Silkkistä silkkua

Tänä aamuna olisi ollut kiva nukkua pitkään. Olen stressannut viime aikoina monestakin syystä, ja energiaa on palanut isolla liekillä. Ekstrauni olisi tullut tarpeeseen, mutta katit päättivät toisin. 

”Shh! Me ollaan ihan hiljaa, jotta mama ja iskä saavat nukkua.
Ei ku... ei ollakkaan. Iiiihhhihihihihihi! Tsembalot alkakoot!”

Normaalitapauksessa olisin antanut höyhenten pöllytä ja norsulauman jymistää pitkin asuntoamme, mutta koska Nupun suloinen pää verhotaan edelleen yön ajaksi tötteröön, alkoi uniseen mieleeni nousta kauhukuvia painivasta kaksikosta, joista toisella on kypärä ikävästi vinossa. Niinpä avasin makuuhuoneen oven ja tarjosin pottapäälle suojapaikan kainalostani. Se ei kuitenkaan kelvannut, vaan neiti meni hyppimään mieheni vatsan päälle samalla, kun Juitsi sovitteli tekareita hänen pohkeeseensa. Arvasin, että minun ja karvakerien oli aika siirtyä makuukamarista muihin maisemiin.

 

Jaahah. Tekstiin tuli heti korjauspyyntö. Toisin kuin aiemmassa kappaleessa väitimme,
Jujulla ei ole tekohampaita. Mutta näyttää erehdyttävästi siltä, että poitsulla on robottihäntä.

Suoritin hellävaraisen tötterönpoiston ja tarjosin aamupalan, josta eräs nälkäinen pehmonalle imuroi heti sydänsiivut parempiin suihin. Sen jälkeen menimme eteiseen hengailemaan. Aloin ihan muuten vain silitellä Nuppua, ja se katsoi minua niin kauniisti, että meinasin sulaa hellytyksestä. Pehmoinen nöpöneiti kävi makuulleen ja nautti silmät viiruina, kun liu'utin kättäni hitaasti ja hellästi sen korvien takaa kylkeä pitkin aina takajalkojen varpaisiin saakka. Nupun pehmokarva tuntui ihanan silkkiseltä, ja lempeän kissan hyvä olo tarttui minuunkin. Nuppu painoi pään tassujensa väliin ja sulki silmänsä, ja niin vaivuimme yhdessä silkkisilkkuhypnoosiin. Se tuli aivan pyytämättä ja yllättäen ja latasi meihin molempiin tuiki tarpeellista voimaa. Muistin, että tämä juuri on lemmikinomistajan onnea: molemminpuolinen luottamus ja sydäntä pakahduttava hellyys.

Onhan tästä nöpönenusta ollut hurja määrä huolta ja tulee varmasti aina olemaankin,
mutta vaikka saisin palata ajassa taaksepäin kaiken tulevan tietäen, en valitsi toisin.
Nuppu on ainutlaatuinen persoona, jota ilman maailma olisi ihan kurja paikka. <3