 |
| Tältä näyttää tuppo, josta olisi voinut kehittyä karvayökkö, ellen olisi kiikuttanut sitä äkkiä roskapömpeliin. |
Ragdolleista lähtee karvaa tasaiseen tahtiin, mutta loppukeväästä meno yltyi mahdottomaksi. Vaikka kuinka harjaan ja nypin kattimatteja ja mies imuroi niin, että Dyson on pakahtua astmakohtaukseen, kotimme on alati paksun silkkinukan peitossa. Ainakin kerran viikossa jostain päin asuntoa kuuluu pahaenteistä ”hyök, hyök, hyök, kröhhh” -ääntä, ja viimeksi eilen pääsin todistamaan, kuinka Nuppu-neidin sisuksista räpytteli enemmän tai vähemmän kolibrimaisesti noin viisigrammainen karvayökkö.
 |
| Nupusta ei ole reilua, että taas kerrotaan tällaisia henkilökohtaisia asioita, mutta eiköhän ole vain hyvä, että Ruffe tietää asiasta eikä säikähdä, jos tuore morsian kakoo kesähäiden jälkeisenä aamuna tyynyn päälle kummallisen karvamakkaran. |
Koska karvayökköjen vierailut eivät ole kovin mukavia, minä ja mieheni olemme kehittäneet eräänlaisen kaikuluotaimen, joka havaitsee karvayökön silloinkin, kun sellaista ei ole oikeasti mailla halmeilla. Joskus olen sännännyt talouspaperiarkin kanssa olohuoneeseen, mutta karvayökön sijaan olenkin yllättänyt miehen aivastelemasta. Olemme myös molemmat erehtyneet pitämään hissiremontista kajahdelleita röyskäyksiä karvayökköinä, ja kissat ovat pyöritelleet epäuskoisina silmiään.
 |
| ”Ettei vain postiljooni kröhhäisi juuri karvayökköä eteisen matolle. Käyhän, emo, tarkastamassa tilanne. Ja ota ihmeessä rätti varalta mukaan!” |
Tänään olisi ollut Jujun vuoro hyöksäyttää karvayökkö sisuksistaan, mutta mokoma siivetön pötkö ei suostunutkaan sukeltamaan ulos. Hätäännyin hiukan, koska Juju oli tapauksen jälkeen omituisen vaisu ja meni pahan mielen paikkaansa nojatuolin alle. Sillä oli selvästi yökköisä olo, eivätkä fiilikset olleet katossa muillakaan – Nuppua lukuun ottamatta.
 |
| Mikäs sillä oli venytellessä ja uutta karvaa suolistoon kerätessä, kun ylimääräinen nukka oli poistunut kivasti systeemistä edellisenä päivänä. |
Onneksi keksin Jujulle kivaa tekemistä: avasin olohuoneen ikkunan ja annoin lintujen liverryksen kantautua pienen pojan suuriin lepakonkorviin. Eikä aikaakaan, kun Juju hiippaili tuolin alta pirteämmän oloisena ja hyppäisi ikkunalaudalle ihastelemaan kesäisiä ääniä. Samalla tulin ihmetelleeksi, miten vaalea pienestä Puippanastamme onkaan tullut karvanvaihdon myötä:
 |
| J niin kuin Juju hädin tuskin erottuu! Juipin kesätukka on ehkä hieman liru, mutta eiköhän se taas tuuheudu, jotta saadaan ensi vuodellekin hyvät karvayököt. |
 |
| Kun vaihdoin hieman kuvakulmaa, turkki alkoikin näyttää taas tyylikkäämmältä – tai sitten herran sinisilmät sokaisivat maman. |
 |
| Nyt toivomme, että iltapäivällä häiriköinyt karvapötkö poistuisi vielä tänään, jotta Juju pääsisi aloittelemaan uuden viikon ilman ”hyök hyök hyökkiä”. |
Olemmeko ainoat nukan peittämät ihmis- ja kissapoloiset, vai onko karvayökköjä lepatellut muissakin kissatalouksissa? Ja mitähän toimenpiteitä olette ottaneet käyttöön niiden karkottamiseksi?
Se hyvä puoli lyhytkarvaisissa kissoissa on, että karvayökköjä on harvemmin. Välillä kyllä on. Karvanlähtöä sen sijaan on runsain määrin karvanpituudesta riippumatta...
