Näytetään tekstit, joissa on tunniste sisäkissa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sisäkissa. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Vapaamuotoinen valjastreeni

Näin kevään tullen moni katti on jo päässyt esittäytymään ulkosalla. Ne ovat taapertaneet masu viime kesän heinänjämiä viistäen ja kuunnelleet tarkoilla karvakorvillaan pikkulintujen piipitystä. Rohkeimmat ovat yrittäneet tutustua koirakavereihin, ja ovatpa jotkut jopa rullailleet uusille ulkoiluseuduille hienoilla kissarattaillakin. Tätä kaikkea olemme Nupun ja Jujun kanssa seurailleet kateudesta vihreinä. Haaveissamme olisi hupsuttaa ja höpsöttää ikkunan tuolla puolen, mutta oikeasti ajatus pienistä räggäreistä pääkaupungin vilinässä pelottaa. Vaikka sisäkissuudessa ei pitäisi olla mitään vikaa, emme ole täysin kyenneet kuoppaamaan ajatusta ulkoilusta. Siksi otimme tänään projektiksi vapaamuotoisen valjastreenin.

Tällaisen härvelin löysin lelulaatikon kauimmaisesta nurkasta.

Koska vuosi sitten ostetut valjaat näyttivät kutistuneen, päätin napata ensimmäiseksi koekaniiniksi Jujun. Se ei voinut ymmärtää, miksi puin sille mokomat kittanaremmit. Se heittäytyi marttyyrina kyljelleen ja kykeni kävelemään vasta, kun menin rapistelemaan namipussia. Kun namit loppuivat, eivät jalatkaan enää kantaneet. Kokeilua varjosti myös mieheni kommentti siitä, ettei Jujua saisi pukea Village People -hengessä.

Äkkiseltään voisi luulla, että kaikki on ok...
...vaan ei ole! "Äääk! Mamaaa, ota pois, ota pois, ota pois!"
Tässä matkaan lähdetään namien voimin. Juju lupasi
vaikka taluttaa itse itseään jos saisi kananpalan.
Hieno poika! Noin sitä pitää – ja jalatkin pitää!
Tässä virallinen valjasposeeraus.
Nostakaa käsi/tassu, jos näette ne valjaat!

Seuraavaksi päätin kokeilla, kuinka nahka ja paljetit sopisivat Nupulle. Tai saisinko edes ängettyä XXL-kokoa olevat valjaat sen päälle. Nuppu on onneksi tottunut asustamiseen – onhan se pitänyt yllään niin pikkumustaa kuin satelliittiantenniakin. Nipsut napsahtivat nätisti kiinni, joskin valjaat sulautuivat Nupun turkkiin vielä salaperäisemmin kuin Jujun hentoiseen silkkiin:


Nuppua hävettää, sillä valjaat ovat viime kevään mallistoa.
Kehuin Nuppua niin vuolaasti, että se
suostui lopulta näyttämään naamansa.
Nuppu on nähnyt toisilla räggäreillä jopa villapaitoja. Miten siis voin edes kuvitella,
että se kehtaisi lähteä kanssani ulos tällaisissa pupujen pilipalihepenissä!
Toisaalta tuo valjaisiin liitetty mittarimato vähän houkuttaa jahtausleikkiin...
Kun poseeraukset alkoivat mennä taas tähän suuntaan, otin
kiltisti remmelit pois ja lykkäsin ne takaisin laatikon uumeniin.
Kun tuhmat valjaat oli otettu pois, unet maittoivat Jujulle. Ehkä se
herätessään kuvittelee, että kaikki oli vain kaameaa painajaista.