 |
| Tietysti Juju on uniikki, se nyt on selvää! |
Lokakuun alkupäivinä kävi niin kurjasti, että De Puipan rokotukset pääsivät vanhenemaan. Niinpä varasin hahtuvapoitsulleni ajan vuosihuoltoon. Itkun ja mourun kera sinne taas lähdettiin, mutta mitään todellista hätää ei ollut, vaikka sellainen viba saattaa kuvista välittyä.
 |
| ”Mamaaaaa! Auta! Turkki on pilalla ja elämä myös!” |
 |
| Stressi aiheutti Jujulle jo harmaita karvoja. |
 |
| Onneksi poitsu rauhoittui, kun muistutin sitä, että rokotus olisi pikku juttu verrattuna kaikkiin operaatioihin, jotka Nuppu-sisko on kestänyt kuin sitkeä puffisarvikuono. |
Juju ujosteli vielä tutkimushuoneessakin, joten kopasta täytyi nostaa kansi pois. Lääkäriä huvitti, kun pienenä keränä värjötellyt Juju paljastuikin pitkäjalkaiseksi honkkeliksi. Hetken Jujun kanssa puuhailtuaan lääkäri tuumasi, ettei Juju ole muutenkaan kovin ragdollmainen, koska se on niin kovin valpas. Hän epäili, että kyseessä saattaisi olla valeasuinen cornish rex, eikä tämä kissaemo suinkaan tyrmännyt ajatusta. Viilettäähän Juju usein asuntoa ympäri formulakorvaisena karvarakettina.
 |
| Juju oli nätisti tutkimuksen ajan eikä hermostunut edes vasempaan kannikkaan tuikatusta piikistä. |
Poitsu sai kehuja hyväkuntoisesta turkista ja puhtoisista hampaista. Kerroinkin ylpeänä, että Juju itse pitää huolen siitä, että pöpöt karkotetaan sen purukalustosta joka ikinen ilta. Juju todettiin myös hoikaksi, ja vaikka minua ei kehotettu lihottamaan sitä, jäin miettimään, pitäisikö sille hankkia vaikkapa penturuokaa, jotta se saisi edes pari sataa grammaa lisäpainoa. Juju tosin on paitsi nirso myös herkkä, joten ruokavalion säätäminen on aina vähän riskialtista.
 |
| Kun lääkäri kirjoitti anamneesia, kaivoin kunnon bloggaajan tavoin kameran esille. Silloin Jujun käytös muuttui täysin: se rentoutui silmin nähden, maistoi lääkärin tarjoilemia palkkioraksuja ja alkoi tutkia paikkoja! |
Päättelimme lääkärin kanssa, että Juju on blogikissana niin tottunut kuvaamiseen, että kamera sai sen tuntemaan olonsa kotoiseksi. Enpä olisi koskaan ajatellut, että bloggaamisesta voisi olla tällaistakin hyötyä, mutta aina sitä ihminen (ja kissa) oppii kaikenlaista uutta. Samalla tavalla sain Jujun rauhoittumaan, kun odotimme kyytiä kotiin:
 |
| Kukkuu! Kuka pieni siinä matkustaa? Eväitäkin olisi vielä jäljellä. |
Tein kotona loppupäivän etätöitä ja valvoin, että Juju toipui hyvin rokotuksesta. Minua varoiteltiin, että sen ruokahalu saattaisi olla huono ja kissa muutenkin väsynyt, mutta tässäkään suhteessa Juju ei ollut tavanomainen tapaus. Sillä oli sudennälkä, ja se tuhosi lääkärin antamat eväsraksut heti kotiin päästyään. Sen jälkeen se nassutti purkillisen Canaganin märkäruokaa ja töpsötteli tyytyväisen näköisenä ympäriinsä, kunnes asettui lopulta jalkani päälle torkkumaan.
