iskälle ja Nuppu-suukkosuulle itselleen.

Jos joku ei muuten ole vielä nähnyt suurennettua kuvaa pölypunkista eikä haluakaan nähdä, niin nyt kannattaa scrollata alaspäin vähän matkaa silmät kiinni...

 
Tosi puistattavaa, I know. Mutta siinä se punkki nyt äheltää vaatekaappiini.
Pahoittelen kuvan laatua, mutta valtava suurentaminen aiheutti kohinaa.

Jotta allergiahomma vain ei menisi liian helpoksi saati sitten edulliseksi, Saksassa jatketaan Nupun verinäytteen tutkimista, jotta saamme tietää, mitkä sisätilaällötykset kissaparkaamme allergisoivat. Mahdollista silti on, ettei kaikesta tästä ole mitään hyötyä. Vaikka Nuppu olisi varastopunkille allerginen, eivät ötökät välttämättä edes liity tassujen nuolemiseen. Ehkä nörkkäyksen aiheuttaa jokin muu kipu tai kutina. Voihan Nupulla olla vaikka masu kipeä, mutta tassu on aina se reppana, johon pahat olot puretaan.

 
Toisaalta sitten tulee sellainen olo, että voiko Nuppu oikeasti olla kovin kipeä,
sillä leikkisämpää ja hyväntuulisempaa kattia en ole nähnytkään...

 Tältä Nupun leikki näytää mp4-muodossa:


Tarvitsisin nyt siis noitatohtorin, joka katsoisi rähmäisillä silmillään maailman ytimeen ja kertoisi minulle lyhyesti ja ytimekkäästi, mitä voisin Nuppuni hyväksi tehdä. Jos ratkaisu on barf-ruokavalio, niin hyvä on, käytän koko loppuelämäni fosforeihin, kalkkilisiin, aminohappoihin ja tauriiniin perehtymiseen ja niiden suhteiden laskemiseen. Jos taas pölypunkit ovat oikeasti syyllisiä, olen valmis kuuraamaan asuntomme seitsemän kertaa päivässä lattiasta kattoon. Jos kyse on ihmishilseestä, voin pukea itseni (ja miehen) (ja ehkä Jujunkin) ilmatiiviiseen avaruusasuun, ja jos jossakin muualla typykän elimistössä on jokin vaiva, teen ihan mitä tahansa, jotta se saataisiin hoidettua. Mutta ihan kaikkea tätä en pysty toteuttamaan ainakaan samanaikaisesti, joten hyvät vinkit olisivat nyt tarpeen. Mistä edes voisin aloittaa? Mitä kokeita meidän pitäisi ottaa? Kenelle soittaa, ketä konsultoida, miten, miksi ja millä tavalla? Kysymyksiä on satamiljoonaa, joten hulluksi tulon uhka vaappuu pääni päällä ja rymähtää niskaani hetkenä minä hyvänsä. Onneksi ulkona sentään paistaa aurinko!

Ja onneksi kyse ei ole luultavasti mistään vaarallisesta, ja vaikka juuri nyt ollaan
umpikujassa, löydämme ehkä joskus vielä tiemme ulos. Avaruusasuissa tai ilman.

24 kommenttia:

  1. Jaksamista Nupulle ja Nupun hoitajattarelle! Niin ymmärrän sun tuskastumisen ja ahdistuksen! Jospa selviäisi mikä sisäallergeeni sielllä vaivaa. Älä kuitenkaan etukäteen stressaa ruokavalioista, kissa tulee toimeen yllättävän yksipuolisella ruualla, kunhan se sisältää jotakin raakaa lihaa tai tauriinia sisältävää vitamiinia. Perustan väitteeni sille, että Friede on hengissä ja energinen, vaikka on syönyt tolkuttoman yksipuolista ruokaa jo useamman vuoden.

    Jos kuitenkin löydät sellaisen noitatohtorin, niin voisitko vinkata mullekin?

    Muuten, olenko ymmärtänyt oikein, että olet menossa blogitapaamiseen Purnauskikseen parin viikon päästä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3 Auttaa oikeasti tosi paljon, kun tietää, että siellä ruudun takana meitä tsempataan ja teilläkin on selvitty vaikka minkälaisista tilanteista. Täytyy yrittää nyt rauhoittua ja tutustua noihin ruoka-asioihin ilman pakokauhua. :) Jos noitatohtori ilmoittautuu ja ihmeparantaa Nupun, niin hätyyttelen sen teillekin heti paikalla! Ja kaikkien muidenkin ihanien kisujen vaivoja parantamaan. <3

      Olen juu menossa Purnauskikseen, vaikka jännittääkin. En ole välttämättä mikään sosiaalisuuden perikuva, kun tiputetaan keskelle tuntemattomien ihmisten joukkoa. Mutta toisaalta - kaikilla on varmasti yksi yhteinen lempiaihe, josta keksii aina puhuttavaa. Olethan säkin tulossa paikalle?

