sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Juju-tohtorin diagnoosi

Kukaan ei varmasti ylläty, kun paljastan, että Juju on aitoa tutkijatyyppiä. Se on luonteeltaan introvertti mietiskelijä, jolla on vilkas ja vivahteikas sisäinen maailma. Siinä missä Nuppu näkee eteisen matolla ällöttävän hikisukkamytyn, Juju havainnoi samoilla leveys- ja pituusasteilla torahampaisen haisunäädän, joka vain odottaa kyyryssä mahdollisuutta hyökätä pienen ja viattoman räggäripojan kimppuun. Juippa ei kuitenkaan pakene raukkamaisesti petoja, vaan kohtaa vaikka kalkkarokäärmeen, jos sikseen tulee, sillä sen sisäinen uteliaisuudenpalo ajaa sen ottamaan asioista aina selvää.

Myers-Briggsin persoonallisuustestin mukaan Juju on tyyppiä INFJ.
 
Psykoanalyysi paljasti Nupun sosiaaliseksi pikku auringoksi. Aivan selvä ESFP!

Koska Jujua kiehtoo korjata maailman vääryydet, se on ottanut jälleen asiakseen selvittää Nupun tassumysteeriä. Vuosi sitten Jujulla oli poirotmainen lähestymistapa samaiseen ongelmaan. Yritimme kuulustella kaikkia mahdollisia syyllisiä ja rajata pois viattomia. Kuten tötteröpäivityksistämme saattaa päätellä, emme varsinaisesti onnistuneet tehtävässä lopullisesti. Mutta ei hätää, sillä Jujulla on uusi strategia. Koska tie Nupun sydämeen vie herkkujen kautta, Juju oli tarkkaillut siskonsa porsastelua innokasta ruoan suuhun lappamista moneen otteeseen ja löytänyt syyn koko tassuongelmaan. Koska me ihmiset olimme edelleen ymmällämme, Juju lupasi demonstroida asian opastamalla meidät ongelman ytimeen.
 
Koska en ymmärtänyt Jujun tuhinoita, monta tuntia kului niin, ettei asia edennyt mihinkään.

Noin kuuden maissa alkoi kuitenkin tapahtua: mieheni aloitti keittiössä
työeväidensä valmistamisen, ja herkkutuoksut leijuivat Juitsifruitsin nenuun.

Ovela katti meni ruinaamaan, että iskältä heruisi evästä myös Epposkepposnepposelle.
 
Seuraavaksi intuitiokissa kävi kuiskimassa loppasuukissan korvaan,
että keittiössä olisi nyt tarjolla sitä yhtä naminapsuherkkua.
Nuppu lähti inisten matkaan ja niin lähdin minäkin,
sillä Jujun lupausten mukaan kaikki valkenisi minulle pian.
 
Ja mitä näinkään?! Nupun, jolla lerpatti vasen etutassu
surkeasti ilmassa! Oi voi, auts ja ääh!
Sitten oikeakin tassupolo kohosi ilmaan. Ou nou ja apuva! Mutta hetkinen...?
Kysehän taisikin olla opastusmerkeistä, joilla Nuppu viittoi
iskän kämmenellä lepattavaa kalkkunaa kohti kitaansa!
 
Sekunnin sadasosan kestävän lohmaisun jälkeen homma alkoi alusta.
Tassu nyki ja pyki ilmaan ihan väkisin.

Se nousi yhä korkeammalle, ja pelkäsin jo,
että koko raaja nitkahtaa irti tätä menoa. 
Kalkkunan päivät olivat luetut, ja minäkin ymmärsin vihdoin Jujun teorian.
En ole ihan täysin tyytyväinen selitykseen, jonka mukaan Nupun tassu on kipeytynyt
kalkkunanpalasten kerjäämisestä, mutta en voisi olla onnellisempi hellästä ja fiksusta
pikku toffeekissastani, jolla on kultainen sydän ja maailman paras mielikuvitus!

22 kommenttia:

  1. Kerjääminen on kovaa hommaa ;) Odotin kyllä ehkäpä jotakin psykosomaattista oireilua diagnoosiksi..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin odotin jotain syvällistä ja monimutkaista tulkintaa, jossa olisi mietitty emo- ja iskäsuhdetta, mutta Juju yllättikin tällaisella käytännöllisellä analyysilla. :o)

      Poista
  2. Niin söpö kerjäläinen että voisin antaa kalkkunan lisäksi koko käden :)
    Tuohon vaivaan ei kyllä auta muuta kuin säännöllinen kalkkunanjakelu niin ei tarvii tyhjää huitoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö olekin ihana! :-D Kun tuohon hellyttävyyteen tulee vielä Nupun söpöt inahdukset ja liverrykset mukaan, niin eihän siinä voi muuta kuin ojentaa lisää kalkkunaa.

