 |
| ”Ei hätää, äiskä. Mä en päästä sua nousemaan koko päivänä ees veskiin tai juomaan.” |
Napsin sinkkitabletteja ja kittasin kuumaa mehua samalla, kun Juju teki taikojaan. Pikku tohtoriherran paahtokyvyt olivatkin sen verran suvereeneja, että keittiössä majaileva leivänpaahdin sai yllättäen kamalan kateuden puuskan. Se tajusi kohdanneensa voittajan ja lopetti tsemppaamisen. Torstaina iltapalapaahdon yhteydessä rakkine sammutti valonsa ja yritti vangita viimeiset leivänkannikat ikuiseen paahtoon. Ymmärsimme yskän: oli aika vetää töpseli viimeisen kerran seinästä ja ryhtyä suunnittelemaan tulevaisuuden paahtoja.
 |
| Selvää oli, ettei pelkkä tohtori Juju riittäisi. Se paahtaa kyllä hienosti mamaa, mutta veikkaan, ettei ruispuikula lämpenisi sen kyljen alla riittävän rapeaksi. |
Olen ennenkin kertonut, kuinka tärkeää paahtaminen minulle on. Käytän paahdinta enemmän kuin kahvinkeitintä tai mikroa pesukoneesta nyt puhumattakaan, joten uuden leivänpaahtimen hankinta oli iso päätös. Perehdyimme huolellisesti tarjontaan ja puntaroimme kuumeisesti vaihtoehtoja. Kokonaisen vuorokauden sietämättömän paahtovajeen jälkeen talouteemme muutti Kitchen Aid.
 |
| Kuvittelin, että laite olisi joko hopeinen, punainen tai musta, mutta se olikin toffeelaikukas ja näytti yllättävän ahkeralta. |
 |
| Keittäisiköhän tämä keittiöapuri meille myös aamupuurot, piilottaisi sekaan mantelin ja ripottelisi hedelmiä päälle? |
 |
| Pyyntöni taisi olla liikaa, sillä pikku keittiöapuri joutui soittamaan paikalle toisen pikku keittiöapurin, joka ei näyttänyt lainkaan yhtä palvelualttiilta. |
 |
| Lohdutin Nuppua ja Jujua, että hassuttelin vain niiden kustannuksella. Oikeasti Kitchen Aid oli jo kytketty sähköverkkoon ja se paahtoi ensimmäisiä leipiään. Kun homma oli hoidettu, kuului PIM... |
 |
| ...ja kissani olivat hypnotisoidut. Nuppu varsinkin vaipui syvätranssiin ja aloin jo pelätä, että se muuttuisi paahtoleiväksi tai muhkusämpyläksi. |
 |
| Uusi paahdin hypnotisoi myös meidät, sillä koskaan aikaisemmin ei paahtoleipä ole maistunut yhtä hyvältä! |
Miten te muut olette huolehtineet riittävästä paahteisuuden asteesta näin helmikuun pakkasilla?
Ihania kisuja ;) Teillä taisi olla isompi paahtoloota kuin meillä joskus kymmenkunta vuotta sitten, koska kisut mahtui noin hyvin sinne teillä; meillä entinen kisu päätti ängetä väkisin uuden paahtimen lootaan, vaikka oikeesta vaan puoli kisua olisi mahtunut sinne! :P
VastaaPoistaToivottavasti on flunssat ja muut pöpötaudit menneet siellä ohi, meikällä ei ole onneksi iskenyt (ainakaan toistaiseksi) - vaikka sitä tuntuu olevan täälläkin päin liikkeellä...
Aika pieni tuokin loota oli, mutta Juju onnistuu kutistumaan tarvittaessa vaikka kuinka pieneen tilaan! :-D Toivottavasti onnistut välttämään pöpöt jatkossakin! Flunssailu on niin inhaa, vaikka kissat tekevät siitäkin olotilasta siedettävämmän.
PoistaMe paahdettiin emäntää muutama viikko sitten ja hyvin se auttoi! Leipäpaahdinta emäntäkin tykkää käyttää, mutta tämän asunnon laite ei ole niin hyvä kuin emännän oma, jonka on syönyt laatikkopino. - Pepsi ja Max
VastaaPoistaHienosti paahdettu, Pepsi ja Max! <3 Toivottavasti se emäntä pääsee pian kaivelemaan oman paahtimen taas esiin!
PoistaOijooi, mitä korkeaa draamaa teillä on riittänyt! Nuppunen jännittää, montako karvayökkölä mama saa kröhhäistyksi esiin, Juju koettaa täyttää kaikki talouden- ja sairaanhoidon tehtävät ja sitten vielä te jäätte ilman lämmintä ruokaa paahtovehjekriisin vuoksi!
VastaaPoistaTäällä on kans hoidettu mun flunssaa oikein tehokkaasti pari päivää, välillä naaau-nam-nam-lisäyksin, kun palveuskunta tuijottelee vain huhtikuisia lentolippujaan lämpimään eikä muista, että pakkasella pitää tarjota paljon ruokaa lämmitinkissoille.
