Vaikka Nuppu ja Juju ovat äärimmäisen
viihdyttäviä höpönassuja, haluaisin tänä kesäisenä toukokuun iltana muistuttaa,
ettei korkeakulttuuri ole suinkaan niiden tassujen ulottumattomissa. Siinä
missä Nuppu kokoaa mallikansiota ja keräilee hiuslenksuja, se myös kuuntelee
klassisen musiikin helmiä, joista tämänhetkinen suosikki on Brahmsin
klarinettikvintetto. Se käpertyy pienen kaiuttimeni äärelle ja pumppaa
tassuillaan sointujen tahtiin. Jos erehdyn hyräilemään mukana, Nuppukin alkaa
inistä joko minut hiljentääkseen tai solistisiin osuuksiin valmistautuakseen.
 |
| "Mistä tätä toosaa saa kovemmalle?" |
Jujukin on sisimmässään pieni, pirteä
kulttuuripupu, eikä sille riitä, että harrastamme agilityä, pallottelua ja sturtsihiiren pyydystämistä. Herkkä runopoikamme on päätynyt viime aikoina muutamaan otteeseen etsimään hengen ravintoa kirjallisuuden piiristä:
 |
| Yllätin Jujun selaamasta kirjahyllyn tarjontaa... |
 |
| Se valitsi luettavakseen Waltarin Jujuel Karvatassun. |
Jotta Jujun ja Nupun ei tarvitsisi taas nolostella hömpänpömppää, jota tänne blogiin suollan, päätin tuottaa vaihteeksi jotakin jalompaa: kissoilleni omistettuja, aistillisia haikuja, jotka
tuovat esiin yhteiselomme erilaisia sävyjä ja merkittäviä hetkiä japanilaisen tavutuksen keinoin (linkkivinkit uusille lukijoille, jotta kukaan ei putoa kärryiltä):
Hirmuinen peto
raprap-baanaamme raastaa
raksuja vailla
Kirjaimet ylväät
hiekalle pursotetut
lapioon poimin
Muumio pieni
peiton alla pötköttää
huristen kovaa
Minkutus hurja
portit avaa Narniaan
vuohien luokse
Trendikäs lenksu
laminaatilla liukuu
jääkaapin alle
Kun lausuin tuotokseni ääneen, yleisönä oli kaksi kulttuurinnälkäistä kattia, jotka hotkivat joka sanan kuin ne olisivat olleet tonnikalaliemessä dipattuja broilerinsydämiä:
 |
| Nupun mielestä hiekkisruno ei ollut korkeakulttuuria. No, makuasioista ei voi kiistellä. |
Kun minun vuoroni oli ohi, Nuppu halusi esittää vielä bravuuritemppunsa. Siinä ballerinamme nousee kurottavaan asentoon ja heiluttaa tassujaan kuten Joutsenlammessa kuuluukin. Arkisemmassa yhteydessä käyttäisimme tempusta nimeä "leijona":
