Näytetään tekstit, joissa on tunniste Titanic. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Titanic. Näytä kaikki tekstit

lauantai 9. toukokuuta 2015

Titanicin kannella

En ole koskaan ollut keinahtelevien laivamatkojen ystävä, joten jo pelkkä ajatus hyökyaalloilla heittelehtivistä kaarnapursista saa vatsani kääntymään hetkessä ylösalaisin. Onneksi en ole periyttänyt helppoyökköisyyttä kissoilleni, vaan ne naukaisivat innosta, kun uljas loistoristeilijä purjehti maanantaina kotisatamaamme:
 

Tässä se nyt vihdoin on, Juju Star Linen uudenkarhea luksusalus MS Nuppu of the Seas:
 

Korkeutta merten kuningattarella on metrin verran, ja sen hulppeat neljä kantta tarjoavat asiakkailleen paitsi majoitusta myös viihdettä ja rentoutumismahdollisuuksia. Pikkukatit eivät edes malttaneet pakata pikku kapsäkkejään, vaan rymistivät heti paattia tutkimaan.

Herra Herrera ohjattiin suoraan manikyyriin, sillä
luksusaluksella matkustajilta odotetaan huoliteltua tyyliä.
Neiti Gonzalesin teki mieli mennä omin nenuineen laivaa tutkimaan,
eikä se jaksanut odottaa manikyyrejä tai masukarvojen kampaamista...

Niinpä se puikahti kaikessa hiljaisuudessa Aloha-kannelle...

Mutta voihan kehveli! Laivan tarkkasilmäinen tähystäjä bongasi
uteliaan neidin, ja se passitettiin takaisin laiturille.

Mikä pahinta, manikyyrinsä läpikäynyt herra Herrera näytti saaneen parhaan hytin!
 
Neiti Gonzales tunnusti rehdisti tappionsa ja ahtautui hyttiinsä autokannen alle.

Keskellä yötä paapuurin puolelle loiskivat laineet herättivät herra Herreran,
ja se lähti tutkimaan, olisiko laivan discossa vielä vauhti päällä.

Valitettavasti valomerkki oli jo vilahtanut, mutta herra Herrera hoksasi,
että risteilijän hulppea märssykori oli aivan tyhjillään...
 
Se vietti yön ihanasta pehmeydestä nauttien, mutta aamuauringon sarastaessa
se ei enää malttanut olla leuhottamatta lepopaikastaan muille matkustajille.

Lopputulos oli se, että märssykori kävi kiusallisen ahtaaksi.

Herra Herreraa harmitti, mutta juuri silloin tuli iloinen kuulutus:
risteilijä oli saapunut aurinkoiseen Acapulcoon!
Kaikki matkustajat hylkäsivät merellä seilaavan luksuskotinsa päivän ajaksi
ja kiiruhtivat ostamaan rannan kojuista jäätelöä ja sombreroja.
 
Kun laiva lähti illalla taas liikkeelle, melkein kaikki matkustajat
olivat muistaneet palata sen suojiin.

Herra Herrera oli väsynyt jännittävästä päivästä ja vetäytyi kiltisti hyttiinsä.
Ikkunastaan se näki, kuinka neiti Gonzales hinattiin kumiveneellä kyytiin.

Ja hyvä, että hinattiin, sillä muuten neiti olisi missannut
yhden elämänsä mahtipontisimmista hetkistä.

”Once more you oooooopen the door, and you're here
in my heart, and my heart will go on and oooooon!”