sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Maailman rasittavin nainen

Meilläpäs aloitettiin tänä vuonna naistenpäivähulinat jo viiden aikaan aamulla! Heräsin makeimmista unista kaaputusääniin, joita säesti uskomaton inahtelu, eikä voinut mieskään olla heräämättä järkkyyn mekkalaan. Sanattomassa yhteistyössä jähmetyimme pakoillemme, jottei oven ulkopuolella hilluva komentelijanainen tajuaisi saaneensa meitä hereille. Pidätin hengitystä, kunnes ininä loppui, ja ehdin jo toivoa, että bluffimme oli mennyt läpi. Silloin makuuhuoneen toisilta ovilta alkoi kuitenkin kuulua entistä riipivämpää raavintaa, karmin nakerrusta ja käskytystä suurinpiirtein näillä sanoin: ”Miiip miiip, ihhh, mmmäääiihh, tsirp!” 
Runsaista kielikylvyistä huolimatta viesti jäi meille vähän epäselväksi, joten käännyimme
asiantuntijan puoleen. Konsekutiivitulkilta tulikin suunnaton apu, ja sain teitä lukijoita
varten tällaisen sanasta sanaan -suomennoksen. Viesti lienee nyt kaikille selvä.

Varoimme edelleen liikahtamasta, sillä yksikin varomaton peiton kahaus saisi Nupun ratkeamaan voitonriemuisiin karkeloihin, joiden jälkeen ei ole enää paluuta Höyhensaarille. Seuraavan puolen tunnin aikana kävi ilmi, ettei Nuppu vähästä lannistu, vaan se hiissasi uskollisesti ovelta ovelle, kunnes onnistui yllyttämään Jujunkin kaverikseen. Muuten niin kiltti poitsu viritteli ilmoille puoli kuuden kunniaksi surullisen Nälkäkurkisinfonian, joten lopulta meidän oli pakko antaa periksi. Seuraavan edes auttavasti hiljaisen hetken tullen avasin oven, ja Nuppu töpötti selkä syyllisessä köyryssä makkariin salamana niin, etten tiennyt itkeäkö vai nauraa.

 
Ei kelvannut tämä peti, vaan oikeaan sänkyyn oli ihan pakko päästä.

Olin sen verran loukkaantunut unieni katkaisusta, ettei kumpikaan katti saanut aamupusuja tai rapsutuksia, vaikka ne pötkähtelivät kilpaa eteeni. Houkuttelin ne keittiöön, annoin niille robottina aamumuonat ja palasin kiireesti takaisin nukkumaan. Kuin ihmeen kaupalla neiti Älämölö vihdoin rauhoittui ja sai seuraavan ovenrapsutuskohtauksensa vasta kahdeksan maissa. Silloin se pääsi vihdoin viereemme ja kehrätä huristeli niin onnellisena, etten voinut enää kantaa sille kaunaa. Onhan nyt sitä paitsi naistenpäivä, ja Nuppu on paitsi maailman rasittavin myös maailman ehdottomasti söpöläisin nainen!
 
Ensin naisen piti saada pikkuinen masunsa ihanasti pömpölleen.

Sen jälkeen maistuikin uni lämpimien lakanoiden välissä. Tämä se vasta on elämää!

Kun puheeksi tuli, että emo oli horissut aamuyöstä levottomia Nuppu-rukkasista,
meinasi rakkauteemme tulla ryppy. Mutta kuka nyt leikistä suuttuisi!

Juju pyysi herrasmiehenä anteeksi mourujaan ja toivotti emolle oikein mukavaa naistenpäivää.
Samaa se ja myös me muut toivotamme kaikille lukijanaisille ja teitä tomerasti
komenteleville tyttölemmikeille! Nukkukaatte paremmin kuin me! :)

18 kommenttia:

  1. Oikein hyvää naistenpäivää sinne teillekin! :)

    Mä ihmettelin aamulla miten nämä meidän rasavillit jaksoivat 1,5h vipeltää ja riehua kello seitsemästä eteenpäin, mutta siinäpä vastaus: ne halusivat vain toivottaa mulle hyvää naistenpäivää. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Kissojen toivotukset ovat varmasti vilpittömiä ja ihania, mutta viideltä aivot eivät pystyneet vielä käsittelemään viestiä oikein. Onneksi teillä tsembalot alkoivat vasta noin paljon myöhemmin!

