lauantai 4. tammikuuta 2020

Pientä suurta rokkiterapiaa

Ennen uudenvuodenaaton ilotulituksia sain kokea paljon ekologisempaa ja ihanampaa poksetta ja ritinää, sillä sydämeeni pirskahteli piristävää kissanpenturiemua! Siitä saan kiittää Kiskatit-blogin henkilökuntaa, joka kutsui minutkin juhlimaan kahden suloisen kissapoitsun ristiäisiä. En ole yleensä kovin innokas bilehile, mutta kun tarjolla on kissanpentuterapiaa, kattiteemaisia tarjoiluja ja kivoja kissabloggaajakamuja, niin villit jaguaaritkaan eivät pitelisi minua loitolla.
 
Niin kovasti nämä pikkutiikerit vetävät minua puoleensa!

Onko söpömpää kuunaan nähty?!

Pienokaisten unta tarkkaili myös kaunis Rudi-täti...

...ja varpaitaan tuulettava Eppu!
 
Patea puolestaan kiinnosti enemmän tipu-tv:n tuijotus - ja emokissa Eddiellä
olivat uudet hurmurikollit mielessä niin vahvasti, että poseeraukset unohtuivat.
Toisaalla pienet kissapedot heräilivät ja lähtivät liikkeelle,
mutta vähän eri suuntaan kuin olin kuvitellut!

Kukkuu! Kuka siellä?

Vaikka kissanpentuja oli vain kaksi, ehdin mennä niissä
ihan sekaisin. Pentuja tuntui hyppelehtivän nallen päällä...
...nallen takana...

...ja nallen sylissä!
 
Kun pikkukisut menivät taas latautumaan, me vieraat maltoimme siirtyä tarjoilujen pariin.

Olin otettu, kun minulle oli varattu taas Aristokattien Marie-kahvikuppi, ja tarjoilut olivat suussasulavia jopa siinä määrin, että unohdin kuvata niitä ja vain santsasin lisää. Kun kaikilla oli masu täynnä, vuorossa oli juhlien odotetuin hetki: ristiäiset. Hopeanhehkuinen ”kastemekko” oli levitetty sohvalle, paparazzit asettuivat aitiopaikoille ja ensimmäinen pikkukisu noudettiin paikalle kuulemaan ensi kertaa oman nimensä.
 
Hänestä tuli Vinha Vauh... Mikä mikä mikä? 
Vinha Vauhko? Höh, malttaisitko siirtyä ihan hippusen vasemmalle?


Kiitti, nyt näkyy hyvin! Satu-pojasta tuli siis virallisesti Vinhaviiksen Vauhtiveikko!
 
Pikkuinen näytti hyväksyvän uuden nimensä, ja onhan se nyt huomattavasti edellistä machompi.
Ihan puolueeton mielipiteeni siis. :)
 
”Hei, veikka! Sun vuoro saada rokimpi nimi!” ex-Satu hihkaisi veljelleen Aulille.

Ja niin lauteille kammettiin toinen pikkurokkari. Viiksen elä? Ei kai vain vetelä?!

Vielä mitä! Vinhaviiksen Veli Vikkelähän se siinä poseeraa kuin kokeneempikin blogikatti!

Se kallisteli päätään ja testasi erilaisia asentoja...

Kummitätirivistö hihkui innosta ja laulatti kameroitaan!

”Nyt riittää!” ex-Auli sitten tuumasi ja alkoi nimensä mukaan leikkiä varsin vikkelin tassuin.

Koska minulla ei ollut salamaa mukana, en saanut pienistä Vinhaviiksistä kummoisia vauhtikuvia. Mutta pienen pienellä videollani pennut leikkiä vipeltävät ja jopa pomppivat kuuluisilla blogikoivillani, jotka ovat aina pienten kissanpentujen (ja isompien katinrötkäleidenkin) käytettävissä:



Kiitoksena leikityksestä Veli Vikkelä eli Auli arpoi minulle rasiallisen Wiener Nougat'a, ja se kainalossani ja hymy huulillani palasin illansuussa omien Hupsujeni luo. Kiitos Naukulan Mammalle turvallisesta kyydistä – ja kaikille paikalla olleille mukavasta seurasta! Erityissuitsutus tietenkin Kiskateille ihanien juhlien järjestämisestä. Toivotamme pikkuisille ihanaa elämää uusissa kodeissa, kun se aika koittaa!
 
Sitä ennen vinhat veljekset saavat vedellä yhdessä vielä monet pehmoiset päikkärit!

PS. Älkää ihmetelkö, että Hupsut loistavat nyt hetken aikaa poissaolollaan somen puolella: jostain syystä tämä blogi on blokattu sekä Facebookista että Instagramista. Toivomme, että vika korjataan tauon aikana ja pystymme pian taas linkittämään Hupsujen juttuihin.

