”Äiskä aina miettii, oonko mä supi, pupu, ahma vai kuutti, mutta taisi olla vähän oma identiteettikin hukassa. Tai pupussa.” |
Kissat olivat tiiviisti läppärin äärellä, kun tein kevään mittaan freetöitä ja kirjoittelin uusia tarinoita – ja ne pitivät myös pinkkejä varpaitaan lojaalisti pystyssä, kun hain unelmieni työtä. Sen täytyi olla ratkaiseva tekijä, sillä minut toden totta valittiin jäseneksi ihka uuteen laumaan!
Uusi työni alkoi kesäkuun ensimmäisenä päivänä, ja heräsin aamulla innosta väristen. Huomasin, että totuus alkoi valjeta myös Nupulle ja Jujulle. Ne ymmärsivät, että emo teki lähtöä, eikä se ollutkaan enää kiva ajatus. Lämpimät nukkumajalat kipsuttelisivat pian uuden työpaikan käytävillä, ja Nupun sijaan kainalossa mötköttäisi korkeintaan käsilaukku! Niinpä kissat vetäytyivät murjottamaan sängyn alle, vaikka yritin lirkutella niille, että illalla olisi luvassa mielin määrin leikitystä, pusuja, rapsutuksia ja herkkuja.
Olin jo ovella, kun Juju heltyi ja kipaisi antamaan minulle laimean lähtöpusun kaihoisan katseen kera. |
Ensimmäinen päivä oli tulvillaan uutta ja jännää, mutta kun palasin kotiin kertomaan kuulumisia, sainkin kylmää kyytiä kissoilta. Kumpikaan ei tullut minua vastaan, ja mikä pahinta: Nupulle olin kuin ilmaa. Kun yritin huhuilla neitosta, sen korvissa oli pahasti vikaa (tai ainakin vaikkua), mutta isikissin kutsut se kyllä kuuli ja kävi suikkaamassa hänelle hempeitä suukkoja. Myöhemmin illalla sain lepyteltyä molempia mussukoita, mutta seuraavana aamuna kissat olivat taas sängyn alla naama näkkärillä, enkä saanut lähtösuukkoa enää kummaltakaan!
Ainoa lohtuni oli, että kissat sentään vetivät yhtä köyttä ja niillä oli pusutteluseuraa toisistaan. |
Nyt uutta arkea on takana kolme viikkoa, ja helpotus on suuri, kun kissat ovat sopeutuneet vähitellen uuteen rytmiin. Minua ei enää hyljeksitä, vaan sain jopa irtopisteitä, kun mies lomaili viikon läntisessä mummulassa ja kissat saivat nukkua vieressäni kaikki yöt. Seuraavaksi edessä on yhteinen juhannuksenvietto, ja sitten kissat voivat lekotella ”iskän” kanssa vielä kolmen viikon verran. Ei sittenkään pöllömpää tämä pupusten uusi arki...
No voi pieniä pettyneitä karvanaamoja - kotimamma ei ollutkaan pysyvä elementti. Jujun lähtöpusu ♥
VastaaPoistaPaljon onnea uuteen työpaikkaan ja tsemppiä kissoille sopeutumisen jatkoon, ja hyvää juhannusta tässä myös!
Kiitoksia kaikista toivotuksista!♥ Onneksi nuo pusuttelevat karvanassukat ovat sopeutuvaa sorttia eivätkä malta mököttää kovin kauan. :)
PoistaPuuh, teillä on anteeksiannot tiukassa! Mutta onnea ja ymmärrystä uuteen duuniin! Sekä hyvää juhannusta tietty.
VastaaPoistaKiitoksia! :) Nuppu varsinkin laittoi emon koville, mutta onneksi nyt on kaikki taas hyvin. ♥
PoistaOnnea uuden työn johdosta ja oikein ihanaa juhannusta! Ja pikaista sopeutumista myös uusiin rytmeihin. Alkuun saattaa tihkaista, mutta kyllä varmasti jouluun mennessä lähtöpusut saadaan hoidettua ja iltapäivällä elo on normaalin Hupsua.
VastaaPoistaKiitti! :) Onhan tässä kyllä sopeutumista itse kullekin, mutta toivottavasti aamupusuja heruu jo ennen joulua! :)
PoistaMiks ihmisen pitää lähteä työtöihin? Se on tylsää. - Max
VastaaPoistaJotain se mama puhui, että pitää tienata rahat Kanaan ja Kaniin. Tykkään Kanasta ja Kanista, joten menköön sitten, kunhan kouluttaa ja leikittää mua kovasti illalla! -Juippa.
PoistaPaljon Onnea uuden työn johdosta (vaikka se onkin kissojen yhteisajasta pois) :)
VastaaPoistaHyvää Juhannuksen aikaa !
Kiitos onnitteluista ja juhannustoivotuksista! :) On kyllä ollut mukava viettää yhteistä kesäaikaa. <3
PoistaMe ollaan tosi kovin mietitty, että miksei meidän maksama palkka riitä palvelijalle... Mut ei olla keksitty siihen ratkaisua. Hiukka lohduttaa, että ette tekään. Toisaalta pienet lomat palvelutöistä tekee palvelijalle ihan hyvää sillä sit se jaksaa iltaisin paremmin palvella.
VastaaPoista- Rokkimimmit -
Joo, niin se varmasti on! Meidänkin äiskä on ollut jotenkin paljon energisempi ja iloisempi taas – ja jaksaa keksiä meille uusia juttuja. Enää ei pihistellä, vaan annetaan sille pusupalkkaa! T. Puippi ja Pömpä
PoistaOnnea työhommista ja Nupulle ja Jujulle paljon tsemppiä jatkosta selviytymiseen! Muutos on varmasti rankkaa kaikille osapuolille! :D
VastaaPoistaKiitti! :) Onneksi uudet työkaverit ovat pyytäneet nähdä Nupusta ja Jujusta kuvia ja ihailleet murusia, niin ei ole elämä ollut päivisinkään täysin kissatonta. :)
PoistaOnnea uusista työkuvioista ja tsemppiä Nupulle ja Jujulle uuteen tilanteeseen <3
VastaaPoistaMeillä taas isikissi on ollut vaihteeksi kotona ja kummasti Ilmo ja myös entinen mammankisu Roope ovat alkaneet viihtyä enenevissä määrin miehen sylissä. Illalla kun katsotaan tv:tä, on miehen syli täynnä kissoja ja omaan syliini ulottuu vain pieni osa karvaista häntää. On tämä työssäkäyvän elämä julmaa.
Kiitos onnitteluista ja tsempeistä! :)
PoistaJa huh, ymmärrän, miten kovasti riipii tuollainen mammankisun kapuaminen ihan väärään syliin! Onneksi edes ne pari häntäkarvaa yltävät suhun - on sekin parempaa kuin ei mitään. Mutta toivottavasti tilanne tasoittuu taas pian! <3