sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Tömpsytyksestä täyskaatoon

Kaislikossa suhisee ja Hupsuttamossa hurisee, mutta mitä ihmettä tapahtuu meidän yläkerrassamme? Sitä Nuppu ja Juju ovat tällä viikolla kummastelleet enemmän kuin palveluskunta, joka on osannut odottaa kopinaa, rapinaa, hilausta, imurointia ja nakuttelua jo kolmen kuukauden ajan. Näitä muutoksen ääniä on suorastaan kaivattu, ja olin jo vähällä vaipua epätoivoon, kun niitä ei kuulunut.
  
”Mitkähän mörököllit meidän katolla rellestää?”
 
”Ja miksei piipusta laskeudu enää paistetun valkosipulipatongin tuoksua?” 

Aika outoa, että emo tuulettaa möykän keskellä, kun se on yleensä niin
ääniyliherkkä, että mun vieno nälkälaulukin vihloo muka korvia.”

Saimme odottaa äänten kakofoniaa ihan liian kauan, mutta viime perjantaina Niemen muuttolaatikot valtasivat viimein rappukäytävän. H-hetki oli koittanut, ja rakkaat yläkerran naapurimme aloittaisivat muutto-operaation ja jättäisivät vanhan pesänsä tyhjilleen uutta, toivottavasti hiljaisempaa pesuetta odottamaan.

 
”Hurjapäinen äiskä näytti tältä, kun se uhosi, että voisi kipata
yläkerran tädin pianon omin voimin ikkunasta pihamaalle,
mutta rakkine ehtikin hävitä maanantaina työpäivän aikana.”
 
”Mama kyseli, että kai me vilkutettiin tassulla,
kun se Kalman Kilkutin kannettiin muuttoautoon.”

”Ja toki me heilutettiin kuin japanilaiset onnenkissat ja nau’uttiin vähän epävireessä
”Pilviä päin” -biisiä, joka me opittiin yläkerran tädiltä näiden vuosien aikana.”

Saatoin sanoa vuorineuvos Tuuran tavoin ”Tämähän on oikea onnenpäivä”, kun Tömppäreiksi ristimämme kanta-astujat vihdoin katosivat, ja olemme jo visioineet, millaiset uudet naapurit haluamme arkeamme sulostuttamaan.

 
Niillä pitää olla pehmeä askellus. Mielellään tällaiset pehmotumput jaloissa 24/7.

Tämmöisetkin toffelit kelpaavat ja saavat jopa arvosanan Muy Bien.


 
Pianot, flyygelit, pillit ja paukuttimet ovat ehdottomasti pannassa, eikä suutakaan saa soittaa.

Onnistuimme lopulta vakuuttamaan itsemme, että yläkertaan muuttaa lempeästi kuiskaileva eläkeläispariskunta, joka rakastaa villasukkia, kokolattiamattoja, raanuja, vilttejä, koristetyynyjä ja samettiverhoja, mutta postiluukustamme putosikin torstaina turmiota enteilevä viesti. Siinä tiedotettiin asiallisesti kuukauden kestävästä remontista, joka pitää sisällään huoltotoimenpiteitä kuten väliseinän kaatamisen!

”Puu kaatuuuuuuuuu!!!”

Tikittävänä neuroosipommina sain heti pienimuotoisen hepulin ja pyysin pomoltani, että voisin pitää maanantaina etäpäivän. Tarkoitus on asentaa tulpat korviin heti aamutuimaan, avata läppäri ja pitää kissoja tassusta. Yhdessä selviämme ehkä tästäkin koettelemuksesta ja voimme sujauttaa naapurien postiluukusta tervetuliaislahjana pienet Nupun ja Jujun hätätupoista kudotut töppöset…


 
Meillä surruttaa seinässä jo Feliway!

 
”Jos multa kysytään, niin emo voisi vähän relata.”

Onko muiden kissakotien rauhaa rikottu seinänkaatoremonteilla?
Menikö se hyvin vai tuliko itku, parku ja hurja nauku?

20 kommenttia:

  1. Naapureista meillä ei ole viime vuosilta kokemusta, mutta seinien kaatuessa ei saa kyllä nukuttua kauneusunia.. Ei siinä muuta - Pepsi ja Max

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Te onnenpekat... tai siis onnenpepsit ja onnenmaxit, kun teidän ei tarvitse sietää naapureita! :o) Me ollaan tänään vedetty kauneusunia ensi viikonkin edestä. T. Huitsi ja Pubba

      Poista
  2. Voi voi! Toivottavasti seinä kaatuu vähin metelein ja pikapuoliin, jotta se on sitten ohi. Ja toivottavasti muu osa remonttia on hiljainen.

