sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Vierailevien tähtien virrassa

Kotonamme on ollut aikamoista vilskettä viime aikoina. Vieraita on piipahdellut pitkin kevättalvea, eikä tämäkään viikko ole ollut poikkeus. Ensimmäinen vieraileva tähti astui matalaan majataloomme keskiviikon tietämillä, ja kauhun väreet kiirivät selkäpiissäni. Mies väitti tuoneensa maisteltavaksemme valmiiksi kypsyneen herkkumangon, mutta minusta tyypissä oli jotakin karmivaa.
 
Nuppu tykkäsi vieraasta, koska sillä oli terve väri naamallaan.

Parasta kuitenkin oli, että pompula oli fiksusti pukeutunut.

”Katsokaa nyt, miten soma hattu! Paljon tyylikkäämpi kuin emon kissapipo,
jota se pitää sinnikkäästi, vaikka mittari on jo pitkälti plussan puolella.”
Jujun mielestä vieraassa oli jotain vähän creepyä.

Mutta ehkä se oli vain kuvitelmaa.

Olin ihan varma, että yksinäinen nukenpää lähtisi rullailemaan yön pimeinä tunteina asuntoamme ympäri. En halunnut, että Jujua tai minua peloteltaisiin, joten ainoa keino pitää tilanne hallinnassa oli riisua mangopäältä pitsimyssy pois ja pilkkoa tyyppi myslin sekaan. Uskokaa tai älkää, mutta mössöttyneet palat maistuivat oikein hyviltä, ja Hupsuttamo oli pian vitaminoitu ja valmis seuraavaan vierailuun. Tällä kertaa minä raahasin tulijoita majataloomme, jotta kenenkään ei tarvitsisi saada sätkyä.

 
Kyllä vain! Lisää vehreyttä! Saanko esitellä Hupsuttamon kolmannen kodinonnen!
Ensimmäiset kaksi  ovat nimeltään Nuppu ja Juju. Tätä ei haluttu nimetä.
Koska olisihan se kurjaa, jos ”Marjukka” siirtyisi vehreämmille
viherrysmaille jo muutaman päivän sisällä.

Hupsuttamossa rehuja uhkaa nimittäin... kuivumisvaara.
Tämän kiltin kissatytön mami on vähän hajamielinen,
eikä sillä ole kokemusta viherpeukaloinnista.
Toinen vierailijaksi laskettava rehuviritelmämme on muorinkukka,
jota Ruffekin voi kokeilla narskuttaa Nupun hääkimpusta.

Se on myrkytön, mutta sivuvaikutuksena nuorekaskin katti
mummottuu: ”Kun minä olin pieni terävähampainen kissanpentu,
niin ei mami vaan mitään kukkia kasvatellut...”

Uudet kasvikyhäelmät viihtyvät Hupsuttamossa kohtuullisesti, joskin kodinonni oli jo kolmen päivän jälkeen kuihtumassa käsiin. Tilanteesta selvittiin kastelemalla sitä kieli keskellä suuta, mutta viidakkoelementteihin on turha kiintyä, sillä kokemuksen varjolla nämä vierailijat tuskin näkevät kesää. Mutta iloitkaamme heistä vielä, kun voimme. Niin, eivätkä tässä vielä olleet läheskään kaikki Hupsuttamon tämän viikon vieraat! Lisää jengiä saapui eilen...

 
Ei voi olla totta! Meille tuotiin kolmas karvakerä. Nuppu sanoi Kisulle ensimmäisenä nenäpäivää.
 
Kisu on erään päiväkotiryhmän maskotti ja vietti viikonloppua kummityttöni kanssa.
Reviirikränää ei syntynyt, vaan Nuppu kutsui Kisun heti kiipeilypuuhun.

Kisu-parka ei ole tottunut kiipeilemään puissa, ja se oli
vähällä livetä reunan yli. Onneksi Nuppu oli valppaana!

Mutta hupsista! Kisu halusikin nukkua vähän alemmalla tasanteella.

Sillä välin kun Kisu veti sikeitä ja Juju värjötteli sängyn alla, Nuppu otti kaiken ilon irti perhekissuudesta. Se oli taas elementissään ja touhusi innoissaan lasten kanssa tuntikaupalla.


Nupusta oli kivaa lueskella kaveriporukassa.

Kun kamut lähtivät toisaalle leikkimään,
Nupulle tuli kiire perään! Miu-iu-iu-ih!

Ja voi sitä riemua, kun bestikset taas löytyivät!

Ihaninta Nupusta oli eräs kuninkaallinen leikki. Se sai olla prinsessa, jolle rakennettiin ihka oikea linna sisäänkäynteineen ja vartijoineen:

 
Nupun linnassa oli tyynymuurit ja niiden päällä vartijat. Tunnelimainen
sisäänkäynti oli varsin loistelias, mutta parasta Nupusta oli
juhlasalin riemukas trafiikki, joka piti mielen virkeänä.