 |
| ”Jos olen näin söpö, niin ethän, mama, enää vie sinne paikkaan, jossa sanotaan honkkeliksi?” |
Entä miten päivän tempauksiin suhtautui se toinen lemmikki? Sen sijaan että Nuppu olisi ollut pikkuveikan tukena, se liukeni äänettömästi paikalta, kun kantokoppa ilmestyi eteiseen. Seuraavan kerran neitosesta tehtiin laiskanpullea näköhavainto, kun saavuimme kotiin. Se taapersi unenlämpimänä eteiseen, vilkaisi meitä haukotuksen lomasta, ripsutti pari kertaa selkä köyryssä pahvitoukkaa ja hävisi sitten taas teille tietämättömille. Edes ruokatölkin avaus ei saanut Nuppua palaamaan, vaan siihen ihmeeseen tarvittiin boksin piilottaminen. Sen jälkeen Nuppu on taas ollut hyvää pataa meidän ja koko maailman kanssa. Varsinkin emon laukun...
 |
| ”Ehkä täällä pussukan uumenissa piileksii vielä pari raksua...” |
Onneksi oli helppo käynti, josta tuli tulokseksi kehuja ja eväitä! Hyvä hyvä! Mahtaako kuitenkin cornish rex olla hieman liikaa? Atleettinen Juju kyllä on, mutta kun se ei ole kiharainen!
VastaaPoistaSanopa muuta, tällainen ell-reissu on paras mahdollinen! Rexeys oli ehkä vähän liioiteltua, tosin vähän käkkyrään Jujunkin turkki siellä boksissa sähköistyi, kuten tokassa kuvassa hyvin näkyy. :-D
PoistaHienostihan se meni rokotusreissu ! Ihanasti oma häntä kiedottuna ympärille turvaksi noissa kahdessa kuvassa missä ollaan matkalla lääkäriin <3
VastaaPoistaJujulla on maailman hellyttävin suojapuuhka! <3
PoistaMutta onneksi olet sentään kissa etkä vaikka koira!! Mutkin piti viimeksi ottaa pois eläinlääkärillä pois kopasta katon kautta. Ei niin huvittanut itse tulla - Max
VastaaPoistaKuka muu nyt boksista itse kömpisi kuin Nuppu?! Mutta se ei kuulemma ookaan kissimissi. Mää voisin kyllä olla koirakin. Bordercollie, labbis tai saksanseisoja. - De Juippa
PoistaFilmitähti-Juju! <3 Kiva juttu, että kameran naksahdukset toi kotoisan olon jopa lääkärihuoneessa, Mimmi-koppaanmaastoutuja kadehtii.. Reipas poika! Nuppu oli varmasti onnessaan, kun koppa ei häntä tällä kertaa kutsunutkaan. :)
VastaaPoistaJuju onkin se meidän perheen tähtiposeeraaja! :-D Ehkä säkin voit ehdollistaa Mimmin kameran avulla, niin ei tartte niin kyyristellä. Ja juu, Nuppu ei voinut uskoa onneaan, ettei sitä kahmaistukaan kopan sisuksiin. :-D
PoistaHerra on siis kameralle keimailija :)
VastaaPoistaTodellakin! :o) Ehkä Jujullekin täytyy alkaa kasata mallikansiota. <3
PoistaMut aina kipataan pois kopasta ellillä, kun tarraan kiinni vain alustaan, en seiniin. Sitten liukuilen sieltä ulos ihan vahingossa. t. Sofi
VastaaPoistaOot suloinen honkkeli, mutta että cornari...ei kai sentään? Olet persoonallinen räggäri, eiks niin? Häntään kääriytyminen on söpöä :)
Kuulostaa hauskalta tuo liukumäki, vaikka laskeutumispaikka voisi olla vähän kivempi. Paitsi jos sullakin siellä on raksuja! Kiitti häntäkehuista. Se on mun pehmopanssari pahalta maailmalta. T. Juizi
PoistaHirmu hyvinhän se meni, ei tuollaisia reissuja tarvi edes jänskättää :-))
VastaaPoistaToivottavasti Jujulle jäi nyt reissusta hyvät hytinät. Eilen se ainakin oli niin touhukasta poikaa koko illan. Tai liekö vain sitten niin onnellinen, kun pääsi takaisin kotiin. :)
PoistaHyvä Juju, hienosti meni! Kamera vaan sitten ensi kerrallakin mukaan :D Jos kävitte Catvetissä, niin meillekin oli eilen kirjoiteltu molempien kissojen kohdalle, että "hoikka" ja siitä ihan huolestuin, että pitäisikö tsempata ruokamäärien kanssa. Kysyin kuitenkin asiasta eläinlääkäriltä ja hän sanoi, että teksti oli vaan positiivisessa mielessä hoikka, kun vastaanotolle tulee niin paljon ylipainoisia kissoja ja vastaus oli, että voi jatkaa ihan samaan malliin. Eli ehkä teillä voi olla sama juttu, kunhan Juju vaan pysyy omassa painossaan.