    Teillä on kyllä niin kauniit pörrötöppöset, että seuraavalla naapurilla ei varmasti yhtä hienoja ole, mutta ehkä ovat silti hiljaisia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meluisin osio on tiedotteen mukaan nyt maanantain ja keskiviikon välillä, joten nyt sitten korvat luimussa odotamme huomista ja toivomme, että väliseinä on höllänä kuin heiluva hammas ja kaatuu ihan suit sait sukkelaan.

      Kiitos töppöskehuista! Me puunataan ja tuunataan näitä pörröisiksi ja puhtaiksi ja tepsutellaan niillä niin söpösti, että äiskä vaan huokailee. T. Nöppä ja Juippu

      Poista
  3. Meillä oli julkisivuremontti, jossa piikattiin vanhat betoniseinät pois, mutta ei meidän karvatassuille siitä mitään traumoja jäänyt. Meteli oli tietysti melkoinen ja talo paketissa, mutta kun homma loppui, niin kaikki oli taas ennallaan. Kissat ovat uskomattoman sopeutuvia.
    Väliseinähän ei ole niin tukevarakenteinen, niin selviätte varmaan kohtuullisella metelillä, tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, helpottavaa kuulla, ettei traumoja jäänyt! Mulla on nyt tullut jo trauma etukäteen, mutta ei tuota väliseinää ihan hirmuisen montaa metriä ole, joten ehkä me selvitään. 8-) Nuppu saattaa tehdä metelistä valituksen, mutta luultavasti ei sen kummemmin säikähdä. Juippanan reaktiota jännitän vähän enemmän. Kiitos tsempistä! Me raportoidaan, miten sujuu!

      Poista
  4. Toivotaan, että uusi naapuri on vähemmän meluisa! Remontit kuitenkin menevät väistämättä joskus ohi, mutta äänekäs naapuri voi pahimmillaan asua yläkerrassa vuosikymmeniä. Syvä henkäys vaan Feliway-ilmaa ja rauhallinen töppöstenkudontatyö käyntiin, niin jospa ahdistus vähän helpottaisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä - vähemmän remontista on haittaa kuin ökämökänaapureista, ja se mitä uudesta pariskunnasta on nähty ja kuultu, on melko lupaavaa: he eivät saa edes kengät jalassa samanlaista elefanttilaumatömistystä aikaan kuin edelliset sukkasillaan! Ja koska he vetävät myöslattiat uusiksi (pihaan kannettiin vanhoja parketteja), niin veikkaan, että väliin tulee hyvät nykyajan eristeet. Kaikkinensa on siis vielä mahdollista, että tämä remontti jopa hiljaistuttaa meidän elämää jatkossa. Mutta parasta silti vähän kutoa ahdistuksen purkamiseksi. :o)

      Poista
  5. Teidän yläkertaanne (rempasta huolimatta) muuttavalla eläkeläispariskunnalla on Tietenkin myös kissa, tai kaksi, joten he osaavat muutoinkin asustaa siivosti turhia älämölöjä pitämättä. ;) Nuppusen tohvelit saa ihan haukkomaan henkeä: miten söpöt!! Jujulla on toki myös pusuteltavat pawsit. <3 Seinän kaato ei onneksi kauaa kestä, toivottavasti loppuremppa on vähän hiljaisempaa. Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mekin ollaan itse asiassa leikitelty tuolla ajatuksella, koska kissakoti on rauhaa rakastava koti ja siten paras mahdollinen naapuri! :) Meillä ainakin kissat pitävät huolta, etten mökästä esim. soittamalla viulua (saan heti niin pahat mulkaisut, että lopetan parin jousenvetäisyn jälkeen). Meiltä tietty saattaa kuulua joskus sellaista ”Nupppuuuu... nuppunupnuppunupnup..." -henkistä piiperrystä, mutta sellaisen sallin kyllä muillekin. :) Ja pienet nälkänau'ut myös.

      Tiedotteessa lupailtiin, että kolmen ekan päivän jälkeen helpottaa, eivätkä aio rempata iltaisin ja viikonloppuisin. Joten ehkä tästä selvitään. Kiitos tsempistä! :)

      Poista
  6. Voi, ihanat tassukuvat! On muutkin, on on! Mutta tassut :))
    Meillä kaatuu myös seinää, toisessa rapussa tosin mutta silti ihan tarpeeksi äänekkäästi. Mutta se on nopsa projekti, taysjärkiset ei toki halua kiduttaa naapureita yhtään pidempään kuin pakko. Muu remppa on varmaan äänekkäämpääkin joskus.

