sunnuntai 6. tammikuuta 2019

Kissanpentulämpöä

Juju on sielultaan pieni, hentonukkainen kissanpentu, joka kaipaa ympärilleen lämpöä ja läjässä nukkumista. Nuppu taas on kuohkea kuin markkinoiden pulskin untuvapeitto, joten voitte kuvitella, mitä tapahtuu, kun vilusta värisevä Juitsi kiipeää Nupun kanssa samaan petiin, tekee pari arvioivaa piruettia ja läjäyttää itsensä ilmatiiviisti siskon päälle. 
 
Niinpä, Karvapatteri lähtee vikkelästi lipettiin...
  
...ja pieni poika jää hampaita kalistelemaan.

Onneksi Jujulla on silti seuranaan toinenkin vilukissa: päivät pääksytysten kotona lorvaileva emo, joka ei pahastu ollenkaan yhteisistä lämpötalkoista. Elämme Jujun kanssa nykyisin lähes yhteen liimattuina – niin viltin päällä kuin sen allakin. Yritin myös värvätä jengiimme lisää väkeä viikko sitten Naukulasta, ja olin muuten vähällä onnistua!
 
Pärähdin paikalle (luvan kanssa) etuajassa ja aloin heti lirkutella
Sulolle, Namulle, Noomille ja Noomin ihanalle pentupoppoolle!
 
Leikitin P-pentueen pienokaisia minkä kerkisin!
 
Sekä raidallisia että kilppareita...

...ja tuplahäntäisiäkin!

Annoin niiden lainata kameraani...

...ja kehotin niitä piiloutumaan laatikkoon, jonka voisin napata lähtiessä mukaani!
 
Suunnitelmani pikku kissapatterien kidnappauksesta alkoi kuitenkin selvitä muille kissabloggareille, kun jossain vaiheessa Juitsin huippuunsa virittämien kissaemokoipien päällä pötkötti useampi pentu yhtä aikaa. En voinut tietenkään liikkua, mutta onneksi Naukulassa sai nautiskella virvokkeita myös lattiatasossa. 

 
Niin ihania kuin kaikki pienet ja isot kissat olivatkin, sydämestäni haukkasi
suurimman palasen sylissäni kaikkein pisimpään uinaillut Pihla.
 
Kun bloggari toisensa perään lähti kohteliaasti kotiin, minä vain paijailin Pihlaa.
Ymmärrätte varmaan, miksi. Se oli syötävän suloinen ja juuri sopivan lämmin
liittyäkseen minun, Jujun ja fleecen lutuiseen seuraan.
 
Kuin pisteenä iin päälle seurasin hyvilläni, miten rennosti Pihla suhtautui
päällensä pötkähtävään siskoon. Tässä on kissanpentu juuri meille!
Oikeastaan ottaisin mieluiten nämä molemmat plus muut peet,
kaksi ännää ja yhden komean ja söpösti murisevan ässän.

Lopulta suuri kidnappausoperaationi päättyi niin kuin ne aina päättyvät. Suuresta hingusta ja hellyysaalloista huolimatta jätin kaikki kisut Naukulaan, mutta mukaani sain onneksi hirmuisesti lämpöä ja hyvää oloa. Kiitos siis Naukulan kisut, Mamma ja kaikki paikalla olleet bloggaajaystävät! Oli kiva tavata teitä ja päästä Naukulassa käymään ennen kuin pikkuiset lähtivät omiin koteihinsa.

 
Siellä ne boksit taustalla jo odottelivat. Kaikkea hyvää pennuille ja heidän uusille palvelijoilleen!

Onneksi me saadaan Jujun ja fleecen kanssa hyvät lämmöt päälle ihan kolmestaankin!

20 kommenttia:

  1. Oi miten ihania pentuja <3 Ei auta yhtään nyt minun tilanteeseeni jonka nimi on pitkä odotus, plääh!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne olivat niiiiin söpöjä, että olin pakahtua! <3 Toivottavasti pitkä odotus palkitaan ruhtinaallisesti. Pian sä jo huomaat, että teillä asustelee kaikenlaisia turrikoita - ja mä! :-D

      Poista
  2. Niin ihania! Eikö ne olisi voineet kiivetä nilkoista housujesi puntteihin; sitten olisit vain muina naisina lähtenyt kävelemään pois :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin ihan suostuvainen tuohonkin suunnitelmaan, mutta pikkuiset uinahtivat loppua kohden eivätkä jaksaneet kiipeillä. Ei edes Pirkko/Papu, joka kukkui kaikkein pisimpään. :-D

      Poista
  3. Oli mukavaa kun kävit Naukulassa ♥

    VastaaPoista
  4. Teillä on ollut aivan kissablogitapaaminen Naukulassa, voiko parempaa ollakaan! Ymmärrän hyvin miksi Pihla on rakastuttanut sinut ja miksi suunnittelit catnappausta. Minä huokaisin helpotuksesta, kun kuulin aikanaan, että niillä on kaikilla jo koti tiedossa!