 
”No niin, äiskä! Mitäs oot hassutellut otsikoimalla meidän spa-seikkailuja
vaikka millä nimillä ja muutenkin vitsaillut hyvin, hyvin kyseenalaisilla jutuilla!”

”Niin että kannattiko kirjoittaa ihan oikeilla nimillä niistä ruskeista jutuista, joita joskus
tosi harvoin matkustaa mun taaemman osan matkassa? Senkin sanan oot sanonut täällä
monta kertaa, niin ei oo äiskä ihme, jos meidät yritetään kaapia piiloon!”

Onko meillä ketään kohtalotovereita? Vinkit otetaan ilomielin vastaan!

14 kommenttia:

  1. Voi hyvä ihme kumminkin noita pienokaisia! ♥ Tuollaisissa juhlissa sitä kyllä aika kuluu huomattavasti joutuisammin kuin jossain muissa pippaloissa ♥

    Ja voi varpaita, isoja ja pieniä ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienet pojat (ja kaikki varpaat) olivat jotain ihan käsittämättömän suloista!♥♥ Kävi taas catnappaus mielessä vähän väliä.

      Poista
  2. Oooh, olet saanut todella ihania kuvia kullanmuruistani ♥ Ihanaa, että pääsit todistamaan poikien nimen saantia. Anteeksi, että oli huono emäntä ja olin suurimman osan ajasta rakkauslaululeirillä. Toivottavasti palvelija ja muut pitivät kuitenkin hyvää huolta.
    - Eddie-emo -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän niistä sun mussuista muunlaisia voi edes saada!♥ Äläkä turhaan pyytele anteeksi - ne sun kurkur-laulut olivat tosi kauniita, ja oli ihanaa saada sulta puskuja ja kiehnuja.♥ Toivottavasti nyt alkaa taas muutkin asiat pyöriä mielessä ja olet päässyt karanteenista. :-D

      Poista
  3. Ihana ihanasti kerrottu poikien ensimmäinen iso juhlapäivä sitten syntymän ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!♥ Juhlasankarit olivat järkyttävän ihania, ja tuollaisiin juhliin osallistuu niin mielellään. :)

      Poista
  4. Suloisia kuvia suloisista pojista (ja tytöistä). 😻
    Oli kiva tavata ja taas osallistua ihan oikeisiin kissanristiäisiin! Ei kaikki pääsekään sellaisiin 😺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, oli ihan huippua päästä mukaan erityiseen juhlahetkeen hyvässä seurassa!♥

      Poista
  5. Kivat kissanristiäiset ja aina-niin-söpöt-ristittävät! :)

    Outo blogiblokkausongelma teillä! D: Ei osata auttaa mutta toivottavasti tilanne parantuu itsestään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisipa kissanristiäisiä useammin - niistä tulee niin hyvälle mielelle!♥

      Joo, toivotaan, että joku siellä jättikorporaatiossa lukisi mun viestit ja vaivautuisi joskus tsekkaamaan, että eipäs tämä taidakaan olla mikään sopimaton sivusto. Luin, että saattaa mennä kuukausiakin. Tulin kyllä nyt miettineeksi, miten järkyttävä valta heillä onkaan ja tekisi ehkä hyvää olla vähän vähemmän somessa. Niinpä tässä tulee nyt testattua myös se, pystynkö käyttämään someränkläyksestä vapautuvan ajan jotenkin tehokkaammin.

      Poista
  6. No se on pääasia ettei blogia ole pistetty lukon taakse. Pääseehän tänne ilman mitään feisbuukeja. Ei hädä.

    Olet urheasti kestänyt taas kissanpentuvyöryn. Onnittelut ;.-D Oikeat kissanristiäiset on tietysti hienoin juttu evö. Ja vielä hyvässä kissatätiseurassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanopa muuta - kunhan blogia ei haihduteta taivaan tuuliin, niin mikäs tässä ollessa. Tämä robottibannaus saattoi oikeasti tulla tarpeeseen, koska nyt parin päivän sometauon jälkeen olo on jo paljon levollisempi. Vaikka esim. Instassa on paljon ihania juttuja, niin onhan se sellaista infotulvaa, joka horjuttaa keskittymistä. Jännittävää nähdä, tuleeko jossain vaiheessa vieroitusoireita vai päädynkö lopulta somettomuuteen pysyvästi.

      Ja oikein kelvollisesti tosiaan pärjäilin pentuvyörytyksessä! :-D Olisin valmis heittäytymään moiseen uudestaankin. Ihan milloin vaan. Kaiken uhallakin. :-D ♥

      Poista
  7. Voih, on ne kissanpennut niin söpöjä ja kaunis on kissa-äippä.
    Varmaan meni aika kuin siivillä....eikun tassuilla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikkukisut olivat iiiii-hania - ja kaikki talouden kissat tassuttelivat sydämeen!♥ Aika hujahti kuin pienen hännän heilaus! :-D

      Poista