Kukkaispojan taidesynttärit

Tänään on lomamme vihoviimeinen päivä, mutta aurinkoisella elokuun sunnuntailla on suurempikin merkitys: pieni kinuskilaikukas poikamme täyttää 3 vuotta! Juhlahulinat aloitettiin heti aamusta, kun pahaa-aavistamaton nuorukainen puikahti makkariimme ja sai osakseen riemukkaan onnittelulaulun. Se ei ehkä mennyt ihan nuotilleen, tai sitten emon ääni oli vielä unesta rouhea, sillä Juju teki 180 asteen käännöksen ja kipitti kiireesti takaisin olkkarin puolelle. Kun poitsu uskaltautui uudestaan lähemmäs, emo lauloi paljon hempeämmin ja pääsi vihdoin hipeltämään synttärisankarin leuanalusta ja pörröisiä poskia.

 

Hyvää syntymäpäivää, sinulle Juitsi,
hyvää syntymäpäivää, emo toivottaa näin!

Juju oli saanut aamupalaan mennessä jo miljoonittain suukkoja, joten ei ollut ihme, että puolenpäivän kinttailla suloinen synttäripoika halusi vetäytyä rennoille nokka- tai kuonounille. Toivetta kunnioitettiin, ja emo ja iskä lähtivät pariksi tunniksi kesäretkelle luonnonhelmaan. Sielläkään emo ei unohtanut Jujua, vaan keräsi maailman kauneimmalle pojalle tuliaiseksi nätin pikku kukkakimpun.

 

Kakkaroiden katveessa synttäriateriakin maistui nannalta!

Juitsi on luonteeltaan rauhaa rakastava, joten olimme lähettäneet sen puolesta sanomalehteen ”Olen matkoilla” -viestin. Niinpä kotikoloomme ei virrannut kattia katin perään, vaan saimme juhlia ihan oman jengin kesken. Yksi ohjelmanumero oli manikyyri, jonka Juju otti vastaan tyytyväisenä sylissäni kököttäen. Sen jälkeen oli vielä ihanamman kauneushoidon vuoro:

 

”Aaah! Miksei aina voi olla synttäripäivä, mama?”

Kun kynnet olivat kuosissa ja turkki siloiseksi suittu, Juju vietiin yllätysvisiitille taidemuseoon.

 

Juju oli tohkeissaan Guggenheimin taideaarteista, vaikkei se oikein
ymmärtänyt, miksi tällä emoa muistuttavalla tädillä oli sylissään
kirja eikä esim. sinisilmäinen bicolour-ragdollpoika.

Huomaavainen museoväki ilahdutti Jujua pienimuotoisella juhlatuokiolla.
Kyllähän synttäreillä täytyy olla aina vähän ilmapalloja ja glitteriä!

Kun Juju oli ihaillut maalauksia kyllin kauan, se päätyi itse taideteokseksi, sillä oli aika ottaa viralliset syntymäpäiväpotretit. Emo hengästyi jälleen kerran Jujun herkästä komeudesta eikä osannut valita näiden kahden otoksen väliltä:

   

Juju pohti selvästi elämän kauneutta ja sitä, kuinka pienet hetket ovat usein niitä suurimpia.

Tai sitten se funtsi, olisivatko kakkarat herkullisempia kuin valkoapilat.
Emo ei kuitenkaan antanut synttärisankarille tilaisuutta maistiaisiin.

Synttäreillä oli Jujun mielestä tosi leppoisa tunnelma, mutta eräs juhlavieras piti niitä historian tylsimpinä kemuina. Sen mielestä paikalle olisi pitänyt kutsua räp-artisteja, klovneja, säkkipillinsoittajia, julkkiksia tai edes naapurien lapinkoira.

Nuppu pieni! Emo ymmärtää, ettei tötsän kanssa ole kiva junnata taidenäyttelyssä,
mutta jos hyvin käy, mokomasta satelliitista päästään lähipäivinä eroon!

Eniten Nuppua piristi, kun kerroin sille matkaäänestyksen kivat tulokset!
Suurin osa teistä lukijoista (8 kpl) äänesti Nupulle sopivimmaksi nenupusu-
matkan Bahamalle Ruffen kanssa! Toiseksi tuli 6 äänellä shoppailureissu
New Yorkiin. Riviera ja hiirenmetsästys maalla saivat kumpikin 3 ääntä.
Nyt Nuppu vain siis odottaa Ruffea saapuvaksi lentolippujen kera...

Tässä vielä lopuksi yksi herttainen potretti ihanasta Unelma-pojasta synttäreillään. Loput kuvat lisäämme Facebookiin, joten tervetuloa viettämään sinne Jujun juhlien hilpeitä jatkoja!

  

Paljon onnea, Juuuuuuju, paljon onnea vaaaan! <3