300 x OHOH!

Kukapa olisi vielä eilen uskonut, että kissaduomme happamampaan 50 prosenttiin kuuluva kissaneiti olisi se, joka räjäyttäisi potin aktivointiviikon ensimmäisenä päivänä heti kukonlaulun aikaan? En ainakaan minä, mutta niin vain kävi. Ja näin jälkikäteen kaikki on selvää kuin pläkki, ja merkit ovat olleet ilmassa jo pitkään. Vaikka leukamme loksahtivat lattiaan ja silmämme pulpahtivat hetkeksi kuopistaan, ei suinkaan ole ihme, että Nuppu teki tänä aamuna sen, mitä kukaan ei uskonut tapahtuvaksi koskaan, ikinä tai milloinkaan.

”Täh? Siis miksi ei? Mitäs ihmeellistä siinä muka oli?”

Ensimmäinen vihje oli tuffialustan valmistelu, vaikka emme sitä tajunneet. Ihmettelimme vain, miksi Nuppu on viime aikoina käynyt silloin tällöin keittiön vaakaa työstämässä. Punnitsemisen sijaan se on liponut vaa’an jääkylmää pintaa, minkä seurauksena Nupulta on aina päässyt pari tuffiaivastusta. Puuha on vaikuttanut järjettömältä ja jopa ärsyttävältä. Noin kerran päivässä on kuulunut lips-lips-tuff, lips-lips-tuff, kunnes olemme nätisti sanoneet Nupulle, että jonain päivänä kieli vielä jäätyy kiinni vaakaan ja joudumme soittamaan palokunnan apuun.
  

Kiiltäähän se ihanasti kuin mehujää, mutta se ei ole Rio Cola tai päärynä-Lipsi! 

Toinen vihje on ollut se, että blogimme on lähestynyt tärkeää merkkipaalua. Tämä postaus on historiamme kolmassadas, joten kiltti Nuppu halusi tietenkin valmistella jotain spesiaalia sen kunniaksi. Sitä on huolettanut emon tuskailu tyhjyyttä kolisevan pään takia, eikä Nuppu halua, että emo edes harkitsisi blogieläkkeelle siirtymistä. En silti osannut aavistaa, että neito osaisi kehittää jotakin niin jännittävää merkkipäivämme kunniaksi.

 

”Jaksaa, jaksaa, äiskä! Muutkin bloggaa kuin viimeistä päivää!
Kirjoita vaikka jotain tosta mun kylkeen imeksimästä märästä läntistä.”

Kolmas vihje oli haastavampaa sorttia. Toinen maakrapuna tunnettu ragdoll, Cocopops, yllätti koko kissablogistanian sinkauttamalla vauhdikkaasti korkean esteen yli. Kehtasipa palleroinen poika jopa yllyttää Nuppua samaan. Arvelin, että Nuppu korkeintaan harmistuisi, koska sen pikku tassukat ovat niin lyhyet töpöt, ettei niillä pääse sohvaa korkeammalle tasolle, mutta mussukkani on sittenkin sinnikkäämpää sorttia ja saikin vain lisäpuhtia yllätyksensä valmisteluun.

 

”Wou! Kukapa olisi systeristä moista uskonut!”

Neljäs ja viimeinen vihje oli tietenkin Viiruvarpaiden aktivointiviikkohaaste, jonka aikataulutin alkamaan tänään. Ja voi pojat tai oikeastaan tytöt, mikä shokki meitä aamulla odotti! Kun mies meni unisena keittiöön aamupuuron keittoon, Nuppu nökötti ikkunalaudalla. Nuppu! Ikkunalaudalla! Sydän alkoi pamppailla ja jyskyttää kurkussa asti, kun mietimme, miten Lillerilalleri oikein oli päässyt muurille. Mies nosti sankarittaren testimielessä takaisin lattialle ja näki tuota pikaa, kuinka maailman kahdeksas ihme kävi toteen: Nuppu asettautui tuffialustalle ja toden totta ponkaisi itsensä siitä ikkunalaudalle. Sama toistui vielä kolmannenkin kerran, ja neljännen pompun sain taltioitua teidänkin nähtäväksenne:

Nuppu on upouudesta taidostaan pollea kuin mikäkin. Se on ollut loistotuulella koko aamun ja kellahdellut ikkunalaudalla kumoon kehusuukkoja vastaanottamaan. Jaamme toki typykkämme riemun, vaikka loppujen lopuksi olisi ollut parempi, ettei Nupun ponnuvoima olisi kasvanut tällaisiin mittasuhteisiin. Missä Juitsi nyt syö omia, salaisia eväitään – ja miten käy miehen chilintaimille? Ei kai auta muu kuin kehitellä uusia kommervenkkejä, ja sellaisia on tulossa myös Nupun aktivointikalenteriin. Ehkäpä luvassa on sittenkin niitä norsunkokoisia oksereita!

Kyllä Nupun nyt kelpaa katsella YouTubesta superloikkaansa!