Intergalaktinen joulukähvellys

Hupsujen jouluaatto sujui leppoisissa tunnelmissa. Joulukolli jätti porstuaan säkillisen ihania lahjoja, jotka oli ilo jakaa kilteille kissoille. Enpä kuitenkaan arvannut, että pikku kattimattien paketteja kiikaroitiin ja kadehdittiin kaukaisilta galakseilta asti…

 

Valovuosi ei edes ehtinyt vaihtua, kun vierailta planeetoilta lensi
Hupsuttamoon tähtihävittäjä, jonka kyydissä oli epämääräistä sakkia...

Ennen kuin kerromme, minkälainen kaamea joulukähvellys Hupsuttamon tiloissa tehtiin, on syytä palata jouluaaton aarteisiin. Niihin, jotka houkuttelivat paikalle nämä pahat pojat!

 

Huh, mikä lahjaröykkiö! Näkyy varmasti Kuolontähdelle asti...

 

Tämä paketti oli selvästi pikku ewokeille...

...ja olipa Juju Skynuuskullekin tullut oma erityistoimitus.

Herra Skynuusku veti nenunsa täyteen kissanminttua...

...ja näki koko illan pelkkiä väripalloja.

Kaikki oli niin kuin olla pitää, kunnes ykköskuvassa vilahtanut kauhukaksikko pöräytti paikalle raketillaan ja laskeutui sen Kaikkien Aikojen Parhaan Joululahjan päälle!

 

”Hoo, miten pehmoinen ja valmiiksi lämmitetty peti!” Darth Vader vinkaisi.

”Laitapa tämä takapaksiin, Stormtrooper, niin palataan omalle tähtöselle köllöttämään.
Olenkin aina halunnut ragdollin karvalla kuorrutetun jumbokokoisen unipussin.”

Häijyläiset eivät kuitenkaan arvanneet, että Imperiumin sankarihiiret olivat seuranneet niitä halki pimeän tyhjyyden, jota avaruudeksi kutsutaan, ja laskeutuneet Hupsuttamon lämpimään keittiöön. Siellä hyvikset kohtasivat Juju Skynuuskun, joka ei ollut uskoa karvaisia korviaan.

 

”Darth Vader unipussin varastanut on. Siinä nuku kohta ainutkaan katti ei, jos tee
 siitä loppua et, ethän, joohan teet?” Yoda lausui niin selväsanaisesti kuin osasi.

 

Juju Skynuusku lupasi mennä tyhjentämään unipussin sillä välin,
kun Yoda ja Chewbacca kähveltäisivät tähtihävittäjän.

 

Ewokit kuuntelivat puolella korvalla suunnitelmaa Endorin metsäkuussa,
ja lupasivat auttaa sankareita parhaansa mukaan. Antaa vetää, Vader!

Tähdet vain vilisivät silmissä, kun Skynuusku ja ewokit viilettivät taivaan halki turkki hulmuten. Ja toden totta: Darth Vader ja Stormtrooper olivat törkeästi unipussia pöllimässä!

 

Tihulaiset olivat jättäneet aluksen, mutta herra Skynuusku
oli varma, etteivät ne olleet ehtineet vielä kovin kauas!

Jaahas! Truupperi yritti kipittää karkuun, mutta Skynuuskua ei niin vain hämätä!

 

Truupperi hinattiin hännästä unipussin laidan yli..

...ja sama kohtalo odotti sen rahisevasti hengittävää kaveria.

 

”Daath, joor not mai faatö!” herra Nuuskuherra sanoi
ja tyhjensi pussin ylimääräisistä vieraista. 

”Unipussi pelastettu ja galaksissa kaikki hyvin!”

Chewbacca kiitti Juju Skynuuskua,
ja Yoda käynnisteli jo tähtihävittäjää.

Alus olisi tuota pikaa ilmassa, eikä mikään voisi estää
sankareita palaamasta kotiin voittajina...

...paitsi ewoki nimeltä Nuppu, joka ei ole katsonut ainuttakaan Star Wars -elokuvaa!
Se luuli Chewbaccaa pahisjetiksi, joka on parasta popsia pois päiviltä.

 

”Saa syödä Chewbaccaa EI!” Yoda komensi, ja Nuppu ymmärsi yskän.
Samassa tähtihävittäjä kuitenkin jylisi ilman halki kohti Skynuuskun
kallisarvoista lahjakätköä...

