keskiviikko 6. syyskuuta 2017

Söpö nöpö pöö!

Olen aina rakastanut Aristokatteja, ja koska Nuppu ja Juju ovat melkoisia pikku kermapeppuleita, en voi olla vertaamatta niitä Disneyn hurmaaviin kissanpentuihin. Nuppu on kuin viehkeä pikku Marie, joka laulaa sirkuttaa kanarialinnun lailla, ja Jujussa taas yhdistyvät Toulousen taiteellisuus ja Berliozin ketteryys. Esikuviensa tavoin kissakaksikkoni elää pääkaupungin sykkeessä, ja vaikka ”kartanomme” ei Ranskassa sijaitsekaan, on sorahtava äRRä kajahdellut meillä kesän ja syksyn mittaan kuin Pariisissa konsanaan.
 
Bonjour, mademoiselle!

Ça va, Mösjöö Pikkukissi!
 
Miten ’auzka leffa teillä pyöRiikään!

Edellinen kohtaus nauratti mösjöötä niin kovasti,
että herra lähetettiin salin ulkopuolelle hihittämään.

Minulla on ollut aina eräänlainen viha-rakkaus-suhde ranskan kieleen. Kouluaikoina opettelin C-kielenä saksaa, joka tuntui pragmaattiselta valinnalta, mutta kateellisena tartuin aina ranskaa opettelevan ystäväni koulukirjaan ja luin sieltä parhaat palat ääneen niin ranskalaisesti kuin osasin. Lempifraasejani olivat esimerkiksi ”Söpö nöpö pöö vule vuu!” ja ”sesyi höpölöpö ozodyii!”

 
”Meidän mami oli jo teininä yhtä lälly kuin Madame Bonfamille!”

Aikuisena olen joutunut monta kertaa tilanteeseen, jossa olen halunnut osata ranskaa. Pariisissa minun oli pakko turvautua elekieleen, sillä vaikka olin oppinut sanomaan ”pötidesönee” ja ”LuuuuuuuvvRö”, niillä ei pitkälle McDonaldsissa pötkitty. Nabokovia lukiessani taas jouduin naputtamaan fiinejä ranskalaisuuksia käännösohjelmaan parin sivun välein, koska muuten olisin pudonnut auttamatta sivistyksen kärryiltä.

 
Ranskan osaamattomuus harmitti minua paljon enemmän
 kuin kirjan päälle parkittava Aristokatti.

En silti koskaan ajatellut, että päätyisin oikeasti opettelemaan ranskaa, mutta niin kävi vähän kuin vahingossa. Sain nimittäin kesälahjaksi kolmen kuukauden lahjakortin äänikirjapalveluun ja hoksasin, että ääneen luettujen romaanien lisäksi tarjolla oli myös materiaalia kielten oppimiseen. Ihanaa brittienglantia puhuva Paul Noble lupasi opettaa minulle ranskaa aivan uudenlaisella metodilla, ja otin haasteen vastaan intoa puhkuen.


Ranskan oppitunti alkaa än-yy-tee-nyt!

Nuppukin osaa! Oui, oui ja voilà!

Kaappasimme tueksi ”isikissin” ikivanhan ranskan kirjan, jonka avulla
opimme piirtämään ranskalaisille oikeaoppisia viiksiä ja mustia hampaita.

Voi miten hauskaa kielten opettelu onkaan pitkästä aikaa – ja varsinkin sympaattisen Paulin kanssa! Minulla ei useimmiten ole mitään käsitystä, kuinka sanat kirjoitetaan, mutta ensimmäisten oppituntien aikana opin heti muodostamaan itse pitkiä arkipäivän virkkeitä, ja nyt, kun kolmen kurssin setistä on jäljellä noin 35 prosenttia, osaan jo puhua menneissä aikamuodoissa, tilata pullon viiniä, kysellä tietä vessaan ja ostaa lipun Luuuuuuvröön. 

 
”Emo osaa myös kertoa olevansa Paul Lontoosta.”

