Jotta blogimme ei olisi silkkaa pumpulia, sydämiä
ja suklaanappeja, aion tänään esitellä Nupun ja Jujun räyhäkkään puolen. Vaikka
ne ovat suurimman osan ajasta emon pieniä kainalopupusia, mistään nynneröistä
ei suinkaan ole kyse. Suukotella nyt voi karskimmatkin kaverit, eivätkä
kehräily ja sylissä räsynä retkottaminen tarkoita, ettei kissoillamme olisi
”luonnetta”. Ragdolleista löytyy säpäkkyyttä ja asennetta siinä missä
panttereista ja leopardeistakin.
Pääsin juuri eilen todistamaan erästä
kiehtovaa kamppailua villissä luonnossa (=asuntomme akselilla eteinen-olohuone).
Nuppu hiipi aluskasvillisuudessa (=karvamatto) ilman viidakkokypärää (=tötterö)
ja vaani toista, hurjaa lajinsa edustajaa (=Juju). Pantterit lukitsivat katseensa ja lähtivät astelemaan vierekkäin
selkä pahaenteisesti köyryssä. Niiden karvat sojottivat pystyssä, ja ilma oli sakeana vaaran
tunnusta. Lopulta Juju heitti ensimmäisen solvauksen (=omituinen mouru). Siitä
suivaantuneena Nuppu-neiti läimäisi veljeään avotassulla poskelle, ja pian
viidakon halki vieri kahden taistelevan pantterin muodostama karvapallo. Kuului
sensuroitavia huudahduksia (=Nupun s*vääk ja kr*äk), ja ilmassa pölisi karva (=juurikin se). Mutta yhtä nopeasti kuin mellakka alkoi, se myös loppui. Ellei
tämän kirjoituksen olisi määrä todistaa, kuinka tulinen temperamentti
ragdolleilla on, saattaisin vielä lopuksi kertoa lempeästä putsailuhetkestä,
jota sain taiston jälkeen ihailla.
 |
| Mulkoilua puolin ja toisin. |
 |
| Näin heilahtaa ragdollin luuvitonen. |
 |
| Vapaapaini ei ole nössöjen laji. |
 |
| Lukitusotteet on opittu karatekurssilla. |
 |
| Nuppu ei tarvitse pippurisumutetta käsilaukkuunsa. |
 |
| Hyökkäys takaoikealta estetään kipakalla potkulla. |
 |
Taistelun voittaa aina se pantteri, jonka suuhun
jää suurempi tuppo vastustajan turkista... |