    Tämä https://www.youtube.com/watch?v=vYLANGcq0n0 Siellä vasta onkin kaadettu seiniä, mutta ei paha lopputulos (meidän talossa).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nupun tassut ovat jotenkin niin huvittavat. Mä näen aina etutassut jonkin kahdella jalalla kävelevän peikon tai nallukan jaloiksi ja sitten naurattaa, kun kuvittelen, millainen yläosa olisi. (Joko pitää tilata psykologi paikalle?! :-D)

      Kiitos seinänkaatolohdutuksesta! Mun kuvitelmissa kyseessä oli jokin kolmipäiväinen infernaalikidutus, mutta hyvä, jos niin ei ole. :) Eikä tuo purettava seinäosio mikään kovin pitkä ole, joten ehkä se menee ihan mukavasti. Olisipa kyllä jännä sitten päästä näkemään, minkälainen lukaali meidän katon päällä säihkyy siinä vaiheessa, kun homma on ohi.

      Enpä muuten tiennytkään, että asuntonäytötkin voi hoitaa nykyään juutuubissa. Oli kyllä seinää kaatunut ja te naapurit joutuneet nakuttelua ja lekaamista kuuntelemaan. :-o Me raportoidaan sitten, miten meidän jytinät sujuu. Toistaiseksi on vielä tyyntä myrskyn edellä...

      Poista
  7. Meillä on tehty kotona remppaa kerran jos toisenkin - vuosien myötä. Välillä kisut on ihan vieressä kuikeloimassa, välillä vilistävät toiselle puolelle taloa... - mutta eipä noilla sen suurempia traumoja näytä olevan :P
    Ps. Ihanat tassukuvat ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lohdullista kuulla, että kisuille ei tullut traumoja! :-D Meillä varsinkin Juju on äärettömän kiinnostunut kaikista huoltotoimenpiteistä. Aina pitää olla vieressä kuikeloimassa (ihana sana!), jos talkkari tai joku muu korjausjamppa tulee kylään. Mutta seinän kaato taitaa olla meidän pikku remonttireiskallekin liikaa. Tänään se varmaankin selviää. Kello on jo kahdeksan yli kahdeksan - missä leka ja puskutraktori viipyvät?! Me ollaan valmiita.

      Poista
  8. Haha, onko se äippä muka näyttänyt noin söpöltä kun uhosi yläkerran tädin pianosta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se tietty mun söpöysasteisiin yllä, mutta sen silmät oli tuollaiset mustat kipunoivat kekäleet, ja huitoi niin vimmatusti tassuillaan ja paasasi suu ammollaan pahoja sanoja pianosta. T. Nuppu

      Tämä tätsähän siis kilkutti pahimmillaan monta kertaa päivässä - ennen seiskaa, sitten ysiltä, sitten lounasaikaan, iltapäivällä, illalla ja vielä yhdentoista jälkeen. Aina pieleen ja aina samoja lauluja, esim. "Joulu on taas" keskellä kesää... Mutta nyt se on ohi! Hallelujah! :) Kyllä nyt hymyilyttäisi ellei koko yläkertaa täryyteltäisi kohta maan tasalle. T. Sandra

      Poista
  9. Ihanan pehmoisen näköiset töppöset Nupulla ja Jujulla! Toivotaan että tulevat naapurit eivät seinäremontin jälkeen enää melua ja kolistele. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuo töppöset ovat kyllä niin liikuttavan suloiset, ettei niitä voi olla kuvaamatta. Toivotaan tosiaan, että yläkerran naapurit ovat sitten ihan hissun kissun, kun muuttavat täysrempattuun kotiinsa. 8-)

      Poista
  10. Muuttikohan teidän pimputtaja meidän yläkertaan koska viikonlopun aikana sieltä alkoi kuulua pianon sulosoinnut. Onneksi se ei ole ollut kamalaa rämpytystä :D Mutta silti.. Voisivat muuttaa takaisin sinne mistä tulivat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei se voi mitenkään olla meidän ex-naapuri, jos kilkutus ei ollut infernaalista! :-D Otan silti osaa, koska piano kerrostalossa ei ole mikään ihan kamalan jee-jee-jippii-juttu! :-o Toivottavasti teidän pianisti ei ole ihan kamalan innokas - tai jos on, niin kunpa se edes oppisi nopeasti soittamaan tosi hyvin ja mielellään jotain epä-ärsyttäviä biisejä. Niihin EI lukeudu ”Oh when the saints go maching in"...

      Poista