      Poista
    2. Olen minäkin tulossa. Ilmoittauduin viime viikolla, kun tilaa vielä oli ja erikseen pyydettiin. Voidaan tarvittaessa vaihtaa muutama sana sielläkin. Äläkä huoli, sosiaalisuuden perikuva en ole minäkään vieraiden ihmisten keskellä. Aika paljon tulijoitakin on vissiin, mutta eiköhän tuosta selvitä!

      Poista
    3. Jee, kiva juttu, että nähdään siellä! :) Vaihdetaan ihmeessä useampikin sananen. Toivottavasti siellä sitten osaa hahmottaa, kuka kukakin on. Tai sitten täytyy etukäteen paljastaa, minkä värisen neilikan rinnuspieleensä sijoittelee. :-D

      Poista
  2. Tuo on kyllä tosi kurjaa, kun eläintä vaivaa jokin sellainen asia, jolle ei löydy diagnoosia. Voi sitä epätietoisuuden ja huolen määrää niissä tilanteissa! Onneksi Nuppu vaikuttaa muuten niin tyytyväiseltä, että tuskin mistään ihan kauheasta voi olla kysymys. Onhan meillä ihmisilläkin kaikenlaisia kroonisia ongelmia, mulla esim. atopia, jonka aiheuttama yksi pieni ihottumaläiskä vietti just seitsenvuotispäiväänsä, kun ei se vaan parane millään konstilla. Mutta ei se haittaa elämää, joskus vähän kutittaa ja useimmiten ei. Toivottavasti tassuhomma on Nupulle on vähän vastaavanlainen juttu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista ja kannustuksesta! Toivotaan tosiaan, ettei Nupulla olisi mitään kovin vakavaa ja että tähän löytyisi jokin helpotus. Vaikkapa edes niin, että saataisiin terveet ajanjaksot pidemmiksi - tai nuolemista hillittyä sen verran, ettei iho menisi rikki. Toivottavasti sun ihottumaläiskä vielä yllättää ja katoaa ennen kymmenvuotissynttäreitään! :)

      Poista
  3. Ymmärrän hyvin paineen ja stressin kun ei tiedä mitä pitäisi hoitaa.
    Mutta aivan mahtava kuvasarja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kamalan malttamaton luonteeltani, joten tällainen epätietoisuus ja odottelu on ihan kammottavaa. Tänään on puunattu kämppä lattiasta kattoon ja potkittu pölypunkkeja takamukselle. Ei se varmaan auta, mutta onpahan edes yritetty jotain. :) Kiva, että kuvat hellyttivät! :-D

      Poista
  4. Voi Nuppusen pieniä tassuja :( jospa verinäytteen jatkotutkimus antaisi paremman ymmärryksen, vaikka tuntuu aika isolta reaktiolta vaikka noihin pölypunkkeihin. Mutta eihän sitä koskaan tiedä.. Olen joskus kuullut, että kissa on saanut allergisia reaktioita voimakkaista lattian/hiekkiksenpesuaineista, mutta siitäkään on tuskin kyse, jos käytätte jotain mietoja aineita. Jaksamisia, toivottavasti aiheuttaja saadaan selville!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kunpa tosiaan niistä tutkimuksista olisi jotain hyötyä. Musta suoraan sanottuna tuntuu ihan hullulta, että jos Nupulla on jokin pölypunkkiallergia, niin miten se voi välillä olla 9 kuukautta pois ja sitten taas palata. 8-I Eivät meidän siivoutottumukset ole missään vaiheessa muuttuneet, ja käytetään tosiaan Methodin myrkyttömiä (ja eläinkokeettomia) puhdistusaineita. Ehkä ne sitten ovat liian laimeita eivätkä tapa jotain sisäöllömöllöjä, jotka sitten sairastuttavat Nupun... Aaaaghhh! Tuntuu välillä, että teenkö mä kaiken ihan pieleen, kun en saa Nuppua pysymään terveenä. Toivotaan, että jos näin on, niin joku keksii, missä mennään pieleen ja osaa korjata mun toimintaa. Ei auta muu kuin yrittää parhaansa. Kiitos tsempistä! :)

