Ei mennyt niin kuin Kissöössä!

Näin joulun alla olen tullut pariin otteeseen miettineeksi paikkaa nimeltä Kissöö. Se on leppeyden ja kauneuden tyyssija, jossa satelee hissun kissun räggärinpehmoista lunta. Ja jos oikein höristää tonttuhatun alla korviaan, voi kuulla rauhoittavaa kehräystä. Joulukuuset eivät kaatuile, kortit on lähetetty ajoissa ja joulusukissa piileksii kultafolioon käärittyjä possunsydämiä.

 

Mama, vietetäänhän me koko joulu Kissöössä?

Kiikuttaisin Nupun ja Jujun mielelläni Kissöön kimaltelevaan katti-idylliin, mutta valitettavasti possujunat tai Onnibussit eivät kulje sinne. Ja jos kulkisivat, niin tämä kissaemo olisi takuulla ollut liikkeellä liian myöhään ja missannut liput. Niinpä meidän on tyytyminen hösellykseen, härdelliin ja pienimuotoiseen paniikkiin, joka on vallinnut Hupsuttamossa jo hyvän tovin.

Tontutkaan eivät kestä tätä menoa, vaan kellahtavat kumoon monta kertaa päivässä.

Toisin kuin Kissöössä, meillä kaatui minijoulukuusi jo ensimmäisen adventin jälkeen. En tiedä, kuka tai ketkä olivat asialla, mutta kun mies saapui töistä kotiin, Nuppu ja Juju olivat olleet vastassa hitusen noloina. Hetkeä myöhemmin oli käynyt ilmi, että kuusipuu oli pökrännyt ja köllötti nyt kyljellään hyllyn päällä. Kissojen kunniaksi on silti sanottava, että ensimmäisen kokeilun jälkeen muovisen juhlatörtän töniminen on loppunut tyystin.

Piparkakkutalon terassilla majaileville pupuillekin vain kumarrellaan.

Jouluristeilijän matkustajat on vastaanotettu satamassa uteliain silmäyksin...

...ja niiden kanssa on vietetty laatuaikaa jouluvalojen välkkeessä...

...sillä onhan Hupsuttamo maapallon riemukkain paikka!

Minulla ei ole kuitenkaan ollut kovin riemastunut olo, sillä jostain syystä joulunalusviikot kiitävät valoakin nopeammin. Joka vuosi päätän olla ajoissa esimerkiksi joulukorttien suhteen, mutta aina käy yhtä höperösti. Niin tänäkin vuonna, vai mitä sanotte näistä viimeisellä mahdollisella hetkellä tilatuista taideteoksista:

 

Jei, kymmenen kappaletta Nuppu-aiheisia kortteja! Wuup, wuup! Hyvin menee. 

Vai meneekö sittenkään? Viittä virhettä ei sentään löydy, mutta yksi ilmeinen moka näissä on!

Mikäs vuosi se onkaan alkamassa?! Krääh ja yyh!

Nuppu, Juju ja mieheni ottivat aikamatkailun onneksi huumorin kannalta. Niinpä toivottelimme korteissamme ihania yllätyksiä vuodelle 2018, hauskoja hetkiä vuoteen 2014, mukavia käänteitä jouluun 2020 ja kaikkea hyvää vuodelle 1999. Osoitteita meillä ei ollut läheskään jokaiselle kortin ansainneelle, joten pahoittelemme, ettei tätä mestarillista pläjäystä leviä kovin laajalle. Haluamme silti toivottaa kaikille tunnelmallista joulua, ihanaa loppua vuodelle 2016 ja mitä mahtavinta vuotta 2017!

 

Kiitos myös kaikille ihanista joulukorteista! Hurjimmat innonnaukaukset
kuultiin, kun kortteja tuli Ruffelta, Cocolta, Pepsiltä, Maxilta
ja pupufrendeiltä Sonjalta ja Saaralta! <3

Vaikka tälläkään kertaa jouluvalmistelut eivät sujuneet kuin Kissöössä, olemme enää vain tassunmitan päässä tuosta unelmien höytyväsaaresta. Alkoihan meillä tänään kauan kaivattu joululoma!

