torstai 5. elokuuta 2021

Lemmikkien lemmikki

Olen ollut pienestä asti kova kinuamaan lemmikkejä. Yksi lapsuuden kestohaaveeni oli saada ikioma poni, joka asuisi parvekkeellamme. Kuvittelin, miten ratsastaisin sillä pururadalla, kahlailisin sen kanssa lähirannan kaislikossa ja antaisin sen laiduntaa leikkikentän kupeessa. Harmikseni kyseinen unelma jäi toteutumatta, joten ehkä siksi kuuntelin herkällä korvalla omia pikkuisiani, kun ne alkoivat aktiiviloman jälkeen kaivata uutta, ihanaa sisältöä elämäänsä.

”Äiskä hei! Meillä on tylsää. Me halutaan lemmikki!”

”Joku pieni ja söpö, jonka kanssa voi puuhastella kaikkea kivaa.”


Mietin pääni puhki, mistä tempaisisin kateille sopivan leikkikaverin, mutta joskus sentään elämässä käy niinkin, että asiat vain loksahtelevat itsestään kohdilleen. Ja nyt oli sellainen kerta. Pienten kissojen unelmasta tuli totta eräänä helteisenä heinäkuun iltapäivänä, kun kokkasin herkulliselta tuoksuvaa tofu limonelloa. Sitruksiset aromit nimittäin houkuttelivat paikalle erään, joka sai laiskannuupeat hikikatit havahtumaan uuteen kukoistukseensa.

 
Siinä se on! Nupun ja Jujun lemmikki:
vekkuli kärpänen nimeltä Rane.

Kuumuus ei enää kiskonut kylkeä lattiaan, vaan onnelliset pikku räggärit säntäsivät leikittämään Ranea ja hoivaamaan sitä. Riemua kesti yllättävän pitkään, kokonaista neljä päivää. Viidentenä päivänä siivekäs ystävämme kuitenkin loisti poissaolollaan. Tiesin, että jotain oli vinossa, kun se ei saapunut enää jelppimään minua ruoanlaitossa. Huoli oli suuri, mutta päätimme ajatella niin, että auringon ensi säteiden hellässä valossa Rane oli suikannut uinuvien kissojen otsalle suukot, sanonut ”adjöö mesamii” ja livahtanut ikkunanraosta uusiin seikkailuihin.


Ja kun yksi lemmikki lähti, toinen koputteli jo ikkunan takana! Virkeä talitintti
herätteli meidät hyppelemällä ikkunalaudalla ja kallistelemalla Jujulle päätään.

”Me ois kutsuttu se sisään mutta emo sanoi, että lemmikkien
lemmikkikiintiö oli tullut jo täyteen tämän kesän osalta. Höh.”


Onko teillä kavereilla käynyt kylässä surisevia pörhiläislemmikkejä?

10 kommenttia:

  1. Onpas Rane kiva, kun viihdytti teitä niin monta päivää! Meillä ne ei kauaa viihdy ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rane oli ihan hirmu kiva, kun jaksoi olla kissanvahtina noinkin kauan ennen kuin halusi jatkaa matkaansa. Koska ihan varmastihan se pöristelee onnellisena nyt joissain toisaalla. :)

      Poista
  2. Oi Rane, mikä antava ja hurmaava persoonallisuus! Oivallista, että iloa kesti noin kauan! Nuppu ja Juju ovat osanneet olla helliä. <3 :'D

    Täällä on käynyt muutama samanlainen lemmikkikokelas, mutta kestävin jaksoi puolitoista päivää ja muut joitakin minuutteja. Viimeisestä on havainto, kun se pörisi sisällä Sepon suussa, mutta sitten ääni loppui ja lemmikkiä ei enää koskaan nähty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuppu ja Juju kohtelivat hurmaavaa Ranea pehmoisin tassuin, ja hampaiden naksuttelun sijaan suikkivat ihan varmasti vain pelkkiä suukkoja. :)

      Ja mitä Seppoon tulee: se oli varmasti symbioosissa sen lemmikkikokelaan kanssa. Eli samaan tapaan kuin jotkin linnut putsaavat virtahepojen hampaita. Seppo leikitti kärpästä, ja kärpänen oli ikään kuin sähköhammasharjana Sepon suussa.

      Poista
  3. Täällä on ollut vastaavanlaisia lemmikkejä sen verran, etteivät ne ole ihan joka kerran edes jaksaneet kiinnostaa. Kärpäslätkään olen itse joutunut kuitenkin tarttumaan vain kerran, kun sisään lensi oikein iso lentue kiiltäviä vihreitä kärpäsiä. Kerran tuli nokkosperhonen, enkä ole nähnyt nuorimman kissani koskaan ennen juosseen yhtä kovaa. Hyönteisravintoa tuli siitäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohoh, teillä on kyllä tämä lemmikkiharrastus noussut ihan uusiin sfääreihin! :-o Parempi olla kertomatta Nupulle ja Jujulle, että olisi mahdollista saada leikkikaveriksi jopa perhonen. Voin kuvitella, että siitä vasta sirkus syntyisi!

      Poista
  4. Mahtoikohan se olla Rene Rapsakka... tuli vaan meille mieleen.
    - Rokkimimmit -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika rapsakka se oli kyllä liikkeissään! :) Toivottavasti on jatkanut yhtä vikkelästi elämäänsä seuraavassa kissakodissa (koska niinhän siinä on varmasti käynyt), jotta kukaan ei ehdi maistella, löytyykö esim. raupeuttakin.

      Poista
  5. Heh, meillä on ollut koko kesän kärpäsjahti ja sitten niistä on tullut kisujen välipaloja, jos ovat kiinni jääneet... :P Ja hyönteisverkoista huolimatta on välillä käynyt aika pörinä - ja muutama itikkakin on ollut...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rane numero 200 ei ehkä tunnu enää sitten yhtä eksoottiselta kuin se ensimmäinen. :-D Meille olisi kelvannut kyllä toinenkin tuollainen kohtelias leikittäjäkärpänen, mutta ei ole näkynyt muita. Parit hyttyset tuli kyllä sisälle, valitettavasti. Niistä me omistajat ei tykätty yhtään ja ehdittiin lätsäyttää ennen kuin kissat pääsivät edes apajille. :)

      Poista