Aluksi kissat kääntelivät noloina korviaan, kun harjoittelin teatraalisesti ranskalaista ääntämystäni. Juju yritti istua aplikaation kuoliaaksi ja Nuppu haukotteli tympeästi kuin pariisitar, joka ei muka saanut selvää aksentistani, mutta koska kaikkeen lopulta tottuu, kissat ovat oppineet sietämään lähes päivittäiset ranskantunnit osana kaupunkilaiselämää. Nuppu on jopa itsekin oppinut tuiki tarpeellisia idiomeja:

 
”Je ne peux pas” lausutaan ”Sö nöpö paa” ja tarkoittaa ”Nuppu on söpö!”
 
”Nous pouvons” sanotaan ”Nupuvoo”, eli ”Nuppu saa, jos Nuppu haluaa!"

Pelkkä ”peux pas” puuskahdetaan suusta muodossa ”pöpa”,
ja se viittaa tietenkin tyttökissan pehmeään villa-ahteriin.
 
Olen myös oppinut, että vähintään joka toinen ranskan kielen sana on nenän kautta ynähdetty lyhyt ja hapan vokaali. Useimpia niistä käytetään Nuppuun silloin, kun se köllähtää tietokoneen näppäimille tai tekee jotakin muuta ei-toivottua. Nuppu toki tietää, mitä vokaalit tarkoittavat, mutta merkitys ei läheskään aina aktualisoidu haluttuihin preesens-muotoihin.
 
Nuppu, œ! Nuppu, ő! Nuppu, ą!!!!!!
Myös Juju haluaa esitellä taitojaan ennen kuin päätämme postauksen ja poistumme pulpetin ääreen. Voimme vain toivoa, että viestin saaja, brittineito Mimmi, on joskus kuunnellut Lady Marmeladea…

 
”Vule vukushe avek mua, se suaRRR, Mímí?”

28 kommenttia:

  1. Satuin teatterin väliajalla vilkaisemaan Jujun kuvaa, ja meinas lentää kahveet ja leivokset ympäri lämpiöö ;) Mahtava Mösjöö ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :-D Ihanaa, että päästiin soluttautumaan Catsin väliajalle teidän kanssa, mutta hyvä, ettei aiheutettu pahaa sotkua. :-D Mösjöö on niin kovin ranskalainen, että muakin nauratti.❤

      Poista
  2. Voi mitä kisuleja - kohta niistä tulee ihan maalimanmatkaajia ������

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voih, tämä blogi ei näköjään ymmärtänyt pikkukuvia... - No, ei hätää :P

      Poista
    2. Hih, luulen, että kunhan Nupun IT-taidot kehittyvät, se varaa meille matkan Pariisin Disneylandiin. :-D Kysymysmerkkirivit eivät haittaa - kuvittelin ne baskeripäisiksi hymynaamoiksi!

      Poista
  3. Ihania kuvia ranskalaisista kisseistä ja hienoa kieltä osaa kissitkin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Nupulla ja Jujulla on hirmu hyvä kielipää. <3

      Poista
  4. Onneksi en huomannut kielenkieputustanne kun olin vielä ihmisten ilmoilla. Läkähdyn ajatukseen istua ranska kuoliaaksi; toivottavasti kielioppi kärsi pahasti. Käännökset olivat kyllä loistokasta tasoa.

    Kissat osaavat varmaan sanoa myös, että zsemeeee biÄÄÄÄÄN, mikä merkitsee 'kaikkitännemullehetinyt'?

    En malta olla kehumatta, että Ninni osaa kehrätä ranskaksi. Eräänä aamuna heräsin siihen, että mahani päällä rytisi partout-partout-partout 'kaikkialla'. Matkabloggaajan kissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivoin, että Juju olisi liiskannut kaikki ne pahat kielioppipalaset, joita pitää venkslata edestakaisin (vuvulee, vulevuu, puvevuu, vupuvee... Äääää!!!)

      Mun kurssilla ei ole vielä päästy partoutteihin asti, mutta nythän mä olen priimaoppilas ja pääsen leuhottamaan Paulille meidän seuraavan session aikana. :-D Salut matkakisu Ninnille!❤ Zsemebiäniä on kuultu, juu, viimeksi tänä aamuna, kun rypsipossut olivat ikävästi myöhässä.