Pystytettiinkö tässä kuninkaallista viiriä vai jahdattiinko rottia?
En osaa sanoa, mutta kivaa tuntui olevan.

Linnassa pystyi myös rauhoittumaan. Tässä vierailevan rapsuttelijan tyylinäyte.

Unihan siinä tuli väkisin prinsessan simmuun. Ja kisu valvoi,
että Nukkumatti vei Nupun kaikkein ihanimmille Höyhensaarille.

Vaikka Nuppu varasti jälleen kerran show'n, ei ole syytä unohtaa Juitsi-suikulan pikku askelia kohti uskaliaampaa perhekissuutta. Herran nyykötyskiintiö tuli täyteen siinä vaiheessa, kun asuntoomme tuotiin jännän tuoksuista take away -ruokaa lähinepalilaisesta.

 
Juju hiippaili laatikkoonsa istumaan, siristi silmänsä nuuskutusasentoon
ja antoi pienen pinkin söpönöpönenänsä väpättää ihan täpöillä.

Jujusta tulikin yhtäkkiä rohkea kuin nepalilaisesta vuoristotiikeristä.

Se taputti Kisua päälaelle ja toivotti sen kylään uudemmankin kerran.
 
Nuppu ei olisi halunnut sanoa vieraille heippoja
vaan yritti kiskoa ylleen suojapuvun ja lähteä
lapsosten ja Kisun maskotiksi.

En taaskaan suostunut päästämään Nuppua mihinkään, sillä typsyhän on emon oma rakas kullannuppu. Ja voi miten mussukkaa nukuttikaan päivän touhuilun päätteeksi:

 
Tältä näyttää perhekissan totaalinen simahdus!

Kun katselin Jujun kanssa Skamin toisen tuotantokauden loppuun,
vierestämme kuului tasainen pikku vihellys. Se oli Nupun nenä. <3

28 kommenttia:

  1. Oi oi oi oi oi! Mutta miten niin viherkasvikausi voi alkaa kun terävähampaisuus pikkukissuuden jälkeen poistuisi? Muka! Äääyh! väitti Ninnikin ja tallasi isonvarpaani littanaksi. Puutarhuri-Peppi ei yläsängystään edes viitsi kommentoida.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipas Ninnillä napakka kommentti tähän väliin! :-D Eipä Nupulla tekareita vieläkään ole, vaan aikamoiset naskalit, joilla voi rei'ittää vielä monta viidakon aarretta.

      Poista
  2. Jo on ollut kisuilla viikko :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanopa muuta! :) Meinasi jo blogipostauksesta ihan tila loppua.

      Poista
  3. Et sitten kokeillut Nuppu päähäsi kaunista pitsihattua? - Pepsi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En mä, kun ois mennyt otsakarvat lättään enkä halua, että Ruffis näkee mua antipuffina. Mutta mamille sitä olisi pitänyt sovittaa, kun sillä on melko lailla tuon kokoinen minipää. T. Nuppu

      Poista
  4. No kylläpäs teillä onkin ollut vilskettä, vieläkö ovi on silti pysynyt saranoillaan? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän nitkuu ja natisee, mutta ei ole rämpsähtänyt vielä lattialle! :o)

      Poista
  5. Hirmu suloinen postaus, ja tosi paljon juttujahan teillä onkin tapahtunut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Nuppu on melko hellyttävä supernanny. :-D Kuviakin tuli napsittua niin paljon, että niitä jäi vähän jemmaankin.

      Poista
  6. Ihanat leikit Nupulla ja lapsilla <3 tosi tapahtumarikas viikko teillä takana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä söpöä katsoa, miten Nuppu oikein hakeutumalla hakeutui aina lasten lähelle. Ja nämä lapset osaavat leikkiä Nupun kanssa niin nätisti. <3

      Poista
  7. Onpas ollut kiva joukkko koolla, siinä on ollut kiva puuhastella.
    Kaunis pitsihattu tuolla melonilla eikun pompulalla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä hauskaa menoa! :) Ja pitsihattu oli aika cool, mutta vieläkin se irtopää siinä alla vähän puistattaa mua. :-D

      Poista
  8. Ohoh, onpas ollut vilskettä! Arvaas mitä, täällä oli tällä viikolla vähän samoja puuhasteluja viherkasvien parissa ja niistä onkin tulossa jotain juttua meilläkin. Ostin viikko sitten myös elämäni ensimmäisen mangon, mikä sattuma! :D
    Nupun linna on tosi siisti! Vartijat ja kaikki! Ja nyt Mimmi tietää, millä viimeistään tie Jujun sydämeen vie: tarjoamalla nepalilaista sapuskaa nuuhkuteltavaksi.. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ollaan nyt kyllä ihan kissatalouskaksosia mangoa myöten! :-D Kai teidänkin hedelmällä oli vauvamyssy päässä? Tulen heti tämän kommentin jälkeen teidän blogiin viherryksiä ihmettelemään.
      Nupun linna oli kyllä hirmuisen hieno ja aktivoiva - ja Juju jo odottaa, milloin Mimmi saapuu naanleipälähetyksen kera. :-D