VastaaPoistaCatvetissä mekin käydään! Heeei, ajatella, jos olisimme törmänneet siellä! :-D Oltaisiin voitu vertailla hoikkia poikiamme! Hyvä, kun sulla tuli heti mieleen kysyä tuosta hoikkuusasiasta. Mun aivot alkoivat raksuttaa vasta myöhemmin. Mutta eiköhän Jujullekin tullut sitten kommentti hyvässä mielessä, koska kuulin, kuinka meitä edeltävälle asiakkaalle suositeltiin kissan painon tarkkailua. Ehkä on kuitenkin parempi näin päin. Tosin aion kyllä vahtia haukkana, ettei paino ainakaan vähene yhtään.
PoistaYöksispyöksis joku eläinlääkäri meidän pojat ei kyl tykkäis eikä ois kiltisti.. Onneksi juippa on eri maata ♥ Ja hyvä että teillä on hoikkapoika, meillä on vähän ehkä liian massaiset poitsut mutta ei niiden ruokamääriä viitsi pienentää kun tuntuu että syövät muutenkin niin vähän :--D Eikä paino tuosta enää nouse eikä tipu. Nytkin Coco pikku pallero vahtaa jos pääsisi hyppäämään keittiön tasolle ja imuroimaan Ruffen raksut.. Pitää olla silmä tarkkana ettei näin tapahdu!
VastaaPoistaEn ymmärrä, miten Coco ja Ruffe ovat niin jänteviä (ei ne musta liian massaisia ole!), vaikka syövät niin vähän ja terveellisesti! Mä kysyin jo eläinlääkäriltä, että teenkö jotain väärin, kun Juju ei ”muhkeudu”, mutta kuulemma se vain on geneettisesti erilainen. Muhkeasta tuli muuten mieleen, että meillekin tulee kohta uusi, muhkea sänky. Saa nähdä, mitä puffineiti ja luikkupuikku tuumaavat. =)
PoistaVoi Juippia..., mutta hyvä että eläinlääkärireissu meni hyvin ja sapuskat maistui :P
VastaaPoistaOletko koskaan ajatellut sen boxin suhteen, että se voisi olla aina ja jatkuvasti esillä esim. keittiön- tai olkkarin nurkassa? Meillä on sellainen homma toiminut hyvin näiden nykyisten kisujen kanssa - ainakin tähän mennessä (ovat lähes 6 v vanhoja), entisen kisun kanssa ei tajuttu moista asiaa ja ensi alkuun oli aika paljon vaikeuksia "boxailuissa"... :P Meillä kisut saattaa monesti vetää päikkäreitä kotona boxin sisällä yms.
Kiitos kommentista! :) On meillä ollut joskus käytössä tuokin taktiikka, että boksi on koko ajan näkyvissä - ja Jujua on ihan opetettu boksiin menemiseen naksuttimella ja palkinnoilla. Juju ei olekaan hankala sen suhteen, vaan menee boksiin pyynnöstä. Nuppu, joka on se hankala tapaus, tottuu kyllä boksiin, jos se on koko ajan lähellä, mutta ei mene sinne hengailemaan (ja aavistaa heti, milloin on tosi kyseessä). Veikkaan, että ruoatkin jäisivät syömättä siellä. Ehkä täytyy kuitenkin vielä kokeilla totutustaktiikkaa - mutta Nuppu mokoma osaa olla melkoisen päättäväinen boksin karttelussa. =)
Poista