”Njäähhähähää! Täälläpäs onkin maukkaita namuja!
Mehän syödään nämä kaikki eikä jätetä edes muruja!”

 

Kesken rapinan ja mutustelun Darthista ja Truupperista alkoi
tuntua siltä, että joku tuijotti niitä ja hengitti niiden niskaan melkein
yhtä rahisevasti kuin herra Vaderilla oli itsekin tapana hengitellä.

Juhuu! Se oli herra Skynuusku! Kaikkien nälkäisten sankari!
Se änkesi urheasti aarrekätköön ja valmistautui taistoon.

Darth Vader huusi ”Aaaarrrrrggggh!” ja kellahti maahan. Pian sen niskaan
mätkähti myös Truupperi, jolla oli kuivattuja kalanmuruja viiksissään.

Häijyläiset kyllästyivät Hupsuttamon menoon ja vipelsivät
muihin galakseihin. Hienoa työtä, Juju Skynuusku!

Nuppu-ewoki pyysi anteeksi kömmähdystään ja huomasi,
että sillähän on paljon yhteistä Chewbaccan kanssa.

Joululahjat oli pelastettu ja välit ewokien kanssa selvitetty,
joten Yoda ja Chewbacca suuntasivat öiselle taivaalle.
Ne ottivat suunnan kohti toista tähteä oikealta ja
palasivat Mikä-mikä-maahan, jossa ne eivät koskaan
kasvaisi aikuisiksi...

Hupsut haluavat kiittää teitä lukijoita kuluneesta vuodesta! Meillä on ollut hurjan hauskaa, ja toivottavasti teilläkin. Jatketaan taas hupsuttelua vuonna 2018! <3

 

Okei, tunnustettakoon, että Nuppu ja Juju saivat joululahjaksi myös tämän
hupaisan hiiripoppoon! Suurkiitos sen lahjoittajalle sinne ruudun toiselle puolen! :o)
Star Wars -porukka sai paitsi kissat myös erään kissaemon poikkeuksellisen leikkisäksi!

Tähän loppuun vielä satunnaisotoksia Hupsujen vuoden viimeisistä leikeistä ”behind the scenes” -hengessä:

 

Kyllä Nuppukin osaa olla sankari!

 

”Adios, Veideri! Ois kantsinut virittää jokin vaijeri,
jos meinaa hypätä benji-hypyn!”

Juju ehdotti, että tyypit voisivat liitää seuraavaksi emokissin joululahjoja
tutkimaan. Kylppäristä löytyisi ihanan tuoksuista suihkusaippuaa, jolla
tähtihävittäjän saisi vaahtoamaan ennennäkemättömällä tavalla.

 

Kuvaustauolla oli pöytä koreana, ja kuten kuvasta näkyy,
vuosi 2017 päätetään erittäin suopeissa tunnelmissa
yhteisen kupin ääressä. Iloista uudenvuodenaattoa!

Söpö joulukrakastrofi

Me Hupsut olemme surahdelleet joulua kohti kuin ilmasta tyhjentyvän ilmapallon kyydissä. Töiden jälkeen on ollut jos jonkinlaista visiittiä, illallista, jouluryysistä ja viime hetken lahjapaketointia. Vielä eilen jynssäsin itselleni erittäin epätyypillisesti kylpyhuoneen kaakelinvälejä, mutta tänään saimme nukkua pitkään, ja se tuli tarpeeseen! Jopa Nuppu ja Juju vetelivät sikeitä kuin pienet porsaat ja mönkivät peittoni alle vasta yhdeksän jälkeen. Yhteentoista mennessä olimme popsineet jouluisen aamupalan ja päätimme juhlistaa aattoaamua ottamalla viralliset joulupotretit. Niiden myötä haluamme toivottaa teille kaikille oikein juhlavaa ja levollista joulua!

 

Herra Hienoherra oli kuvausten alussa vielä niin unessa,
ettei se edes tajunnut tulleensa pyntätyksi.

Kun Huippi sai simmunsa auki, se kummasteli,
mihin tonttujen jouluparaatiin se oli joutunut.

Juhuu! Emokissikin on paikalla! Kameran takana kuten tavallista.

Ja iskä! Mutta mitähän isikissillä oikein on tassuissaan?

