sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Kuuluisat koivet

En ole koskaan tavoitellut julkisuutta, mutta jostain syystä päälläni ja jaloillani on täysin eri agenda. Siinä missä aivoni kehottavat karttamaan kuuluisuuden kiroja, koipeni yrittävät tepsuttaa tielle, joka johtaa tähtiin. Yksin ne tuskin olisivat tavoitteessaan onnistuneet, mutta onneksi niillä on ollut vuosien ajan valmentaja, joka on vanuttanut, lämmittänyt ja joskus jopa leikkimielisesti järsinyt ja potkutellut niitä kohti tuota päämäärää. 
 
Juju on aina tiennyt, että emon rimppakintut eivät ole mitkään turhat vekottimet. 

Poitsuliini on nukkunut niiden päällä vauvasta asti,
ja ne ovat virttyneet vuosien saatossa juuri sopiviksi. 

Jalkani olisivat varmaan tutisseet innosta, jos ne olisivat tienneet, mikä gloria niitä odotti helatorstaina, kun käskin niitä vaappumaan pitkän visiittiputken päätteeksi Elämää ja elämyksiä -blogin residenssiin. Kinttujeni oli nimittäin määrä näyttäytyä neljälle itämaiselle kissalle, joista yksi olisi valitseva parhaan koipiparin itselleen ylhäiseksi vuoteeksi. Voisiko tämä olla jalkojeni tilaisuus ponnahtaa viraalihitiksi?
 
Täällä olisi ainakin mahtavat puitteet!

Vaikka postaukseni saattaa kalskahtaa koipikeskeiseltä, oikea vierailun syy oli Béla-kissan syntymäpäivä. Pepsin tapaan sekin oli saavuttanut 10 vuoden iän, ja pikimustaa kissakomistusta juhlittiin tyylikkään mustavalkoisissa merkeissä. Ihmisten menyy sisälsi paitsi mustaamakkaraa myös mustajuurikeittoa, jota latkin niin antaumuksellisesti, että pohkeideni ympärille kerääntyi pari ylimääräistä pehmosenttiä. Enpä arvannut, että niistä olisi vielä myöhemmin suurta hyötyä.

 
Tähän sopisi potretti päivänsankarista, mutta onnistuin näkemään
Bélasta vain vilauksen mustaa peppanaadia. Vieraiden viihdyttäjäksi
oli kuitenkin valittu hurmaava Gebsu, joka esittelee tässä ruokalistaa.

Istuskelin tyytyväisenä lattialla kissoja ihailemassa ja pullottavaa masuani lepuuttamassa, kun tapahtui ihme! En tiennyt, että jalkojen petikisa oli edennyt finaalivaiheeseen, kunnes Gebsu kapusi yhtäkkiä koipieni päälle. Ihan tuosta vain, kovin lämpimänä ja suloisena! Salamavalot alkoivat välkkyä, ja kissatädit hihkuivat ehkä hieman vihertävinä (teemavärit hetkeksi unhoittaen), sillä kuka nyt ei haluaisi komeaa itämaista viiksivallua sylkkäänsä? Koska kissajuhlissa oltiin, kaikki ymmärsivät, miksen voisi siirtyä kahvipöytään ehkä ikinä, ja tuntui helpotukselta, ettei asiaa tarvinnut sen kummemmin selitellä. 

 
Sori, nyt ei pysty. En hengitä, en liiku - hymyilen vain.

Tällaiseen asentoon jähmetyin hessuhopomaisin ja
ihan vain vähän terassilla pölyttyneiden varpaideni kera.

Gebsu oli kuitenkin sitä mieltä, että sääriini voisi lisätä vielä gramman tai pari, joten se päästi minut patikoimaan kahvipöytään ja santsaamaan lautaselleni vaniljajätskiä ja laktritsikastiketta. Kun palasin raajojeni kera lattianrajaan, Gebsukin teki paluun. Hymyilin taas korvasta korvaan, kun hellepäivänä sain aurinkoakin parempaa lämmikettä, joka valaisi sydämeen asti.
 
Nyt näitä jalkoja ja tätä suloista nassua on vilahdellut blogissa jos toisessakin!

 
Pikkuiselle Jesselle jäi tärkeä tehtävä. Sen piti valita jalat,
jotka saisivat perintökruunun.
 

Ei mitään paineita, kultsi! :)

No niin, löytyiväthän ne! Nämä villasukin verhoillut blogitätijalat
kelpasivat nojailuun ja tyynyksi! Kuka tunnustaa ne omikseen? :)

Suurkiitokset vielä Pirkolle ja koko itämaisten ihanalle jengille mahtavista kissabileistä! Kiitos myös kaikille kanssabloggaajille hauskasta seurasta. Olipa mukava toukokuu!

 
Jujua hihityttää, kun äiskän tassut ovat niin kovassa huudossa.

Pojannassikka myös kiittää Gebsua jalkojen lisätyöstöstä.
Nyt nukkuminen niiden päällä on entistä autuaampaa!
 
