Haaveilin omista kissoista iät ja ajat, ja
mitä lähemmäs unelman toteutuminen tuli, sitä enemmän kuulin varoitteluja
kissojen aiheuttamista tuhoista. Ne raapisivat vasta asentamamme tapetit
riekaleiksi, silppuaisivat matot, pudottelisivat kaikki koristeet säpäleiksi
lattialle ja ajastaisivat sängyn alle atomipommin, joka räjäyttäisi kaiken
ehjänä pysyneen molekyyleinä ilmaan… Tai jotain sinnepäin. Mutta silläkin
uhalla halusin kotiimme kaksi tasmaniantuholaista. Olin valmis
rakastamaan niitä, vaikka ne paljastuisivat King Kongeiksi, jotka
kaataisivat lopulta koko kerrostalomme kumoon.
Tässä tuhotiimi valmistautuu iskuun... |
Kun Nuppu ja Juju sitten esiteltiin
kissaneitseelliselle asunnollemme, olin hiukan varuillani. Enemmän tosin
kissojen kuin asuntomme puolesta. Aluksi pikku termiitit osoittivat nimittäin
huolestuttavaa kiinnostusta johtoja kohtaan. Ensimmäisen kuukauden ajan
piilottelimme johtomylläkkää parhaamme mukaan vilteillä ja pyyhkeillä, kunnes
tajusimme hankkia muoviset johdonpäälliset. Siinä vaiheessa kissat olivat
onneksi päässeet eroon suurimmasta johtofiksaatiostaan ja keksineet uusia
kujeita. Tänään aionkin esitellä kuvasarjan muodossa niiden pahimmat tuhot
kautta aikojen. Toivon, ettei kukaan kissoista haaveileva saa nyt tästä
traumoja, vaikka materiaali onkin vallan puistattavaa. Kaikesta huolimatta olen
silti sitä mieltä, että asunnossamme kaikkein kauneinta ja arvokkainta on kaksi
räggäriraggariamme terävine kynsineen ja pienine nakerteluhampaineen.
Tuho numero 10
Kukkamultaa ikkunalaudalla
Turha selitellä, ettei sitä olisi. Vähintään kerran viikossa sitä tulee lisää. Kasveistakin katoaa joskus palasia! |
Tuho numero 9
Kissanhiekkaa ympäri asuntoa
Joo-o, onhan niitä jyväsiä loppuviikosta myös veskimaton vieressä. Joskus pahoitan melkein mieleni, kun varpaiden väliin mene Ever Cleania. |
Tuho numero 8
Irtokarvaa tummalla matolla
Näkeehän sen, ettei tämä näytä hyvältä. Kuva otettu pari päivää imuroinnin jälkeen. |
Tuho numero 7
Hampaanjälkiä laturijohdossa
Milläs iPadin nyt lataat?! Ai, se toimii sittenkin. |
Tuho numero 6
Nakerrettu kiipeilypuu
Mutta toisaalta: Omapahan on puunsa. |
Tuho numero 5
Yksi posliininen matkamuisto
Tässä se Nizzasta tuotu pesusienenpidin oli, kunnes Juju pudotti sen. Tuskin tämä rämppänurkka silti ennenkään kovin hyvältä näytti. |
Tuho numero 4
Säpäleiksi kaluttu jumppakuutio
Nuppu kantaa tästä vastuun yksin. Pääasia on, että lenkkarimme ovat kuution sisäpuolella eikä niistä ole jyrsitty kuin vähän nauhoja. |
"Garrauh! Mitäs sitä popsisi seuraavaksi?" |
Tuho numero 3
Rikki riivityt keittiön tuolit
Ihme, että näillä tuoleilla pystyy ylipäänsä enää istumaan! |
Tuho numero 2
Entisöity sohva
Vii-uu-vii-uu, serious damage! Langanpätkät esiin kiskoi ruokaa kärttävä Nuppu-neiti. |
Tuho numero 1
Pilalle ravattu parketti
Apua mitä tuholaisia siellä asuukaan! Ihan remonttikunnossa paikat :D
VastaaPoistaIhan lunastuskunnossa koko kämppä. :-D
PoistaSiltä tosiaan näyttää :D
PoistaMites nyt näin? Ei meidän räggäri ole tehnyt ollenkaan tuhoja ei sitten minnekkään! Teille on annettu nyt kyllä ne kaikista vilkkaimmat ja rämäpäisimmät kullannuput! Meille tulee ens kuussa uusi pentu, minkähänlainen riiviö siitäkin sitten kasvaa. :D
VastaaPoistaHatunnosto rohkeudesta, kun uutta pentua kaavailette. ;-D Ties vaikka tulisi jokin Nupun ja Jujun kaltainen pikku monsteri! <3
PoistaRufuskin on varmasti paljon onnellisempi kun saa leikkikaverin. :) Se on alkanut nyt tosi paljon yönaukumaan, sillä taitaa olla tylsää ja on onneton :( Onneksi minikaveri tulee 12 päivä! Pistää vipinäää Ruffenkin kinttuihin :D
VastaaPoistaKissakaveri on varmasti ihana juttu Rufukselle! :) Mun sydäntä aina riipii jättää kissat työpäivän ajaksi kotiin, mutta se aina lohduttaa, että niillä on toisensa niin paini-, nukkumis- kuin putsailuseuranakin. Odotan jo kuvia ja kuulumisia pikku pirpanasta!
PoistaNiin minuakin, oon ollu tässä työttömänä vuoden eli aina ollut rufuksen kanssa, mutta nyt sain töitä ja pitkien työpäivien ajaksi pitää jättää lapset yksin kotiin, en tiedä miten pystyn tähän :( Tekee kyllä kamalasti mieli kirjoittaa jo mystisestä Cocopopsista, mutta yritän kovasti pitää suunisupussa tai tässä tapauksessaa sormeni ja odottaa siihen asti kunnes pentu on kotiutettu :'D
VastaaPoistaOnnea työn johdosta - lähtemistä varmasti helpottaa, kun pikkuisilla on sitten laadukasta seuraa toisistaan. :) Yleensä Nuppu ja Juju jäävät ihan tyytyväisinä yhdessä nukkumaan, mutta tänään viimeksi Juju yritti estellä meidän töihin lähtöä. Se retkotti kynnysmatolla ja katsoi mua niiiin vetoavasti. Nyyh. Onneksi välillä voi tehdä etäpäiviä - ja viikonloput tietty menevät suloisessa symbioosissa. Cocopops on varmasti odottamisen arvoinen pikku tuttavuus. <3
Poista