VastaaPoistaOnnea teille yökönkarkotukseen!
Kiitos tsempistä! :) Mä elättelen toivoa, että karvanvaihtoviikot alkaisivat vähitellen olla ohi. Ehkä viimeistään juhannuspesu mäjäyttää pisteen tälle hyök hyök hyökkäilylle.
PoistaVaikka Oivalla on lyhyt karva, sitä on lähtenyt taas aivan julmetusti kevätlämmpöjen iskettyä. Apuna viikottainen furminointi ja imurointi. Nyt on alkanut vähän helpottaa, mutta viimeksi tänäaamunna se meinasi yökkiä. Oiva vaan on siitä hassu, että se päästää yöksyt ulos tosi havoin. Näyttää siltä, siltä, että se kakoo karvaa kurkusta, mutta nielaisee sen takaisin. Eikä auta, vaikka miten kannustan, että senkun pulauttasi ulos, niin pääisi helpommalla... Mitään pötkelöjä täällä ei ole onneksi todistettu. Satunnaiset ulos köhityt karvat on loppupeleissä harvalukuisia kuolan ja mahanesteen keskellä.
VastaaPoistaEi ole ihan helppoa lyhytkarvaisillakaan - varmaan kutittaa kurkkua yhtä lailla kurjasti turkinpesun jälkeen! :-/ Mutta onneksi sentään ei tule karvapötkyjä! Mä olen sukinut kissoja karstalla, ja välillä tuntuu kuin lampaita kerisi. Ja imuri laulaa tosiaan meilläkin varsin ahkerasti. Jospa pian olisi tämä karvatransformaatio valmis! :)
PoistaMeillä ei ole näkynyt karvayökköä vielä kertaakaan koskaan, kaikkien hämmästykseksi! Mutta tsemppiä, eiköhän se kohta ala helpottamaan :)
VastaaPoistaKiitos! :) Mikähän on Pöpön salaisuus karvaoksuttomuuteen?! Jos se selviää, niin me halutaan kuulla asiasta ekoina!
PoistaOnko hirnuyökko sukua karvayökölle? Täällä oli ainakin yksi lukija tikahtua hinkuunsa.
VastaaPoistaKissojen yökkäkyökkä ei tod ole kiva, ei. Meillä on keksitty ruokayökkäkkyökästä, että raksuja vain aamulla ja illaksi kosteampaa evästä, niin ei palveluskunnan välttämättä tarvitse pompata pedistä aamuöisiin puhdistutöihin.
Varmaan hirnuyökkökin kuuluu johonkin yökköjen suureen sukuhaaraan. :-D Hirnuyökkö kuulostaa silti vähän kivemmalta - joskin täytyy aina olla vähän varovainen. :)
PoistaMeilläkin on jouduttu vähän tuumailemaan, milloin mikäkin ruoka kuppiin laskeutuu, eli ei niitä parhaita herkkuja suoraan nälkäiseen vatsaan. Muuten tulee instant-pulaus. Se on silti siedettävämpi kuin karvayökkö. :-/ Taidan hakea Juipalle kissanmallasta, koska ei se mokoma makkara ole tullut vieläkään ulos. Onneksi ruoka maistuu yms.
Kun Ruffe täytti vuoden alkoi karvaoksennuksia tulemaan joulukuussa sillain joka viikko ellei joka toinen päivä ja sama toistui myös seuraavana vuonna.. En oikein tiedä mikä kumma sillä oli mutta niihin heräsi melkein joka yö ja tätä kesti monia viikkoja hyi.. :D Nyt onneksi ollaan saatu elää karvatonta elämää, Ruffen suolisto on varmaan jotenkin parantunut kun niitä ei enää tule? Ainakin luulisin. Coco taas ei ole oikeen koskaan ollut mikään karvaoksentelija tietysti pari kertaa tai kerran vuodessa tulee, muttei onneksi sen useammin! Toivottavasti teiltäkin alkaa loppumaan kohta karvojen ulos tulo. Ps. Meillä taas pojat on jäätävässä turkissa, vielä vähän aikahan ne molemmat oli ihan kaljuja :D
VastaaPoistaLohdullista, että teilläkin on joskus ollut tätä vaivaa. :-/ Meillä tämä liittyy nyt selvästi tuohon järjettömään karvanvaihtoon. Kai mä olen sitten liian hellävarainen turkinhoidonkin suhteen, kun en haluaisi raastaa ihan hulluna sillä furminatorilla. Tuntuu, että se kiskoo kaiken karvan irti ja kohta mulla on kaksi naku-sfinksiä, ja miten sitten Nupun ja Ruffen rakkaustarinan käy?! :-o Nupulla ei ole tosin ihan niin pahana tuo karvanlähtö (enkä ole montaa karvayökköä siltä nähnyt) - ja se on aikamoinen turrikka niin kuin kuvista näkyy, mutta Puipparuippa on vähän hentoharjaksinen tällä hetkellä. Voi pientä, mutta eiköhän tämä tästä.