Oli se mitä tahansa, Juippi tahtoo sen!

 

Jee, kanakierteitä!

Hyvä, Juju! Näin hienosti poseeraava kisu saa takuulla
säkkikaupalla paketteja joulukollilta!

Kun Nuppulaadi kuuli, että joulukolli on jo liikkeellä,
sillekin tuli kiire pukea ykköset ylleen.

Nuppu olisi ottanut mieluummin joulutiaran kutreilleen,
mutta äiskä oli shopannut pelkän poikain krakan.

Nuppu toivoo silti, että Ruffelta heltiäisi
hempeä joulusuukko juhlan kunniaksi.

Kun kameraani tallentui lopuksi tällainen krakastrofi,
oli aika riisua Nuppu nakuksi, palkita se pusuin ja
rapsutuksin ja rauhoittua leppoisan jouluaaton viettoon...

Ihanaa joulua kaikille tasapuolisesti! Palaamme vielä aalloille

 ennen uutta vuotta, sillä meillä on vielä monta kertomusta varastossa...

Heppakirja arvottu!

Hupsuttamossa on vallinnut loppuviikon ajan jännittynyt hytinä, sillä meillä oli käynnissä arvonta, joka oli tälle kissaemolle erityisen tärkeä tapahtuma. Olihan arvottavana ihka ensimmäinen romaanini, jonka kirjoitin viitisen vuotta sitten innosta kehräten ja johon on parhaillaan työn alla kolmas osa. Oli ihana lukea viestejänne ja kuulla, että siellä ruudun toisella puolella on paljon kannustajia ja innokkaita lukijoita – ja niitä, jotka lahjoittaisivat kirjan hepparakkaalle nuorelle! Haluaisin lähettää kirjan jokaiselle osallistujalle, mutta ihan niin paljon opuksia ei kaapistani löydy. Päätin kuitenkin tuplata alkuperäisen panoksen, ja Nuppu ja Juju olivat innoissaan päästessään arpomaan kaksi voittajaa!

 

Olen vihdoin tullut samaan tulokseen kuin Nuppu: kissapipoa ei
kehtaa enää pitää päässä, mutta arvontamyssyksi se sopii mainiosti!

Juju herätettiin kuudelta Onnettareksi, ja Nuppu toimi arvonnan virallisena valvojana. Miehelle jäi videokuvaajan rooli, ja itse häärin tapahtuman organisaattorina viehkeät pyjamanhousut ylläni. Seuraavasta videosta selviää, kuinka arvonta sujui. Ensimmäisen voittajan Juju merkitsee nenällään, kun taas jälkimmäisen lapulle se tallaa pikku varpaillaan:

 

Nupun mielestä Juju suoriutui arvonnasta erinomaisesti,
ja sekin haluaa onnitella Tanjaa ja Ullaa!

 

Juju vetäytyy Unipussiin nukkumaan raskaan raadannan päätteeksi
ja minä otan seuraavaksi yhteyttä voittajiin! :)

Suurkiitos kaikille arvontaan osallistuneille ja postaukseen muuten vain kommentoineille! <3 Toivon kovasti, että voittajat viihtyvät kirjan parissa, ja ehkäpä joku muukin heppafani innostuu etsimään Sonja-kirjoja vaikkapa kirjastosta. Jos hyvin käy ja kolmas osa valmistuu suunnitellusti, saattaa blogiimme ilmestyä ensi syksynä uusi heppa-arvonta.

 

Silloin on Nupun vuoro töpätä voittolappusta karvaisilla varpaillaan!

Unipussin uumenissa

Jos minulta kysyttäisiin, nukkuisinko mieluummin superpehmoisessa luksussängyssä kuohkeiden untuvatäkkien alla vai betonilattialle heiteltyjen hikisukkapinojen päällä, valitsisin – yllätys, yllätys – sängyn. Vaan toista se on kissojen maailmassa. Ainakin Nupun ja Jujun logiikka on useimmiten täysin ennalta-arvaamatonta ja ihmisjärjen tuolla puolen. Joskus minusta jopa tuntuu, että katit kuuntelevat korvat tötteröllä, mitä ennustan niiden tekevän, ja hihittelevät sitten karvaisiin kaulureihinsa käyttäytyessään täysin päinvastaisesti. Niin kävi taas muutama viikko sitten...