      Poista
    2. Jos on pölypunkkiallergia, niin pelkällä siivouksella ei välttämättä saa oireita pois. Pölypunkkeja kun on sohvissa, patjoissa, peitoissa jne. paikoissa jossain määrin aina, vaikka niitä puunaisi ja jynssäisi päivätöikseen. Jotkut saavat apua ilmanpuhdistinlaitteista, mutta eivätpä nekään automaattisesti autuaaksi tee, koska tosiaan niitä vihulaisia aina on asumuksissa. Tietysti riippuu allergian asteestakin, lievempiin allergioihin siivous voi vaikuttaakin, mutta ei pakosti. Ja kun teillä on siis aina ollut samoja siivousaineitakin käytössä, niin tuskin niitäkään on syyttäminen, vaikka altistus voikin tapahtua pitkällä aikavälillä. Sitä paitsi uskoisin, että jos kyse olisi kodinhoitoaineista, niin oireita olisi muissakin Nupun osissa kuin yhdessä tassussa.

      Älä itseäsi syyttele (jep, helppohan se on sanoa...), ihan oikein sinä Nuppua hoidat! Voimia!

      Poista
    3. Kiitos! Taitaa olla tosiaan mission impossible vaikuttaa noihin punkinkutaleisiin, olivatpa ne pöly- tai varastosuuntautuneita. Nupun lukema sisätila-allergioille oli 12, kun alle 10 merkitsee, ettei allergiaa ole. Ehkä mulle selitetään tätä tarkemmin sitten, kun saadaan tarkat speksit.

      Poista
  5. Mun mielestä kortisonia voisi myös kokeilla Nupun tassuun ensin vähän isommalla annoksella ja sitten pienentää sitä mahdollisimman pieneen. Allergiaanhan se auttaa vaikka ei itse vaivaa poista vai onko kortisoni ehdoton ei? Monet kissat kuitenkin sen avulla porskuttaa vielä pitkään vaikka siitä pelotellaankin kaikilla mahdollisilla haittavaikutuksilla. Ruffelle se on ainakin sopinut ja ollaan sitä syötetty jo aika kauan (saatiin pienennettyä annosta ILMAN kakkasotkuja!!!). Kaverini kissa on allerginen koirille eli ihmisallergia on paljon mahdollista, mutta aika outoa silti.. Toivottavasti verestä saadaan lisätietoa ja minä voin lähettää sulle mun ja piivin koko sposti keskustelun jos siitä on barffaamisen aloitukseen jotain hyötyä :D Mulle ainakin oli vaikka aluksi se tuntui niin avaruustieteeltä, nopsaa oppi vaikka nää jutut ei oo mulle yleensä mitään helppoja. Ja edelleenkin uskon että vaikka ruuan vaihtaisi raakaan se toisi pelkkiä positiivisia tuloksia veskihommiin ♥ Tsemppiä paljon sinne ja Ruffelta pusut ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä, ja Nuppu otti suukot maiskutellen vastaan! ♥ Se on nyt tässä sängyn päällä ilman töttää, eli mun elämä on taas tätä, että katson kissaa. 8-I Kai mun täytyy nyt vain odottaa ne seuraavat 2 viikkoa, kun sitä verikoetta jatkotutkitaan. Sen jälkeen toivon todellakin, että lääkärillä olisi jotain ehdotuksia. Kyllä mä mieluummin Nupulle kortisonia syöttäisin kuin pitäisin sillä niin usein tuota riivatun tötteröä. Onneksi te olette saaneet annosta nyt pienemmäksi ilman kakkashow'ta! Lähetä vain mulle ne barf-keskustelut, jos suinkin voit ja ehdit, koska mä en saa mistään nettiforumeilta mitään järjellisiä ohjeita. En syö juurikaan lihaa, joten mulla ei ole suoraan sanottuna edes käsitystä, mistä niitä eri lihoja löytyy, mitä niille tehdään jne. En oikein luota omiin kykyihini ja pelkään, että pilaan Nuppu-paran vielä pahemmin, jos en osaa syöttää kaikkia aineita oikeassa suhteessa. Se olisi se pahin, mitä voisi tapahtua. :-/

      Poista
  6. Kylläpä menee hankalaksi! Eikä sellaista vaihtoehtoa nyt vain voi olla olemassa, että Nuppunen olisi teille ihmisille allerginen, ei ei ei. Jos kyse on jostain pölyallergiasta, niin kokeile kirjata ylös teillä tapahtuvat siivoukset ja miten Nuppusen tassu milloinkin voi. Reagoiko esim. juuri silloin, kun pölyjen pyyhinnästä onkin vähän pidempi aika, vai onko tällä asianhaaralla mitään merkitystä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No toivon tosiaan, ettei Nuppu ainakaan meille olisi allerginen. Täytyy kyllä tarkkailla Nuppua nyt myös suhteessa siivoamiseen, mutta vähän hankalaa se on, kun tuntuu, ettei silläkään saralla ole ollut muutoksia. Aika tasaisesti meidän arjen rutiinit aina rullailevat. Kunpa lääkäri osaisi sitten auttaa, kun selviää lisää.