 

Joko teillä kamuillakin on startannut virallinen Kissöö-kausi?

Epämaagiset pehmonallet

On onni, että elämme vuotta 2014 emmekä vuotta 1483, sillä Tiede-lehden artikkelin mukaan paavi Innocentius VIII määräsi silloin kaikki kissanomistajat polttoroviolle noitina. Minä olisin roihunnut tuplaliekeissä, paitsi jos olisin onnistunut pelastamaan itseni kertomalla, etteivät Nuppu ja Juju ole oikeastaan kissoja. Nuppu on harvinainen kävelevä teddypehmonalle ja Juju silkkiuikun ja bordercollien ihastuttava risteytys. Minä taas en satunnaisista enneunistani huolimatta kykene kovin kummoisiin taikoihin. Jujun ja Nupun näkökulmasta bravuurini taitaa olla hämmästyttävä kyky loihtia ufojen katolle (=ruokakuppeihin) herkullisia pöperöitä.

Osaan myös leijuttaa taianomaisesti Jujun pentuaikojen
suosikkilelua, rikki jauhettua unisiepparia.

Jujun ja Nupun isä on nimeltään Dreamcatcher.
Ehkä siksi tämä lelu on molempien sydäntä lähellä.

Monet väittävät, että kissoilla on kuudes aisti, mikä tukee teoriaani siitä, etteivät Nuppu ja Juju kuulu tähän eläinlajiin. On toki ällistyttävää, kuinka ne juoksevat ovelle jo kauan ennen kuin mieheni askelia edes kuuluu rappukäytävästä, mutta tylsänä (ja huomattavan epänoitamaisena) tyyppinä pistän ilmiön otusten tarkkojen karvakorvien piikkiin. Joskus Nuppu näyttää siltä kuin se näkisi jotain, mitä me muut emme näe, mutta ajatus Nupusta mystisenä viestinviejänä lähinnä huvittaa minua. Eikä ”Neebo” suinkaan aina ole kovin skarppina, vaan uppoutuu välillä niin syvälle haaveisiinsa, että säikähtää helposti. Se inahtaa, jos sitä silittää ”yllättäen”, ja yhtä lailla Juju saattaa säikäyttää Nupun tupsahtamalla ”arvaamattomasti” jostakin. Jujua taas ei niin vain säikäytellä, joten ehkäpä se onkin meidän taloutemme aito ja oikea velho. Voisiko se olla jopa kissa?

Lupasin povata kullanmuruilleni tulevaisuutta.
Valitse jokin kortti, Nuppu!

Nuppu pyysi valinta-apua toisesta ulottuvuudesta...

Ja kuinka ollakaan, Lovely Kisses valitsi tämän kortin.
Tulossa on siis paljon lällyjä pusutteluhetkiä.

Jujun vuoro katsahtaa tulevaisuuteen. Ota vain
rohkeasti jokin kortti, mutta älä sitä reunimmaista rosvoa...

Hupsista heijaa! Ei kannata näyttää noin vakavalta,
sillä tulossa on jotain, mistä tykkäät satavarmasti!

Kas näin pieni, tyytyväinen poika saa kampausta. Juju kuuntelee
kampailua pitkät ajat, sulkee silmänsä ja ojentaa kaulaa siinä
vaiheessa, kun kampa kutittelee leuan alta. Kannatti povata!

Suihkunraikkaina jouluun

On jouluaattoaamu, ja Nuppu ja Juju ovat valmiita suureen juhlaan. Ne saivat yhden joululahjoistaan ennakkoon ja pääsivät jo kumpikin vuorollaan nauttimaan puolivuosittaisesta spa-hoidostaan. Tällä kertaa saunaosastolle kutsuttiin ensimmäisenä Juju. Hätäisen alkuräpistelyn ja suihkuoven rämppäämisen jälkeen herra vihdoin tajusi, että tarkoitus on puunata siitä entistä kuohkeampi. Niinpä se istui loppuajan nätisti lattialla ja tuntui jopa viihtyvän, kun sen turkkia vaahdotettiin ja huuhdeltiin. Tämän jälkeen Juju kiedottiin ihanan imukykyiseen Mikki-pyyhkeeseen. Föönauksen ajan herra tahtoi nököttää kylppärin hyllyllä ja pöykki minua päällään tyytyväisesti huristen. Koko loppupäivän se esitteli kaikille vastaantulijoille unelmanpehmoista turkkiaan ja riehui villisti kuin kissanpentuaikoinaan.