PoistaErikoista! Ei oo meille kovinkaan tuttu juttu. Mikä on ihan hyvä, koska ei kuulosta kamalan kivalta. Onneks paljon hyvää harjausta - siitä meitsitkin tykkää. (Mä en, sanoo Zetor) (Mä kyl, sanoo Ilona)
VastaaPoistaOlkaa onnellisia, ettei teitä karvahyökitytä! Ei ole kivaa, ei! Onneksi Juju varsinkin tykkää harjauksesta. Ehkä täytyy sukia se ihan nakuksi niin, ettei masuun päädy tuppoja. Nuppu on nyt Zetorin kanssa samoilla linjoilla harjauksen mukavuudesta...
PoistaJuju on kaunis mies ja nuo silmät on aina vaan upeat! <3 Tuttu ääni täälläkin tuo hyök, hyök, hyökkiminen.. Mimmi lähinnä, Alfred ei ole kertaakaan karvayökköä pulauttanut. Ihmekös tuo tosin, kun Mimmi noukkii suuhunsa omien karvojen lisäksi kaikki muutkin karvapallot, jos niitä sattuu lattialta löytymään :p Nyt ollaan tehostettu karstaharjaamista, ettei ihan jokaisen karvan tarvitse kulkea mahalaukun kautta, ja viimehädässä annan pikkuisen kissanmallasta vauhdittamaan karvojen kulkeutumista. Oon miettiny, että oonkohan ainoo joka kehuu kissaansa oksentamisesta ja hienoista "tuotoksista" :D
VastaaPoistaMelkoisen söpöä, että Jujulla ja Mimmillä on yhteistä tämä karvabisneskin! :-D Juju tekee toisinaan jopa niin, että se kiusaa ensin Nuppua, ja kun neitosesta irtoaa jokin tuppo, niin poitsu mässyttää karvat kuin parhaankin saaliin. Yritän aina ehtiä nappaamaan tupon suupielestä, mutta useimmiten liian myöhään.
PoistaTänään olen harjannut herra karvanakin kahteen kertaan - toisen kerran furminaattorilla - niin, ja tein aiheeseen liittyviä hankintoja kauppareissulla. Täytyykin kirjoittaa niistä pian lisää! :) Ja ei, et suinkaan ole ainoa, joka kehuu kissaa karvapötkön ulkoistamisesta. Täällä vielä lisäksi parjataan sitä typerää kiusantekijää, joka on kaihertanut kiltin pikku kissan masua ja kurkkua. Hienoista hiekkispötkyistä kehutaan myös. :-D Ja jos hiekasta löytyy esim. Mikki Hiiren muotoinen pisu, niin ylistyssanojahan sellaisesta heruu! :)
Hienot on turkit sekä talvi- että kesäkarvoissa ! Täällä ei yökätä karvotuppoja mutta ruohoa kylläkin päivittäin. Mukavaa viikonjatkoa sinne suloisille ragdolleille :)
VastaaPoistaNuppu ja Juju kiittävät turkkikehuista! :) Nerolla on niin "sleek" turkki, ettei siitä kovin pahoja tuppoja onneksi irtoaisikaan. Ja eikös ruoholla ole kuitenkin ihan puhdistava vaikutus! Mukavaa viikkoa teillekin! :)
PoistaMeilläkin on joka paikka täynnä elikoiden karvaa, aina voi miettiä onko se sitten koiran, kissan, hepan vai ehkä vuohen karvaa... meillä en ole kyllä törmännyt kissojen karvapallo oksenteluihin. Aivan ihana kuva Jujusta tuo toisiksi viimeinen!