      Poista
  3. Onpas Juju näppärä salapoliisi! Kyllähän tassukin rasittuu, kun ankarasti kalkkunaa kerjää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juju osaa ajatella tuolla lailla "holistisesti"! :-) Onpa teillä Pöpön kanssa kiva uusi profiilikuva! :)

      Poista
  4. Oot sinä Juju kyllä viisas!! - Pepsi

    VastaaPoista
  5. No mutta, Jujuhan selvitti mysteerin oikein hienosti, ja Nuppusenkin tassuvaiva paranee alta aikayksikön, kunhan mammakin muistaa antaa kalkkunaa ilman, että kissaneito joutuu kerjäämään ja rasittamaan sieviä pieniä tassujaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi on tuommoinen nokkela pikku proffa kotona! :o) Täytyy ehdottomasti pitää kalkkunat lähistöllä ja tarjoilla niitä neidille ennen kuin menee huitomiseksi.

      Poista
  6. Oi noita pörrötassuttimia ♥ Sellaisella kun viittailee, niin varmasti saa vaikka mitä hyvää!

    Ymmärrämme toki ihmisen epäilyksen, vaikka onkin aika uskallettua käydä epäilemään Jujun diagnoosia ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Ei ole pörrötassun voittanutta. Siksipä sellaisista haluaa pitää mahdollisimman hyvää huolta. ♥ Jujukin sai kalkkunaa palkaksi hienosta diagnoosistaan, olipa siinä perää tai ei. Tai siis totta kai oli! :o)

      Poista
  7. Juju on siis tohtorismiehiä, ihailen suuresti !

    Ja kalkkunakeräjäinen - en oisi vastustaa, en vaan voisi <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitkälle kouluttautunut kattihan Juju toki on. :o)

      En mäkään pysty tuota pehmopalleroa vastustamaan. Onneksi se ei pyydä rahaa, sillä mun tili olisi tyhjentynyt jo aikoja sitten.

      Poista
  8. Vain tassun nosto ja ihminen tottelee. Ihmeellistä ja kätevää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pieni ele, suuri palkinto! :o) Kissoilla on uskomattomia supervoimia.

      Poista
  9. Harmi, että Juju oli hiukan väärässä, mutta onneksi kalkkunan kerjääminen on silti tosi söpöä ♥ Ruffe ja Coco on vähän kateellisia, ne ei saa kalkkunaa koskaan vaikka kuinka antaisi tassua :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juitsin teoria menee siinä, missä kaikki muutkin! :) Mysteeri on yhä selvittämättä. Olen ollut iloinen, kun Nuppu on ihastunut raakaan kalkkunaan niin kovasti, etteivät raksut ole mitään tämän uuden, emonkin suositteleman herkun rinnalla. Voi Ruffea ja Cocoa, kun kalkkunakaan ei sovi. Mutta onneksi niillä on paljon muita herkkuja. :)

      Poista
  10. Täälläkin olisi tarvittu salapoliisit. Vaatehuone jäi palveluskunnalta auki, ja mitäs muuta virkaa keltaisella juhlajakulla kuin toimia kahden hengen pesänä (tai 14? 18?). Kun kamera lähestyi rikospaikkaa kuvatakseen todisteet, syylliset luikkivat matkoihinsa.

    Pinnineppiblogissa tänään päivän herkkuannos, eikä se ole kalkkunaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyykin tulla maistiaisille teidän blogiin. :) Kieltämättä fiksua kaikota paikalta ennen kuin tulee raskauttavia todisteita jakkumajailusta. Kankaalle jääneistä karvoista tosin saattaa myös saada jonkinasteista tukea tälle tarinalle...

      Poista
  11. Haha, voihan se olla että tuossa tassu kipeytyy :D ihan hyvän teorian on Juju kehittänyt tassu mysteerille, jospa se kurja tassun punoitus nyt lähtisi pois!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikuttaa siltä, että ehkä Juju keksikin oikean diagnoosin. :) Kun kalkkunaa on tullut riittävästi, Nuppu on selvinnyt jo viikon ilman tötteröä. Voi kun menisi vielä toinenkin - ja kolmas jne.

      Poista