Tervetuloa, herra Kissaherra. Astukaatte suihkun puolelle!

Ups, herra Kissaherran pyyhe valahti nilkkoihin!

Kas näin! Tässä herra Kissaherran virallinen spa-poseeraus.

Nupun kanssa kylpyläreissu oli aavistuksen hektisempi kokemus. Se ei sanonut tällä kertaa edes ”skviik” ”skvääkistä” nyt puhumattakaan, mutta mennä touhotti suihkukoppia ympäri niin virkeästi, että jos olisi ollut kyse rusketussuihkutuksesta, Nupusta olisi tullut melkoinen seepra. Pesun jälkeen Nuppua kuivasi fööniä enemmän ilmavirta, joka aiheutui Nupun innokkaasta paikanvaihdosta. Sen turkkiin sipaistiin lopuksi hieman uutta sähkönpoistohoitoainetta, ja tulos oli vähintään yhtä silkkinen kuin Jujun tapauksessa. Nuppukin selvästi nauttii puhtaasta turkistaan, jossa ei ole enää ripaustakaan syksyn töhnistä. Tervetuloa joulukolli – täällä tuoksutaan hyvältä, näytetään suloisilta ja käyttäydytään kuin herttaiset pikkuenkelit!

Nupusta ei saanut otettua parempaa suihkukuvaa,
sillä se kiisi kylpylää ympäri kuin pillastunut polkuvene.

Taideteosmainen otos puhdasturkkisesta Nuppu-neidistä.

Näiden kuvakorttien myötä minä, Nuppu ja Juju toivottamme kaikille teille lukijoille ihanaa ja rentouttavaa joulua! Kiitos, kun olette lukeneet hupsutuksiamme ja kommentoineet niitä ahkerasti!

Kissojen korttikollaasi

Nuppu ja Juju ovat todellisia koirakissoja. Aina kun palaan töistä kotiin, jalkoihini änkeää kaksi sydämellisen innokasta cockerspanielia. Niitä on pakko tervehtiä ja rapsuttaa ennen kuin edes kiskon kengät jalastani tai nyhdän pipon päästäni. Kun ensimmäiset suukot on vaihdettu, "hurtat" käyvät kurkistamassa, onko kynnysmatolle tipahdellut postia. Tutkimme yhdessä jokaisen joulukortin, ja kerron niille, ketkä kaikki ovat meitä niin ihanasti muistaneet.

Räggärimme ovat olleet erityisen vaikuttuneita kaikista suloisista kissakorteista. Emme ole päässeet vielä naksutinkoulutuksessa niin pitkälle, että hauvat osaisivat itse ostaa (tai vielä parempaa: askarrella) kortteja, joten ne lähettävät kiitoksensa alla olevan kuvakokoelman välityksellä:

Nuppu ei tiedä, minkä kortin se lukisi ensimmäisenä!

Tämän kissanpennun Juju valitsisi leikkitoverikseen!

Juju tahtoisi tutustua jouluna tonttuun, sllä ne vaikuttavat kovin kissamyönteisiltä.

Tämä kortti inspiroi Jujun poseeraamaan kynttelikön takana...

Juju sai aikaan tällaisen kynttelikköposeerauksen. Tunnelmaa on tässäkin, hieman erilaista vain.

Tämä kortti sai Jujun henkäisemään ihastuksesta! Kuvan kissassa on jotain kovin tuttua.

Nuppukin ihastui korttiin niin kovasti, että se täytyi nostaa turvaan liioilta suukoilta ja nakertelulta...