      Poista
  2. Nuppu selvästi tuntee arvonsa ja osaa vaatia aamupalaansa :D Toivottavasti ahkera kaaputuksesta piittaamattomuus vielä kantaisi hedelmää ja vähentäisi vaativia herätyksiä. Pöpö onneksi kaapii nykyään enää harvoin, eikä useinkaan tarvitse edes yön aikana makuuhuoneesta häätää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuppu on toden totta välillä melkoinen diiva. :) Ei tuo kaaputus ole ihan noin pahaa yleensä, ONNEKSI! Ja mieshän Nupun on totuttanut aikaisiin herätyksiin niillä hurjilla puoli viiden lenkille lähdöillään... Viikonloppuna neiti sitten ihmettelee, miksei ketään näykään missään. Ruokaa enemmän Nuppu taitaa kerjätä seuraa. Välillä se nimittäin vain katsoo tyytymättömänä, kun kuppiin laittaa ruokaa, ja sen jälkeen mihhaa taas ja seuraa mua takaisin nukkumaan. On se kumma pötkylä. <3

      Poista
  3. Hyvää naistenpäivää sinnekin! Olipas sinnikäs herättelijä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Nuppu osaa käskyttää, kun sille päälle sattuu.

      Poista
  4. Kuka sitä kissan puolia pitää jollei kissa itse. Jos on nälkä niin pötyä pöytään mamma ! :) Kyllä tuollaisen söpöläisen naaman nähdessään ei voi muuta kuin palvella nöyrästi ja päästää ruoan jälkee lakanoihin levolle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noinhan se juuri menee! :) On lellihauvoja ja lellikatteja! <3 Eihän niitä voi vastustaa...

      Poista
  5. Voi, miten tällainen ihana blogi onkin mennyt multa täysin ohi?! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä minäkään ollut teidän blogista tietoinen, vaan nyt olen. :) Kiva, että löysit meidät, ja tervetuloa lukijaksi!

      Poista
  6. Hyvää naistenpäivää niin sinulle kuin Nupullekin :)

    Kovin tutulta kuulostaa nuo ruokamourut aamulla. Jami aloittaa omat aariansa klo 5 aamulla, raasu vissiin luulee että sitä pidetään nälässä :D lopettaa kyllä, kun näkee ettei palvelijalla ole aikomustakaan nousta. Arkena kuitenkin joka aamu palvelusväki on klo 6 mennessä ylhäällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Lohdullista, että muillakin esiintyy saman sorttista kurmutusta. :) Onneksi Jami sentään lopettaa. Meidän kaksikko painoi tänään sitkeästi loppuun saakka... Moururiesaa ei yleensä arkiaamuina ole, mutta viikonloppu näemmä villitsee nuo höppänät.

      Poista
  7. Kiitti! Minä nukuinkin tänä aamuna piiiitkäään naistenpäivän kunniaksi! - Pepsi
    Mistä kissat tietävät aina, että on hereillä oven toisella puolella? Sitä jaksan aina ihmetellä. - emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pepsi voisi tulla tänne Nuppua ja Jujua kurssittamaan! :) Kissoilla täytyy olla jokin unitutka ja erityisherkät sensorit... Nuppu myös huomaa aina, milloin ihminen nukahtaa. Aamulla torkuttaminen ei onnistu, koska heti kun alkaa ajelehtia takaisin unen maailmaan, Nuppu tulee ja työntää inisten kuononsa naamaa vasten. <3

      Poista
  8. Ihanaa naisten päivää! Ruffekin taisi tuossa aamulla laulaa serenaadeja, en tiedä oliko ne minulle vai Nupulle mutta veikkaan jälkimmäistä. Taisi käskeä mua äkkiä bloggaamaan ja kertomaan terveiset, mutta koneen aika olikin vasta nyt. Kuitenkin Ruffelta paljon virtuaali pusuja ja ruusuja hänen kauneimmalle beisulle <3 xoxo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ja voi Ruffea, miten huomaavaista! :-D Taisi se Nupunkin mekkalointi olla vähän Ruffe-ikävää, jota purettiin sitten paikallaolijoihin. Nyt Nuppu onkin sitten sulaa vahaa, kun sai niin pusuja, ruusuja kuin kehujakin. <3 Se lähettää Ruffelle ihanimman kiehnäytyksensä ja satamäärin nuppumaisia pikku suukkosia!

      Poista
  9. IHMISET EI VAAN TAJUU! Piolokinen herätyskello herättää kun on ruoka-aika. Ei tää oo sen vaikeempaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä oli tänään piolokiat ihan pehvallaan! :-D IKUNA ennenkään ei ole ruokaa kello viideltä tippunut. :-D

      Poista