    Onneksi teillä on Jujun kanssa riittämiin vilttejä ja lämmikkeitä ja toisenne. Palelu on tympeää! Meillä Friede on taas alkanut talvikauden ja kulkee öisin nukkumassa peiton alla. Kyllä nukuttaa paremmin kissa kainalossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissablogiseurassa oli mukava päättää vuotta, ja kissanpentuterapia toimii aina!♥ Niin helppoa olisi livetä ehdottelemaan, että meille kyllä mahtuisi vielä yksi kissa - ja päädyinpä esittelemään Pihlaa Tarulle ”mun kissana” niin, että piti heti perään selittää, että ei siis oikeasti vaan ihan vain haaveissa. :)

      Mutta onneksi kotona odottivat omat kulta-Hupsut, jotka ovat ikuisesti mun pikku kissanpentuja. ♥ Nuppukin tulee välillä mun kainaloon peiton alle, mutta kyllä Juju on meillä se kunnon läjänukkuja. :-D Voi kun sekin innostuisi joskus kenguroimaan!

      Poista
  5. Kissakuiskaaja oli taas taikajalkoineen liikenteessä ♥
    Ja oli ihanaa seurata sun ja Pihlan yhteyttä, kuinka pieni kissa voikin olla niin onnellinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä oli kyllä Pihlan kanssa aika hellää!♥ Ei voi kuin hymyillä, kun pieni kissa käpertyy syliin ja nauttii paijauksista! Toivottavasti mun jalat eivät koskaan menetä tenhoaan!!

      Poista
  6. Uijuijuijui mummummummmmmm tui-tui! Voi mikä kissakasa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suunnilleen noilla sanoin mäkin sitä ihastelin!♥ :-D

      Poista
  7. Tuli taas kerran nähtyä omin silmin kissakuiskaajajalkojen taika 😻
    Pennut olivat kyllä syötävän suloisia, etkä suinkaan ollut ainoa, joka suunitteli catnappausta. Veikkaan, että yhdellä jos toisella olisi ollut pieni nenu kurkkimassa kassista lähtiessä, jollei Mamma N olisi ollut tarkkana 😀
    Nyt kuitenkin pennut ovat päässeet jo omiin, uusiin rakastaviin koteihinsa jatkamaan seikkailuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisipa ollut hauska nähdä ne kelat, jotka meillä pentucatnappaajilla pyöri mielessä! :-D Onneksi Mamma N on valveutunut kissanpentuvahti, koska muuten olisi saattanut käydä kissanpentukato ihan viime metreillä. ♥ Ehkä ne olisi tosin ollut aika helppo jäljittää... ;o)

      Poista
  8. Niin söpöjä! Yksi tuollainen olisi kyllä piristänyt elämää, ei olisi Jujukaan patteria tarvinnut kun olisi leikkinyt itsensä läkähdyksiin :D Nuppu olisi varmaan paheksunu...?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, Juju arvostaisi leikkikaveriakin, kun Nupusta ei aina ole oikein siihenkään (tulee tassua ja äkäinen inahdus). :-D Mutta en usko, että Nuppu olisi paheksunut pienokaista - se on ihan hirmuisen hellä ja hoivaava, joten varmaan pikkuinen olisi saanut siitä korvike-emon. <3

      Poista
  9. On siellä Naukulassa varmaan vilskettä kun nuo pennut tepastelevat ja leikkivät :) Oliko Juju ja Nuppu yhtään mustasukkaisia kun mama tuoksui vieraille kissoille ja vieläpä pennuille ? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vilinää kyllä riitti, emmekä me edes tainneet nähdä sirkusta villeimmillään! :-D Ihme kyllä omat Huppanat eivät osoita koskaan mustasukkaisuuden merkkejä. Nuppu ei huomioi vieraita tuoksuja, ja Jujua ne vain kiinnostavat hirmuisesti. Mutta kun se on saanut nuuskia riittävästi, se halii ja hieroo emoon taas tutut Juju-aromit. :-D

      Poista
  10. Hieno oli käydä ja reilua, että sai ottaa kissafaniystävän mukaan! Nyt on Naukulassakin jo tilanne rauhoittunut, tosin onneksi yksi pentu jäi. Koska elämä on aina parempaa kissanpennun kans!

    Kiva oli nähdä teitä, kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin! :) Naukula oli kyläpaikkojen aatelia - ja ihme olisi ollut, jos ei edes yksi vaavi olisi jäänyt arkea sulostuttamaan! <3 (Tosin SULOistahan se kyllä on muutenkin, mutta pennut ovat pentuja! ;))

      Poista