      Poista
  7. Voih, ettei vieläkään selvinnyt tarkemmin mille Nuppu on allerginen, mutta ainakin jotain on nyt suljettu pois. Toivottavasti Saksan maalta saatte tarkempia tuloksia ja asia selviää. Voimia tassulle, Nupulle ja teille kaikille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Voimia kyllä tarvitaankin. Alan olla jo aika väsynyt ja lannistunut. Toivottavasti tästä on silti suunta ylöspäin.

      Poista
  8. Kunpa voisin sanoa, että tässä on sulle noitatohtori! Tuo on kyllä mystistä, mutta toivottavasti lisätuloksista on apua. Oletteko muuten käyneet koko ajan samalla ell:llä? Voisko joltakin toiselta ell:ltä saada selvyyttä asiaan?
    Nähdään Tampereella!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voihan kurjuus, ettei sultakaan löydy noitatohtorin numeroa! :-/ Tassua on tutkittu kahdella eri eläinlääkäriasemalla. Ensimmäinen oli vähän epämieluisa paikka (kun pyysin apua ruokintaan, sain kuulla, että rotta on kissan ravintoa ja jos en sitä syötä, niin on ihan sama, mitä annan), mutta kissaklinikalla on ollut aina ystävällisiä lääkäreitä, jotka ovat kohdelleet Nuppua tosi hyvin ja jaksaneet kuunnella huoliani. Siellä on ollut kolme eri lääkäriä Nuppua tutkimassa, mutta no. Ei ole helppo juttu heillekään. Olen oikeasti miettinyt, että osaisiko joku eläinhomeopatian ammattilainen katsoa tilannetta kokonaisvaltaisemmin ja auttaa näissä ruokinta-asioissakin. Kivaa, että sinäkin tulet Tampereelle! :)) Nähdään tosiaan siellä!

      Poista
  9. Voi harmi Nupun tassua.. Toivotaan, että saatte pian mahdollisimman tarkan tuloksen allergioista ja tassut saadaan kuntoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan! Vähän jollain lailla lohduttaa, että asiat sentään etenevät johonkin suuntaan, vaikken tiedä, mitä oikein pitäisi tehdä. Mutta ehkäpä tämäkin pulma joskus ratkeaa!

      Poista
  10. Harmi kun en oikein muuta osaa sanoa, kuin että voimia, tosi ikävä juttu tuollainen :/ Siskon koiralle tuli iän myötä hirveesti erilaisia allergiroita ja barffaus autto kuulemma todella paljon lieventämään oireita, onneks siitä saa nykyään hirveesti tietoa joka paikasta, joten sitähän kannattaa ehkä kokeilla? :) Ja eläinhomeopatiasta olen kuullu positiivisia kokemuksia kanssa!

    Seurailin muuten sua täällä aikasemmin eliiisas nimellä mutta sattuneistä syistä jouduin poistamaan blogin ja nyt mulla on 1 kissa ja 1 koira ja uusi blogi jos haluat käydä vielä kurkkaamassa www.cozychicdiy.blogspot.com

    Toivon hirveesti paranemisia Nupulle ja toivottavasti asiat järjestyy ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka ja kiitti paranemistoivotuksista! Tunnistin sut heti kuvan perusteella ja kävinkin lukemassa jo sun kuulumisia. Huh, millainen kevät ja kesä sulla on ollut, mutta kuulostaa siltä, että nyt olet menossa vahvempana oikeaan suuntaan ja toivon, että saat paljon kaikkea ihanaa ja hyvää elämääsi.♥

      Nuppu onkin aloitellut tässä vähän raakaruokintatotuttelua, joten toivotaan, että ruokavaliosta löytyisi apu meillekin. Kirjoittelen lisää tästä lähiaikoina. Nuppu vaikuttaa ainakin tyytyväiseltä uusiin kuvioihin. :)

      Poista