Näytetään tekstit, joissa on tunniste salaisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste salaisuus. Näytä kaikki tekstit

torstai 15. tammikuuta 2015

Hupsujen salaisuushaaste

Tammikuu on vuoden tiukkapipoisin kuu, eikä sen pipo esitä kissaa, hiirtä tai mitään muutakaan sympaattista olentoa. Ehei. Tammikuun pipo on erittäin vakavasti otettava niin kuin kuukausi itsekin. Siitä syystä minusta tuntuu, että vuoden 31 ensimmäistä päivää kuluvat aina liisterissä hiihdellen. Melkein puolet on jo sinnitelty, mutta lopuista selvitäksemme tarvitaan elämään jotakin jännää, joka saisi oikein kihisemään innosta. Sellainen voisi olla salaisuushaaste!

Tässä heti yksi salaisuus: Zorro on varastanut Nupun tassupedin! Tosi kiva supersankari...

Haasteen voi vastaanottaa kuka tahansa, joka suinkin kynnelle, tassulle, sorkalle tai kaviolle kykenee. Tarkoituksena on kertoa oman bloginsa tähdestä jotakin, jota suuri yleisö ole ennen kuullut. Sen ei tarvitse olla suurta tai jännittävää, vaan jokin pieni arkipäivän kiehtova nippelitietokin riittää vallan hyvin.

Nuppu ei esimerkiksi nuku öitään leukaan asti napitetussa flanelliyökkärissä vaan ihan nudena.
Paljastus se on sekin, että ”iskä” ostaa hömpsäytti kissoille alelaarista tällaisen härpäkkeen,
josta Juju meinasi heti vääntää nupin kaakkoon.
Nuppu tunnustaa, että se luuli keskitötteröä limen
makuiseksi Baby Lips -huulirasvaksi.

Juju haluaa virallisena salaisuutenaan paljastaa, ettei vesi suinkaan ole vanhin voitehista vaan melkoinen riesa, jos tarkkoja ollaan. Juju onkin jo aiemmin esitellyt mutkikkaan juomakuppirituaalinsa, mutta siitä ei ole ollut koskaan puhetta, että pelkkä hanan avaaminen saa Jujun usein ravistamaan turkkiaan, vaikka se istuisi kaukana lavuaarista. Myös hammasharjan näkeminen saa aikaan saman puistatuksen siitä huolimatta, että Juju hammaspeikon karkottamisesta pitääkin.

Tämän kokoiseen ammeeseen ei mene liikaa vettä, joten Jujukin
voisi harkita kylpevänsä siinä ruusunlehtien kera.

Nupun salaisuutta taas ei arvaa edes sen poikaystävä Rufus! Kissaneiti on varautunut siihen, että megauutisen kuultuaan paparazzit saartavat kotitalomme ja Nuppu joutuu antamaan nimmareita yötä päivää...

 
Mistä ihmeestä on kyse? Onko Nuppu muuttamassa
nunnaluostariin tai preeriakoirien yhdyskuntaan?

Pidelkäähän pipoistanne kiinni, sillä tässä se salaisuus nyt sitten tulee: Nupustakin on kuoriutunut agilitykissa! Se on osoittanut paitsi innokkuutta ja hyvää urheiluhenkeä myös räjähtävää ponnistusvoimaa, jota kansainvälisen tason estekissa tarvitsee. Kukapa tietää, vaikka Hupsuista tulisikin tästä lähtien kahden bordercollien blogi!


Nuppu liitää esteen yli vaivattomasti kuin siivekäs gaselli!
Asunnossamme ei ole siis pelkästään Zorro vaan myös hänen
uljas ratsunsa, joka hyppää vaikka vuorten yli!
Juju ei tiedä, olisiko se tyrmistyneempi Nupun kengurutouhuista vai emon
järkyttävistä seepraleggingseistä, jotka ovat melkoinen kohun aihe nekin.

Onneksi Nupun repäisy ei pilannut oikeasti Jujun fiiliksiä, vaan kissat pääsivät treenaamaan ensimmäistä kertaa yhdessä, kuten näistä videokatkelmista voi päätellä. Seuraavaksi jäämme tassut syyhyten odottamaan, tarttuuko kukaan haasteeseemme, jotta voisimme tammikuun pakkasettomien iltojen iloksi hihkua ”ohoh!”, ”jopas jotakin!” ja ”enpä olisi ikinä tuotakaan uskonut!”





PS. Vielä yksi salaisuus: Aiemman pipoäänestyksemme voitti 7 äänen potilla väite, että Nuppu tykkää oikeasti kissapiposta ja merkkasi toisen niistä nuolaisulla itselleen.

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Mato Matala matkustaa

Olen aina ajatellut, että Juju on niin mammanpoika, ettei sillä voi olla salaisia rituaaleja muiden kuin minun kanssani. Meillä on yhteinen aaltopituus, ja minun sylini on syleistä paras. Järkytys olikin suuri, kun jokin aika sitten kuulin salaisesta leikistä, joka on ollut käynnissä jo pidemmän aikaa selkäni takana. Enkö minä, rakas emo, olekaan enää kaikkien leikkien kuningatar? Juju ei edes olisi vaivautunut asiasta mainitsemaan, mutta mieheni onneksi lörpötti minulle kaiken. Eilen aamulla näin myös vihdoin omin silmin, mistä oikein on kyse.


Mitä kummaa kullanmuruni salailee?


Leikin tähti on Juju, joka matkustaa. Sitä ei kanneta sylissä, vedetä kärryssä, kyyditä polkupyörän tarakalla tai lähetetä possujunan matkaan. Se ei edes poistu asunnostamme tai käytä lainkaan etutassujaan. Matkustusajankohdaksi valikoituu usein aamu, kun mies on käynyt lenkillä ja venyttelee eteisessä. Juju pötkähtää kyljelleen miehen eteen ja asettaa takajalat hänen käsiään vasten. Sen jälkeen alkaa reissaaminen: Juju painaa kuononsa rennosti maahan, ponnistaa miehen käsistä takajaloillaan vauhtia ja liukuu eteisen mattoa pitkin eteenpäin. Koska Juju todellakin liikkuu roimasti, myös miehen täytyy seurata sitä ja tarjota taas käsillään uusi ponnahdusalusta. Me tytöt emme ymmärrä moista matomöngintää, vaan hihittelemme poikien touhuille. Se onkin meidän salaisuutemme...

Yritin maanitella, että saisin matkustuskuvia, mutta sain vain söpöstelyä.

Sitten Juju näytti ex tempore tällaisen tempun.
Se virnuili minulle eikä ollut yhtään matkustustuulella...
Lopulta Juju suostui demonstroimaan matkustusleikin aloitusta tämän verran, kiltti poika kun on. <3