Joo, Nuppu katsoi pää kallellaan, että mikäs äiskään taas iski. :-D Onneksi ei tullut karvapalloja! Toivottavasti ei sultakaan ja olet pian taas entistä ehompi - suureksi osaksi toki kissojen ansiosta! <3 Ei varmaan ne lentoliput ja etelänhaaveetkaan toipumista hidasta. :)
PoistaNaurattaa kamalasti tuo epäpalvelualtis apuri. :DD
VastaaPoistaTäällä ei paahdeta mitään koskaan, mutta ei olla kyllä oltu tänä vuonna flunssassakaan. Syy-seuraussuhde selvä! ;)
Niin nauratti muakin! :-D Nupulla ei ole pokerinaamaa.
PoistaEnpä tiedä tuosta paahdon ja flunssan yhteydestä. Mä onnistuin superpaahtoelämästä huolimatta karttamaan flunssat ja flunssantapaiset ainakin puolitoista vuotta. Toivottavasti seuraavaan menee vähintään yhtä kauan - niin ihanaa kuin Juju-tohtorin huomassa onkin.
Täällä tulis kyllä tosi kuuma, jos vielä paahdettais päältä! On pitänyt keksiä toisenlaisia hoitokeinoja, esimerkiksi kevyt, lyhytaikainen painautuminen kylkeen kiinni toimii tässäkin ilmastossa. Onneksi on kissoja, niin sairastaminenkin on paljon kivempaa <3
VastaaPoistaTotta, kissa piristää oloa silloinkin, kun kurkkua kolottaa, päätä kivistää ja nenä snörppää! Ooh, vähän käy kateeksi tuo teidän ilmasto taas. 8) Kieltämättä kissojen työlistalta voi muuttaa lämmitystoimenpiteet helliksi painautumisiksi. <3 Ne toimivat säässä kuin säässä.
PoistaJoko olet toipunut vuorokauden mittaisesta paahtovajeesta? Kuulostaa kammottavan pitkältä ajalta, jos on addiktoitunut laitteeseen. :-D Kakkosapuri on ihan ilmiselvä minä keittiöön paiskattuna, tosin miljoona kertaa söpömpi. Onneksi ykkösapuri oli valmiina käärimään hihapuhvinsa ja paahtamaan mitä paahdettavissa oli. <3
VastaaPoistaIhan kamalaahan se paahdottomuus oli, ja sitä joutui ihminen kyseenalaistamaan koko leivän syömisen ja pohtimaan identiteettiään ihan tosissaan. Mutta tuo uusi paahdin hallitsee paahdon niin hyvin, että vanhat traumat unohtuivat. Leivistä tulee juuri sopivan rapeita pinnasta mutta pehmoisen lämpimiä sisältä. Yeah! :o)
PoistaMäkin näytän tuota kakkosapurin naamaa aina keittiöhommissa - siksi en voinut sitä soimata. :-D Meidän taloudessa miehet ovat niitä kodin todellisia hengettäriä. :)
Onneksi grillausmeetelmä toimi flunssaan ja leivänpaahdotkin jatkuvat taas häiriöttä. Kaksi suurenpuoleista kotikriisiä on ratkaistu ja kuvien keittiöapulaisilla on hetki aikaa levähtää.
VastaaPoistaNiinpä, nyt on taas elämä mallillaan ja paahdot oikealla asteella! :o) Nyt voi jo nauraa helpottuneesti koko episodille ja keskittyä sinisimmuapurien ihasteluun.
PoistaOnpas todella kaunis paahdin mutta ei tietenkään vedä vertoja kisuleille kauneudessa.
VastaaPoistaHienoa jos flunssa on jo voiton puolella. Kivaa viikonloppua ja kevään alkua ! :)
Kiitos! :) Tuo punainen paahdin tuo kivasti väriä keittiöön - ja on jännässä kontrastissa Hupsujen sinisiin silmiin. <3
PoistaLämpöä siis riittää! Hyvä näin pakkasilla justiinsa. Meillä on pientä paahtelua yleisimmin päiväunien aikaan, joskus harvoin jopa kahden puolen ihmiskönttiä. Leivänpaahdin taas paahtaa mieluiten ruisleipää.
VastaaPoistaLämmitys on tärkeää näillä keleillä - ja päikkäripaahto ihan ehdoton! <3 Meidän uusi paahdin on päässyt kokeilemaan jo monia eri leipälajikkeita - ruis toimii aina! :-P (Tulipas taas nälkä!)
PoistaNäyttääpäs modernilta paahtimelta! Ja tuo toffeelaikukas paahdin hurjan pehmeältä. :D Kissat on kyllä parhaita flunssaisen kavereita, ei paljon muita vilttejä tarvitse! :)
VastaaPoistaPaahdin on modernein paahdin, jonka olen koskaan nähnyt. On niin luksusta, miten se tarttuu leipiin ja kiskoo ne hempeästi sisuksiinsa. Ei mitään rämpsäyksiä ja äkkihiostusta kuten edellisellä laitteella. Ja jos on pakko olla flunssassa, niin mieluiten kissaseurassa. <3
PoistaKyllä tommonen jujupaahtaja kelpaisi meillekkin jos meidän paahdin sanoo itsensä irti. Minäkin paahdan aina leivät, ei voi syödä leipää ilman paahtamista! Hih tuo Nupun ilme :D
VastaaPoistaNuppu ei turhaan peittele tunnetilojaan - karvanassusta näkee kaiken! :-D Kitchen Aid on ollut tosi hyvä, ja leipä tosiaan ei ole leipä ilman paahtoa!
Poista