VastaaPoistaTeiltä löytyy kyllä aikamoinen karvasekamelska. :) Meillä on helpompi löytää syylliset. Onneksi karvapalloja ei ole tullut ainakaan nyt alkuviikosta. Mutta olen kyllä saanut kateista lisää aika söpöjä kuvia. :) Mäkin ihastuin tuohon Jujun potrettiin. On se niin komea. <3
PoistaYök! Inhoan noita karvayökköjä. Paavo ei ole vielä koskaan sellaista oksentanut, mutta Jackson on pari kertaa. Jackson on myös joka kerta harmistunut yökkäilystä niin paljon, että on murjottanut loppu päivän. Onhan se varmaan aika epämukavaa. :(
VastaaPoistaIhan takuulla on karvayökkääminen inhottavaa - menisi takuulla itseltäkin fiilikset, jos sellainen pyristelisi sisuksista. Brr. Onneksi niitä ei ole nyt näkynyt, vaan ainoat karvapallot ovat olleet furminaattorissa superharjaussessioiden jälkeen.
PoistaMeilläkin on pari kertaa näkynyt yök-karvayökköjä, vaikka ei tosin viime aikoina, kun nämä tuntuvat vaihtavan karvaansa ihan randomisti vuodenajoista piittaamatta. Täytyy kyllä sanoa, että vaikka karvaiset yököt ovatkin yököttäviä niin vielä enemmän on ällöttänyt se, kun Ilmo joskus hotkii ruokansa ja sitten on helposti iso märkäinen vaikkakaan ei niin karvainen yökkö pitkin mattoja ynnä seiniä.
VastaaPoistaJujun kesä-look näyttää varsin slim-fit tyylikkäältä ja on varmasti myös käytännöllinen, kun heijastaa vaaleampana tehokkaammin auringon säteet takaisin aurinkoon.
Tuollainen matoille ja seinille ulottuva oksu kuulostaa niin ikään ällölle! :) Meilläkin on sellaista joskus todistettu, mutta onneksi nykyisin jo osaa vähän tulkita, milloin on niin iso nälkä, että menee hotkimiseksi - ja antaa sitten ruoat vähän erissä.
PoistaJujulla on tosiaan tuollainen heijastava turkki! :-D Ei hullumpi. Ja aika ihanan silkkinen tuo slimmikuontalo kyllä on. Viimeksi tänään olen poskeani siihen kyhnännyt - ja kuului ihanaa hurinaa. <3 Eikä karvayökköjä ole näkynyt koko viikolla. Jee!
Triolan karvainen väki on erikoistunut ympärivuorokautisiin yökköihin.
VastaaPoistaKoskaan ei tiedän onko joku jättänyt pikkuylläriksi HK:n sinisen kokoisen lenkin vaiko ihan pikkuisen prinssinnakin. Kumpaakaan ei osata arvostaa kyllä ihmisten parissa, ollenkaan.
Keväisin täti-ihmisen palkka sijoitetaan kauppojen yrittitiskin antimista vehnänoraaseen, koska sitä katit syövät ruukkutolkulla. Kampaamishommiin ei nimittäin lämpene kuin Börje.
Onpa lohdullista, että teilläkin on räpytellyt karvayökkiksiä! Ja kun on niin monta karvakerää, niin yökköäkin on siinä monenlaista, mooo-nen-laaaais-ta. :-D
PoistaMä en millään meinannut tajuta, että miten ihmeessä voisi muka kasvattaa vehnänorasta, kun ei niitä venhnänsiemeniä löydy mistään. Duh. Joku fiksu osasi onneksi kertoa, että kannattaa tutkia yrttiosasto! En vieläkään ymmärrä, miksi siellä on vehnänorasta! Voiko sitä ihminenkin syödä, vai onko sitä ihan vain kissoja varten? Elämän suuria mysteereitä.
Tosi terveyshevari-ihmiset tekee vehnänoraasta mehuja ja smoothieita. Poistaa kuulemma myrkkyjä kehosta ;)
PoistaJei, pitää nostaa omaa viherpiiperryksen tasoa! Kuulostaa hyvältä tuo myrkynpoisto! Mies sanoi, että pussin kyljessä viitattiin myös salaatteihin, joten ei tämä ollutkaan sitten ihan cats only -tuote. :)
Poista