      Poista
  5. Eikä taaskaan ollut söpöysvaroitusta otsikossa ! :) Ihanat kuvat ja jutut.
    Mukavaa loppuviikkoa ! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Ihana kuulla! Olisi kyllä pitänyt varoittaa, että tulossa on hitusen hupsun näköinen baskerimösjöö. ❤

      Poista
  6. Ota oppimisen tueksi toinenkin nykytekniikan sovellus, Duolingo! Se on vallan ilmainen, ja opit myös kirjoittamista. Ja lauseiden lausumistakin kai, tosin minä olen sivuuttanut ne. Ranskaa en kylläkään ole harjoitellut (ikinä yhtään), mutta espanjaa olen (sekä lukiossa että sittemmin kotona).

    Aristokatteja taas en ole katsonut juuri lainkaan. Sen verran, että muistan sellaisen ohjelman olevan, mutta henkilöistä, sisällöstä tai mistään ei ole harmainta aavistustakaan! Sen kumminkin tiedän, että teidän talouden aristokatit ovat herttaisia! ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kielivinkistä! :) Täytyy perehtyä Duolingoon, kunhan päästään Paul Noblen kanssa kurssi loppuun. Mä olen melkoinen matkija-apina, joten kielissä parasta on puhuminen. Hollantia opin aikoinaan ensin puhumaan ja vasta sitten kirjoittamaan, ja sillä lailla se jäi paremmin mun päähän kuin esim. perinteisesti opeteltu koulusaksa.

      Voi, Aristokatit on ihana leffa, mutta olenkin auttamaton Disney-fani. Rakastuin jo lapsena huRmaavaan kujakatti O'Malley'iin, joka ylisti Herttuattaren silmiä kuutamon valossa Pariisin kattojen yllä. PaRasta Romantiikkaa. :-D

      Poista
  7. Mimmi-parka ei ymmärtänyt sanaakaan mösjöön lauseesta, joten kuuklasimme sen yhdessä. ;) "Monsieur Juju, hihihihi, kenties, kenties" oli Mimiin vastaus.. :D <3 Aristokatit on multakin jäänyt katsomatta jostain syystä. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on vielä pari viikkoa voimassa tuo äänikirjapalvelu, joten Mimmikin ehtisi ehkä vielä opetella keskustelemaan fiinisti mösjöön kanssa. Herra Franskaherra tietty kysyi, että haluaisiko Mimmi tulla kehruuttelemaan sen kainaloon täksi yöksi. ❤️ Mösjööhän on todellinen gentlemanni ja vähän täällä jo ujouttaan punastui. Suosittelen katsomaan Aristokatit - kissat on piirretty aivan ihanasti ja oikein tuntee, miten ne puskevat ja kiehnäävät. ❤️ Ja leffa on muutenkin klassikko. Odotan, että Nupun anoppi tulee tänne mua tässä asiassa komppaamaan. :-D

      Poista
    2. Pitkällisen pohdinnan ja harkinnan jälkeen Mimmi rohkaisi mielensä ja totesi, että on valmis seuraavaan askeleeseen. Vastaus on oui! ^.^ Sikäli mikäli kainalopaikka on edelleen vapaana siis.. <3 Jos mösjöö voisi vaikka kuiskutellen opettaa Hmimiille muutamia ranskankielen tärkeimpiä sanasia samalla, kun kiehnäävät kylki kyljessä, hännät solmussa... <3
      (Pitää joskus kyllä katsoa kyseinen leffa ja paikata aukko sivistyksessä :))

      Poista
    3. Mösjöö värisee täällä varvaskarvoja myöten onnesta, sillä Hmimiin suloinen oui kantautui juuri sen korviin! ❤️ Lämmin kainalopaikka on vakkaristi varattu ihanalle Super-Mimmille, ja miten ollakaan: me saatiin noin kaksi minuuttia sitten päätökseen tuo meidän ranskan kurssi! Niinpä Juju tietää (= savuaRRRR) taas monta uutta sanaa, jotka se voi kuiskata Mimmin korvaan tonnikalan tuoksuisin henkäyksin. (Tänään on tunatorstai! Mies on kuulemma lanseerannut tällaisen ruokapäivän Jujulle jo kuukausi pari sitten, mutta vasta viikko sitten tajusin, että tämä on jokin vakituinen juttu! Opiskelijat! :-o)

      Poista
  8. Ihana piirre sussa, tuo kielistä innostuminen. Mä pelastin kierrätyksestä kuulehei islannin kieliopin, saat sen seuraavaksi jos haluat! Itelleni tietysti yritin, mutta eipä ole kirjaa avattu sen jälkeen kun hyllyyn laitoin.