Loppuun vielä Gebsun ihailijakuva
ja terveiset ihanalle pojalle! Aim in laav! <3

24 kommenttia:

  1. Oi! Kukapa ei olisi ihan lovessa Gebsuun ♥ Ihana poika, ja mikä kunniatehtävä!
    On tosiaan mukavaa, että lattialla kissan alustana olemisen ylivertaisuutta verrattuna kahvipöydän antimiin ei tosiaan tarvitse alkaa selitellä. Kissaihmisporukka on niin parasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Gebsu, Gebsu, Gebsu!♥♥♥ Vieläkin tunnen oloni niin onnekkaaksi.
      Ja miten helppoa on tosiaan olla kissaihmisten ymmärtävässä seurassa! Niin hyvää kuin jätski onkin, niin kyllä kissasylitys vie aina voiton! :)

      Poista
    2. Introvertti täältä yhtyy, kissaihmisten seura on rentoa!

      Poista
    3. Tämäkin intro on löytänyt itsestään ekstron puolen! :))

      Poista
  2. Valmentaja on hoitanut hommansa kiitettävästi, duuz puäng Jujulle. ^.^

    VastaaPoista
  3. Oooo toisetkin synttärit! Nyt on kyllä täälläkin yksi vihertävä. Ja vieläpä tuollainen itämainen komistus jalkojen päällä!
    -Ihminen

    Moi, voidaanks mekin tulla joskus testaamaan jalkapetiä? Näyttää juuri sopivalta kissan mittoihin.
    T: Ilmo ja Roope

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin ihan etuoikeutettu - ja iäti kiitollinen Gebsulle hemmotteluhetkestä! ♥
      Ilmo ja Roope, tulkaa tänne vain testailemaan petiä! Saa myös punkea yhtä aikaa. The more the merrier niin kuin teilläpäin taidetaan sanoa. :)

      Poista
  4. Juju on selvästikin muokannut mammansa jalat ensiluokkaiseksi kissanpediksi. Duuz puäng jalat!

    Sen lisäksi en sano muuta kuin että Gebsu ♥ ja Jesse ♥ ja myös Nipsu ♥ ja Béla ♥ vaikkeivät kuvissa olekaan.

    Niin ja Juju, tietysti ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii, nyt on mun jalatkin mukana kisassa! :-D Jännäksi menee. Nuppu varmaan jo vähän laskeskelee, että miten kisassa lopulta käy. :-D Juju taisi ainakin saada taas puängejä - ja niitä ropisi kovasti myös Gebsulle ja kumppaneillekin. Erittäin ansaitusti. ♥

      Poista
  5. Nuppu ja Juju osaa treenata jalat kuuluisiksi ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtava erityistaito, joka takaa emolle paljon ihania hetkiä. ♥

      Poista
  6. Sulla nyt vaan on niin parhaat jalat :D

    Ja Hep! Villasukat kuuluvat Naukulan Mammalle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onni on kissamoodiin työstetyt koivet! :)

      Mulla oli totta puhuen sellainen hytinä, että nuo ovat sun jalat! :-D Ihanat sukat, muuten!♥

      Poista
    2. Kyllä vaan kannatti Naukulan edustajan villasukkia käytellä, ehkä ne olivat juuri se ratkaiseva Jessen valinnan kannalta <3

      Poista
    3. Hmm, täytyykin painaa tämä mieleen. Sueraavalla kerralla mäkin otan sukat matkaan, jos niiden avulla saisi vielä Jessenkin syliin. Mitenhän onnistuisi kaikkien neljän kokoaminen samoille kintuille? ;)

      Poista
  7. Sun jalat kyllä vetää kissoja puoleensa. 😸 Olihan sulla silloin pentuja moikatessakin Pertti sylissä.. 😻

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta muuten! :) Ihanaa, jos mun säärissä vaikka onkin jotain kissamagnetiaa. <3

      Poista
  8. Kiitos Hupsuttamoon kivasta raportista. Täytyypä Gebsulle vinkata, kuinka arvokkaaksi tämä koipivalinta arvostettiin ja tietty kertoa muutenkin terveiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sulle terveisten välittämisestä ja tosiaan kivoista juhlista herkkuineen! Olin kyllä ihan sydän sykkyrällä onnesta, kun sain Gebsulta tällaista huomiota. <3

      Poista
  9. Aika letkeää meininkiä siellä ja onpas hyvä jalkatreeni kun pitää olla lihakset pinkeenä että kissoilla on mahdollisimman tasainen alusta :) Gebsu näyttää ihan ilvekseltä, upea on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun jalat on kyllä treenattu hyvin oikeaan pinkeystasoon! :) Gebsu on kieltämättä mystisen ilvesmäinen. Ja lumoavat nuo smaragdisilmät näin safiireihin tottuneelle. :)

      Poista
  10. Ihan kadena kun sun jaloille tuli kissoja, mun jaloilla ei oo ikinä kissoja nyyh! Jesse on niin söpö ja Juippa myös <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos muuten vielä hyvistä kuvista! :))) Ikuistit nuo Jessen hauskat ilmeetkin - ja meidät Gebsun kanssa! <3 Siitä hyvästä ansaitsisit jalkojen päälle oikein ison kissakasan. <3

      Poista