Puhtaalta pöydältä

Maapallo on taas kerran kierähtänyt auringon ympäri, ja minä olen vuoden verran iäkkäämpi. Ja niin on muuten myös tämä blogi, sillä postasimme ensimmäisen kerran tänä samaisena sunnuntaina tasan kolme vuotta sitten. Olimme totaalisia bittiuntuvikkoja mutta niin täynnä postausintoa, että ensimmäiset lukijamme olivat hukkua viisi kertaa viikossa pärähtäviin tiedotteisiimme.
 

Toinen on tahti nykyään, sillä tämä on päivän teeman
mukaisesti vasta kolmas postaus tässä kuussa…

Paljon on ehtinyt kolmen vuoden aikana blogirintamalla tapahtua. Parasta olette te lukijat, jotka olette jättäneet hurjasti kivoja kommentteja ja tsempanneet ja auttaneet, kun olemme tuskailleet esimerkiksi Nupun punoittavien etukinttaiden parissa. Onneksi Nömppö-Ömpöstiina on saanut viettää tämän kesän tötteröttä, ja toivon, että sama meno jatkuu, kunhan vain pysyn positiivisena. Siihen minua kannustaa tämä artikkeli, johon törmäsin puolitoista viikkoa sitten lentokoneessa:

 

Jos tämä juttu ei ole suoraan minulle räätälöity, niin mikä sitten?
Tötteröpelkojen sijaan minun kannattaisi keskittyä
lankakerällä leikkivään Nuppuun. Paljon kivempi visio!

Koska vuosia on takana jo kolme, Hupsu ja tosi höpsö ei ole enää mikään ”kevätkananen”, vaan kypsään ikään pullahtanut bloginmötkäle. Verbi ”pullahtaa” sopii meihin oikein hyvin, sillä taipaleemme aikana olemme ehtineet lörpötellä kaikesta mahdollisesta maan ja tähtitaivaan välillä. Eipä siis ole ihme, että sivustollemme on ajauduttu taas melko jännittävillä hakusanoilla:

 

Nuppu tietää, että emo on se etsintäkuulutettu pienipäinen aikuinen, joka
voisi joskus suihkauttaa vähän hiuslakkaa, jotta olisi vähän fiinimpi madam.

Juju tunnustaa rellestäneensä Puuhamaassa, sorkkineensa herneitä,
toimineensa Nessu-kissana ja päässeensä taitavan fanin ikuistamaksi.

Kaikki haut ovat tuskin tuottaneet toivottua tulosta, mutta yksi hauskimmista on mielestäni ”Pikachun näköinen kissa”. Sellainen meiltä kyllä löytyy:

 

Pikachu on niin komea ja iloinen, että on ihan loogista,
että joku etsii netistä samannäköistä kissaa.

Hakutermien joukosta paljastui myös ”nakukissa”, ja niitä on nähty meillä tänään kaksin kappalein. Syntymäpäiväni kunniaksi järjestin nimittäin kissoille vaahtobileet allasosastollamme, jossa tepasteltiin taas luomuna ja ihan ilman pyyhkeitä.

 

Mama taisi pestä Puipin väärällä ohjelmalla, koska se virttyi
niin pitkulaiseksi, ettei pää edes mahtunut enää kuvaan.

 

Juju ei ollut epäsuhdasta virttymisestä millänsäkään,
koska se ylsi nyt paljon paremmin namipussille.

 

Hanipupuni oli märkänäkin suloinen kuin suklaa Marianne-karkin sisällä.

Polkagris-värit johdattivat Jujun periruotsalaisiin tunnelmiin. Hejsan, mamma!

Fööni taas puhalsi ihanasti kuin Kanarian leppeät kesätuulet.

”Moj, Nuppu!” Juju huikkasi suihkusta tassuteltuaan ja kehotti systerinkin kylpyyn.

Nupun pesutuokion aikana Juju päätti ruuvata kaulansa
normaalin mittaiseksi. Tai jopa vähän lyhyemmäksi.

Tällaiseksi Nuppu de-puffautui lorisevan vesiryöpyn alla. Homma oli sen mielestä
niin arkista, ettei se viitsinyt piipata kuin yhden mininaukaisun verran.

Parasta oli päästä pinkin prinsessapyyhkeen sisään.

Iskän hikiset lenkkivaatteet vain vähän ällöttivät,
koska Nuppu oli itse nyt niin hyväntuoksuinen.

Ja osasipa Nuppukin esittää herkkukaramellia niin hyvin,
että emo melkein söi sen makeanhimoonsa.

Nyt sekä hupsu että tosi höpsö on pesty, joten voin tyytyväisin mielin todeta, että starttaamme neljännen blogivuotemme varsin puhtaalta pöydältä. Postaustahdista ei ole takuita, mutta aiomme hupsuttaa aina, kun jotain höpsöä suinkin tapahtuu. Ja siitä Pömpö ja Puippi lupaavat toki pitää huolen. Toivottavasti tekin jaksatte vielä pysyä kanavalla ja hupsuttaa meille takaisin!

Suihkunraikas ja tosi freesi toivottavat kaikille mitä ihaninta alkavaa viikkoa!