      Poista
    2. Ei ollut mun mangolla hellyttävää pitsimyssyä. :( Sitä olisikin voinut sitten heilutella tuulessa, kun voitan meidän viherkasvientappokisan. ;-D

      Poista
    3. Nyt äkkiä uusille mango-ostoksille! :-D Ei tosin sillä, että pääsisit sitä plädeä eli plätsää eli somaa vauvakipaa tuulettamaan, koska mulla on tosiaan valttikorttina tuo kodinonni, joka ehti jo kerran käydä Tuonelan portteja kolkuttamassa. :-D Tästä saisi kyllä hyvää tosi-tv:tä, kun kaksi epämultasormista kissaemoa lyö kilpaa päätään seinään. :'-D (Mahaa koskee...)

      Poista
  9. Onpas teillä riittänyt vilskettä ja ihmeteltävää! Muistakaa kastella kodinonnea vain altapäin, mutta täytyy sanoa että on kyllä helposti kuivuva kasvi. Mutta onneksi siitä näkee nopeasti kuivumisen merkit ja roimalla vesiannoksella palautuu nopeasti. Meilläkin on kasvi vielä voimissaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on kyllä vehreyttä ja vauhtia piisannut! :) Sulta ja Pöpöltä mä silloin sain inspiksen alkusysäyksen tähän viherprojektiin, mutta nyt viherkaipuu sai tarttumaan toimeen. Ja nyt tuli toiveikas olo kodinonnenkin suhteen, kun se on sulla vielä voimissaan. Ilmeisesti kasville on sitten tyypillisiä tuollaiset totaaliset notkahdukset. Mutta hyvä vain, että rehu kertoo, missä mennään, niin osaan antaa tekohengitystä/vettä oikeaan aikaan - ja sinne lautaselle. Olisi niin tyypillistä, että suihkuttaisin sen ihan lättänään.

      Poista
  10. Onpas teillä ollut vilinää ja vilskettä! Sen jälkeen varmaan maistui kunnon kauneusunet :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on ollut menoa ja meinikiä. :) Kauneusunien jälkeen Nupulla oli taas touhu päällä. <3

      Poista
  11. Hurjan paljon kaikkea! Nukuttaisi viikon yhteen menoon tuon kaiken jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika paljon tosiaan tapahtumia, kun vertaa meidän uneliaaseen normiarkeen. :) Mutta Nupulla varsinkin on meno taas päällä. Ikiliikkuja on keksitty. :o)

      Poista
  12. Hyvä hyvä, ehkä Jujustakin vielä tulee lapsia paremmin sietävä perhekisu! Onneksi Nuppu osaa taitavasti vetää lasten huomion puoleensa, niin Juju saa aikaa keräillä rauhassa rohkeuttaan <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mä luulen, että Jujukin koko ajan rohkaistuu lisää siskon peesissä. :) Nykyään se ei enää nuku ujona myttynä päiväpeiton alla vaan uskaltautuu ihan näkösällekin silkkisenä unikieppinä.

      Poista
  13. No huhhuh kuinka paljon on ollut vieraita teillä! Mekin ostettiin kasvi ystävänpäivänä, pieni sutipuu jonka nimesin sutturaksi, koska olen luottavainen että hän pysyy hengissä. Suttura on onneksi vehreämpi kuin koskaan ennen ja olen niin ylpeä itsestäni ja kissoista jotka eivät ole tehnyt reikiä lehtiin. Innostuin niin kovin tästä viherpeukalopuolestani että kasvatin myös keittiöön Ruffelle ruohoa. Haluaisin myös kyllä lisää kasveja juurikin tuon kodinonnen, se sopisi hyvin kirjahyllyn päälle.

    Coco olisi kauhuissaan jos tänne astelisi lapsia pari kappaletta, ei paljoa poikaa näkyisi :D Onneksi Juju uskalsi olla lopuksi reipas <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohoh, sulla on syvä luotto Sutturan selvitymismahdollisuuksiin! :-D Toivotaan, että hän on sinnikäs ja säilyy ikivihreänä ja pikku hampaiden rei'ittämättömänä. Go, Suttis!

      Olen varma, etteivät lapset huomaisi teillä ollenkaan Cocoa, koska sillä on niin hirmu hyvät piilot. :'-D

      Poista