”Me kissat ollaan täynnä yllätyksiä. Se on osa meidän charmia.”

Aiempina vuosina olemme kirjoittaneet kissojen kanssa kirjeitä joulukollille ja toivoneet monenlaisia lahjoja aina agilityesteistä sensitive area cleaning -kosteuspyyhkeisiin. Tänä vuonna emme kuitenkaan ehtineet edes tarttua sulkakynään, kun sain kuulla mukavan uutisen: suloisessa Kermaporsaat-marsublogissa bongaamiani kotimaisia Ansan unipusseja saa nyt myös kissojen koossa ja vaikka minkä värisinä! Olisin halunnut ostaa yhden jokaista laatua, mutta koska kissat ovat kissoja ja valitsisivat todennäköisesti hikisukkapinon pedikseen, en uskaltanut tehdä jättitilausta. Visioni oli, että kun peti saapuisi meille, se joutuisi ammottamaan tyhjillään yhdestä kolmeen vuotta. Sen jälkeen Nuppu saattaisi jonain kauniina päivänä rötkähtää vahingossa petiin ja todeta, että sehän on ihaninta ikinä! Tästä syystä tilasin meille vain yhden jumbopussin, ja valitsin väriksi pinkin, koska se toisi parhaiten esiin Nupun mokkalattehenkisen värityksen ja romanttisen luonteen.

Tällainen ihanuus se on! Harmi, ettei petiä saa ihmisten koossa.

Vaikka joululahjoja ei kuuluisi avata ennen aattoiltaa, tein poikkeuksen Unipussin kanssa. Arvelin, että vuosia kestävä karttamis- ja totutteluprosessi olisi hyvä aloittaa mahdollisimman nopeasti, ja optimistisimmassa skenaariossani uskalsin toivoa, että kissat suostuisivat nuuhkaisemaan petiä uudenvuodenaattoon mennessä. Vaan kuinkas sitten kävikään? Kun nostin herttaisen Unipussin sängyn päälle, Juju käpertyi reteästi sen uumeniin ja veti monen tunnin tirsat. Juju?! Tuo kaiken ihanan karttaja ja valmistuotteiden välttelijä!

Jujulla oli kroppa pussissa ja luu ulkona
noin sekunti Unipussin saapumisen jälkeen.

Nuppu-pöhelö huomasi pedin vasta illansuussa, mutta sekin vaikutti varsin ihastuneelta:

Unipussin reunaa vasten oli mukava asetella herkät anturat.

Neito ei poistunut pussista edes illalliselle. Niinpä illallinen tuli pussin luo.

Juju huomasi pian, miten tukevasti reuna
mukailee selän pyöreitä muotoja.

Tyynyn päälle on ihana asetella myös leuka ja etutöppöset.

Unipussissa voi uinua myös Jujun patentoimassa koppakuoriaiskyyhötyksessä.

Ja kuka on väittänyt, että pussissa pitäisi aina nukkua?
Siinä voi myös istua näin tormakkana.

Yksi miinuspuoli pedissä silti on: kun siitä lähtee...

...ei ole mitään takeita, että takaisin olisi enää pääsyä!

Näin on käynyt jo monta kertaa!

Olen pyytänyt kissoja vuorottelemaan nätisti...

...mutta kamala wääwää-itkuhan siitä tulee, kun olisi aika päästää kaveri unosille.

Uuden lempparisängyn herruudesta on käyty monta nujakkaa,
ja pyysin anteeksi, etten tilannut kerralla kahta jumbopussia.

Mutta heti kun olin tuominnut unipussin ikuiseksi taistelutantereeksi,
kissat pääsivät taas yllättämään minut perin juurin.

Ne putsasivat toistensa korvat, antoivat toisilleen parit halipusut...

...ja suostuivat jakamaan joulun parhaan ja rakkaimman lahjan!

Näissä tunnelmissa on ihana jatkaa joulun odotusta. Toivon, että tontut näkivät, miten kilttejä Nuppu ja Juju olivat niin, että joulukolli toisi niille vielä vähän muitakin lahjoja. <3

Löytyykö sieltä ruudun takaa muita jumbopussien omistajia?

Nukkumatti kutsuu taas Nuppua makoisille unille, mutta se haluaa muistuttaa,
että Hupsujen heppakirja-arvontaan voi osallistua 17.12. klo 18:00 asti!