sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Loppasuun harhautusta

Reilu viikko sitten tapahtui se, mikä ei ole lainkaan hupsua tai höpsöä: Nuppu-paran tassu alkoi taas punoittaa. Se sama viheliäinen etutassu, jota on useampaankin otteeseen paranneltu. Tällä kertaa pääsimme onneksi vähällä, koska ryhdyimme pikaisesti lääkärin aiemmin varalta määräämälle antibioottikuurille. Kun hain lääkettä apteekista, herttainen apteekkarityttö kysyi minulta ”Meneekö häneltä vatta helposti sekaisin?” Kerroin, että ”hän” on kyllä aika herkkävatsainen ja varauduin jo pahimpaan. Onneksi Nupun masu on kuitenkin pysynyt kunnossa ja tassu parantunut ennalleen. Antibioottien syömisestä on jopa tullut hauska ja kaikkia ilahduttava ohjelmanumero.

Lautasantennille oli tarvetta olympialaisista
huolimatta vain kahden vuorokauden ajan.

Nupun näkökulmasta puolitetut tabletit näyttävät aivan
samalta kuin murennetut kanapalat. Joskus Nuppu
napostelee kanakikkareet ensin ja tabletinpalat vasta
jälkkäriksi. Kaikki menee kuitenkin kiltisti nassuun.

Nupulle ei ole kerrottu, mutta raksut ovat taas
pannassa. Onneksi monet muut herkut ovat
alkaneet maistua Neiti Nirppanenulle.

Koska Juju on melkoinen loppasuu, sitä täytyy aina hämätä Nupun lääkityshetkellä, ettei se lohmuttaisi siskonsa antibiootteja parempiin suihin. Niinpä ahmattipoikamme on kuurin ajan saanut koulutusta aamuin ja illoin. Nuppu osaa jo epäillä minun syöttävän sille lääkkeitä, joten olemme siirtäneet antibioottivastuun miehelleni. Hän puolittaa tabletin ja murentaa kämmenelleen myös kuivattuja kanapaloja. Samaan aikaan minä murennan useamman kanapalan omaan kouraani ja johdatan Jujun eri huoneeseen tekemään hitaita (= uusia) temppuja. Olemme harjoitelleet kuurin ajan jalkojen pujottelua askelten tahdissa. Juju on niin tohkeissaan, että se heittäytyy jokaisen askelen jälkeen maahan, töykkii kuonolla jalkaani, istuu, antaa tassua ja tekee piruetteja. Kun Pikkukissi lopulta malttaa rauhoittua ja keskittyä, pujottelu alkaa sujua paremmin. Siinä vaiheessa sinisilmäinen Nuppukin on yleensä saanut nakerrettua tabletit ja kanapalat miehen kämmeneltä, ja aamu- tai iltatoimet voivat jatkua taas normaalisti hurjilla takaa-ajoilla ja pirteillä palloleikeillä.

Veli ja sen sisko pallottelevat antibioottihetken jälkeen.

Suurpujottelija Juju haaveilee jo seuraavasta koulutushetkestä.

2 kommenttia:

  1. Voi mitenkä suloiselta Nuppu näyttää satelliitti päässä! Hyvä, kun tassu on parantunut ja antibioottien anto on sujunut. Meillä tänään yritettiin liuottaa antibiootti veteen ja ruiskulla suuhun, joka on useimpien lääkkeiden kanssa jopa toiminut. Mutta tänään oli sellaiset irvistykset että taisi olla pahanmakuinen lääke. Cocolle ei mennyt yhtään joten luovutin ja annoin Rufukselle veteen liuotetun lääkkeen. Oletin että Rufus olisi nätisti, mutta senkin naama meni kyllä niin vänkyrälle että. Olihan se silti pakko saada suuhun ja onneksi menikin lopuksi alas. Cocolle taas annettiin vain kokonainen lääke suuhun. Muistanpahan että en enää antibiootteja liuota veteen.. :D

    Juju on kyllä myös niin ihana temppujensa kanssa että ihan kadehditaan täällä. Toivotaan että Cocostakin kasvaa vähintäänkin yhtä tehokas temppuilija kuin tuo teidän Jujuttaja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuppu kuuluu niihin tyttöihin, jotka näyttävät kauniilta vaikka paperipussi päässään. Se on myös aina ollut todellinen ensipupu lääkkeiden kanssa. Vaikka monet herkut jäävät helposti syömättä, niin antibiootit se on tunnollisesti mutustanut. <3 Onneksi teilläkin meni lopulta lääkkeet perille kohteisiinsa. Mäkin olen tainnut joskus kokeilla tuota tabletin liuottamista... :) Ei toiminut meilläkään. Joskus ratkaisut ovat helpompia kuin voisi kuvitellakaan. On kiinnostavaa kuulla, millainen tyyppi Cocosta vielä kasvaakaan. Toivottavasti tekin pääsette temppuilemaan!

      Poista