sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Uudet valjaat vievät jalat alta!

Kesäloma ei olisi kesäloma, ellei voisi ostaa hömpsäyttää jotain pientä kivaa omille kullanmurusilleen. Niinpä tein eilen hankintoja, jotka vaikuttavat äkkiseltään turhilta mutta sieluani ihanasti hiveleviltä. Ostin nimittäin Nupulle ja Jujulle valjaat. Blogiani pidempään seuranneet tietävätkin nämä kaksi hyvinkin olennaista asiaa elämästämme: 1) Nuppu ja Juju ovat sisäkissoja eivätkä ne ole koskaan ulkoilleet muualla kuin unelmissani (ellei lasketa boksinökötystä bussipysäkillä) ja 2) Nupulla ja Jujulla on jo valjaat. Koska oikea ulkoilu kuitenkin on nyt lähempänä kuin koskaan, halusin varmistaa, että kissoilla olisi mahdollisimman kauniit ja hyvin istuvat kostyymit. Tällaiset ne ovat:

Yrityksistäni huolimatta en saanut näin onnistunutta esittelykuvaa
valjaista kissojen päällä, joten Eddie-baby ja Possu suostuivat
poseeraamaan mannekiineina. Runwaylla Vänttistä ja Rukkaa.

Aloitin tietysti heti pienimuotoiset testit uusilla valjailla. Ne solahtavat mukavasti kissojen päälle, mutta ongelmat alkavat siinä vaiheessa, kun turrikoiden pitäisi päästä liikkeelle. Jujulla varsinkin meni taas jalat alta, ja se retkotti kyljellään niin reppanan näköisenä, että aloin välittömästi potea syyllisyyttä. Tunsin itseni vähintäänkin Ruotsin miljonääriäidiksi, joka pukee chihuahuapuudelilleen Dolce & Gabbanan glittermekon päälle ja vähät välittää eläimen fiiliksistä. Yritin innostaa Jujun liikkeelle tekopirteillä cheerleader-kannustuksilla, mutta vasta kanapalat saivat sen kampeamaan itsensä pystyasentoon. Se otti neljä matalaa metrimakkara-askelta, mutta pidempään kellahdusta ei voinut pidätellä. Annoin toki Jujulle namia ja kehuin kovasti, ja seuraavan kolmen askeleen päästä otinkin heti valjaat pois.


Juju... Ne ovat vain valjaat ja pikku pikku flexi. 
Maapallo jatkaa yhä pyörimistään!

Nuppu oli hieman helpompi "kiusattava", osaahan se kiipeillä ja juosta jopa tötterö päässä. Vähän monimutkaisempien Rukka-valjaiden asentaminen ei ollut lainkaan vaikeaa, mutta sain jälleen todistaa hyytymisreaktiota. Nuppu istua tönötti paikoillaan, kunnes kyllästyi itsekin ja lässähti kampela-asentoon. Se on liito-oravamainen lättänyystila, jossa muuten niin pyöryläisestä kissasta tulee jostain syystä neliö. Nuppukin sai silti palkintonamin ja pääsi pian eroon hurjasta härvelistä.

Hieno tyttö! Hyvä, Nuppu! Jee! Go, girl! Tsemppiä, tsemppiä!

Ei, tähän juututtiin sittenkin...

Flexikään ei miellytä, vaikka emon mielestä se oli paljon
mukavampi kuin maassa laahautuva nahkaremmi.

Nuppu selkäkampelana

Kukkuu! :) Olisiko nämä valjaat
sittenkin enemmän Jujun mieleen?


Olenkin tässä miettinyt, onko ideani ulkoilutuksesta kovin hyvä, kun pelkään yhä vain kaikenlaisia ulkona muhivia pöpöjä, mehiläisiä, punkkeja sun muita. Kuinka teillä muilla ovat valjastreenit sujuneet, ja kauanko kannattaisi totutella valjaisiin sisällä ennen tosikoitosta, joka tapahtuu sitten vähitellen ja kaikessa rauhassa? Entä minkä kokoiset valjaat ovat hyvät? Vaikka Jujun Vänttiset ovat kokoa L, ne näyttävät minusta jotenkin kittanoilta. Vai onnistuiko draamakatti vain huijaamaan minua suurieleisellä protestillaan?!


Uuh, siitä selvittiin sittenkin. Never again. Paitsi huomenna...

8 kommenttia:

  1. Voi toisia! Meilläkin alkoi valjastreenit, muttei kylläkään kissojen kanssa vaan Vilin! Itseasiassa kirjoittelinkin juuri postauksen siitä... :) Voin kertoa, että meillä oli silloin kissojen pentuaikana ihan samanlaiset reaktiot, kun laitettiin valjaat päälle. Pari askelta eteen ja sitten äkkiä makaamaan. En tiedä mikä idea siinäkään on. Tsemppiä valjasharkkoihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempistä! :) Näytin kissoille, miten reippaasti pikku Vili oli valjaissa. Toivottavasti ne ottavat mallia ja pysyvät paremmin tassuillaan seuraavalla kerralla. :-D

      Poista
  2. Muusan valjastreeneistä en muista juuri mitään, mutta Yodalle kokeiltiin aina valjaita päälle ja melko nopeasti otettiin aina pois. Muutama päivä totuteltiin :). Sitten kun vietiin ekan kerran ulos, niin ottihan poju noita metrimakkara-askelia, mutta uskalsi myös kävellä. :) Muuta ei olekaan sitten jäänyt mieleen noista meidän totutteluista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa siis tyypilliseltä kissakäyttäytymiseltä kaiken kaikkiaan. :) Ehkä jatkamme samaan malliin ja katsotaan, miten matalina sitten vornitaan, kun koittaa ensimmäinen ulkotepastelu. Toivottavasti kissat tykkäävät hommasta, niin ei mene kaikki tämä kellahtelu hukkaan.

      Poista
  3. Valjaat ainakin on hienot, ettei varmaan siitä ole kiinni rimpuilut :) Hauska tuollainen pörröisen kissan kampela-asento ! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meneillään on mitä ilmeisimmin meriteema: viimeksi monni ja nyt kampela. :-D Toivotaan, että valjaat ovat tosiaan oikeaa kokoa ja mukavat päällä (alkukankeuden jälkeen) – ja tietty toivon, että ne myös miellyttävät fashionista-Nupun muotitietoista silmää...

      Poista
  4. Kannattaa kokeilla pitää valjaat päällä ruoka-aikoina ja leikkihetkinä, meillä auttoi kovasti kun tiesti että valjaat>kivoja juttuja! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos loistavasta vinkistä! :) Enpä ollutkaan tajunnut, että valjaat voisi pukea ruokailun ajaksi. Molemmat juoksevat aina tohkeissaan kupille, enkä usko, että valjaatkaan vauhtia pahemmin jarruttelisivat.

      Poista