    Ja juu, kyllä ranskaa puhuessa pitääkin olla vähän teatraalinen. Kumma kun ei useampi kissa sitä puhu, nehän on kuitenkin draaman mestareita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kivasta kommentista taas!:) Kielistä innostuminen tulee kyllä hyvin spontaanisti (toisin kuin esim. kokkauksesta), minkä todistaa myös mun lukioaikainen päiväkirja, joka on jostain syystä kirjoitettu osittain norjaksi. :-D (Ja vieläpä aikana ennen Skamia.) Näemmä en ole vuosien saatossa kovasti muuttunut, koska piti päästä bloggaamaan ranskaksi! Islantia en ole tainnut vielä koskaan opiskella, mutta kerron sulle, kun tulee sopiva rakonen Nuppu Vinbogadottir -postaukselle. ;)

      Ranska on tosiaan ehdottomasti kissojen kieli. Ja draamaqueeneyteen taipuvien emokissien! :o) Ai niin, mulla heräsi kyllä kovasti kiinnostus erästä väärää kissaa kohtaan, kun luin sen arvostelun! Mutta en ole saanut vieläkään sitä edellistä varaustani, joten huoh...

      Poista
    2. Väärä kissa voi joskus olla niin oikea!

      Poista
  9. Hei taisinpas lukioaikana opiskella ranskaa tuosta samaisesta kirjasta, jonka te saitte teidän isikissiltä :D Nyt kaikki silloin vaivalla opittu alkaakin olla jo sopivasti unohtunut. Ihanat jutut Nupulla ja Jujulla, kieliä on aina hyvä osata. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Isikissiparalle" ei ole paljon jäänyt päähän yläaste- ja lukioranskasta, mutta onneksi sentään kirja, jota me voidaan nyt Nupun ja Jujun kanssa lainata. :-D Ranska on kyllä sellainen kieli, joka varmasti unohtuu hetkessä, koska sitä ei kuule samalla tavalla kuin vaikkapa englantia ja ruotsia. Mutta nyt mä ainakin olen tajunnut, miksi se kuulostaa sellaiselta mahdottomalta virralta, josta ei erota yksittäisiä sanoja, enkä tunne enää oloani ihan yhtä ulkopuoliseksi.

      Poista
  10. Itsehän katson noita suomeksi ja nyt lallatukset pyörivät päässäni; Kermaa ne juo joilta löytyy sukupuuu, keitä on nuo ne leikkiin antautuuu. Vuoteeenaaan kun on silkkitakki se tietysti on aristokatti! Nojoo.. Pitäisiköhän laittaa aristokatit tänään pyörimään :--) Mutta itse aiheeseen, kiva juttu että noin kätevästi sitä opitaankaan kieliä vaikka me ei mitään ymmärrettykkään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanat lallatukset! <3 Mä jo tiesinkin, että sieltä löytyy toinen Aristokatti-fani. :-D Kyllä me kermapeppukattien omistajat nämä silkkitakkikattiasiat handlataan. Kannatan leffailtaa! Ja me luvataan tulla kiireesti tulkeiksi, jos O'Malley joskus koputtelee teidän ovella. :o)

      Poista
  11. No nythän koko Naukulan porukka haluaa opetella rrranskaa ♥ Sulolla näen baskerin heti ja Namu on sellainen sammakonreisiä friteeraava bistron emäntä ja Noomi hieman boheemi ja kevytkenkäinen nuori neiti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanat mielikuvat Naukulan fransmannista ja leideistä! ♥ ♥ ♥ Ilman muuta kieliopinnot heti käyntiin! Miau amour! :)

      Poista
  12. Aristokatit on kyllä ihan huippu piirretty! PItäiskin katsoa se uudelleen tässä joku ilta.

    Kauhean monimutkaisesti nuo ranskalaiset kyllä kirjoittavat. Niin monta ylimääräistä kirjainta. Miksei vois vaan olla Sö nöpö paa ja nupuvoo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti Aristokatit pyörimään! Se on klassikoista suloisin! ♥
      Samaa olen miettinyt ranskisten tavasta törsätä kirjaimia! Kuinka paljon mustetta olisikaan säästetty nupuvoo-tekniikalla! :-o

      Poista