Pir niin kuin piraija

Piraijat ovat mielestäni huomattavasti tylsempiä kuin neontetrat, joita minulla oli pienenä akvaariossani. Tetrat olivat kivan värikkäitä, ja ne osasivat arvostaa ruokaa. Kun ripottelin niille levänhajuisia leseitä, ne kiiruhtivat heti kiitollisina murusia rohmuamaan. Tuon ilmiön nähtyäni odotukseni olivat korkealla, kun jokunen vuosi sitten vierailin Sea Lifessa ja luin, että piraijojen ruokinta alkaisi tunnin päästä. Vitkuttelin sinnikkäästi niiden altaan vieressä ja odotin suurta H-hetkeä jopa kauhunsekaisin tuntein. Kaikkihan nyt tietävät, että piraijat kaluavat jokeen pulahtaneen lehmän parissa sekunnissa. Enpä siis ollut uskoa silmiäni, kun pienet lihakökkäreet vihdoin pudotettiin akvaarioon eikä kukaan heilauttanut eväänsäkään! Hammasfisut vain möllöttivät happamina, ja vasta pitkän ajan kuluttua yksi niistä kävi laiskasti näykkäisemässä "dinneriään".

Nämä eväkkäät eivät ole mitään tähtiainesta.

Tätä kaikkea aloin miettiä eilisaamuna huomatessani, että Nuppu on juuri sellainen kuin oikean piraijan kuuluisi olla: nopea ja ahnas. Se selvisi kokeillessamme uutta aktivointimuotoa: raksunheittoa. Kun raksu liitää ilman halki keittiöstä eteiseen, kuuluu inahdus ja tassujen sutinaa. Vain sekuntia myöhemmin raksua ei enää ole. Sea Lifesta uupumaan jäänyt show-elementti löytyy siis meidän keittiöstämme. Aloinkin heti miettiä, paljonko voisimme tienata, jos pystyttäisin rappukäytäväämme kyltin "Nupun ruokinta klo 6:30" ja vaatisin katselijoilta pientä rahallista korvausta. Jos Nuppu saisi päättää, niin liikenevillä varoilla ostettaisiin raksuja ja iloa, monta sataa kiloa...

Tältä piraija näyttää, kun se haluaa ruokaa.
Se myös sanoo silloin "pirrrr".

Fiksu peto osaa näyttää, missä kaapissa raksut piileksivät.

Se uiskentelee evä viuhuen, sillä lehmä
pudotetaan jokeen hetkenä minä hyvänsä.

Eiiiih! Ammu kroolasi turvaan pakastimen alle!

Näillä vesillä lipuu myös yksi tähtisilmähai. Se on näennäisen lempeä
mutta louskaisee kyllä herkkupalan, jos sellainen ohi seilaa...