Marraskuun kaamos ja yyteen viimeiset viikot heittelevät synkkiä varjoja maailman ylle. Kun aamulla polkaisee pyörällä pimeään, kylmään ja sateeseen, saattaa muuttua itsekin mustanruskeaksi mutapaakuksi. Jottei niin kävisi, Hupsujen emo on päättänyt paitsi näkyä ja kuulua myös pysyä lämpimänä. Ja sen kaiken voi tehdä totaalisen kissamaisesti:
Äitini neuloi minulle ihanat lapaset, joista heijastuu sinisimmuinen Juju kuin peilikirkkaan lammen hennosti väräjävästä pinnasta.
Älä pölli niitä, kulta! Ne on emon lapaset! Sulla on karvatumput omasta takaa!
Lämpimien kissalapasten lisäksi on ehdottoman tärkeää varustautua kunnollisella lampulla. Ostin sellaisen lokakuussa työmatkaltani Frankfurtin kirjamessuilta, eikä kyseessä olekaan ihan mikä tahansa tuikku vaan kissa-led, joka tuijottaa vastaantulijoita säkenöivillä silmillään ja naukuu kaikki tupeksijat syrjään reitiltäni.
Kun välkkyvä miukumauku ei ole hommissa, se lojuu Jujun rahilla...
...ja leuhottaa hämmästyttävällä pimeänäöllään.
Jujua vähän hirvitti, kun sen paikan oli vienyt musta, sliipattu kolli.
Onneksi Nuppu tarttui tunkeilijaa korvasta ja antoi pienen kurinpalautuksen.
Askartelin teille pienen videon, jotta saisitte paremman kuvan Frankfurtin ihmeestä työn touhussa. Siinä näette myös Nupun ja Jujun ensireaktion, kun ne kuulivat kollegansa puhuvan saksaa:
Työmatkapyöräilyni sujuu siis loistavan lämpimissä ja naukuvissa merkeissä. Ja koska olemme tänään niin kovin välkyllä päällä, Nupun mieleen putkahti yksi muistutusluontoinen asia:
Heppakirja-arvontamme on käynnissä sunnuntai-iltaan 19.11. asti. Vielä ehtii osallistua edellisen postauksen alle!
Valoisan välkkyjä kaamospäiviä teille lukijoille. Muistakaahan laittaa kissaheijastimet heilumaan! :)
