Miten ihanaa onkaan herätä aattoaamuna Nupun hupsuihin peittotutkimuksiin – pieneen suklaanruskeaan kuonoon, joka tökkii täkkiä, nostelee sitä ja etsii sopivaa reittiä untuvapeiton uumeniin. Autoin hellän joulupupun seitsemän maissa kainalooni, ja nukuimme vielä jatkopalaunet kolmeen pekkaan, sillä Juju köllötti tietenkin jalkojeni päällä. Nousimme vasta lähempänä yhdeksää aamupuurolle ja possunsuikaleille (saatte arvata, kuka söi mitäkin) – ja nyt vain odottelemme neljättä perheenjäsentä kotiin aattoa juhlimaan. Tunnelma on jo kissamaisen letkeä ja rento, joten kovin vauhdikasta menoa meistä ei enää irtoa. Niinpä julkaisemme tänään vain leppoisat jouluposeerauksemme ja toivotamme niiden myötä teille lukijoille oikein ihanaa ja rauhaisaa joulua!
 |
| Juju luki, että nyt olisi aika säihkyä! |
 |
| Niinpä se kiillotti kylkensä... |
 |
| ...häikäisi hienolla hypyllään... |
 |
| ...ja esitteli jouluisan pehmoposeerauksen. |
 |
| Yritin tietysti houkutella Nupunkin yhteispotrettiin, mutta sillä oli mielessään vain jouluherkut. |
 |
| Niinpä yhteispotretista oli turha tänä vuonna haaveilla. Juju kantoi kortensa kekoon näin! |
 |
| Ja niin Juippi selvitti tiensä viralliseksi joulukorttikatiksemme. |
 |
| Kun Nuppu oli saanut vatsansa täyteen, siitäkin saatiin pari joulusöpöstelykuvaa. |
 |
| Kaksi pehmoista joulutyynyä. Kumman ottaisit kainaloosi? |
 |
Kun ilta hämärtyy, Hupsut alkavat odottaa Joulukollia.
Ne ovat olleet kiltisti taas koko vuoden, joten jotain pientä
ihanaa on varmasti tulossa. <3 |
Leppoisaa jouluaattoa, ystävät! <3 Ja kiitos jälleen yhdestä yhteisestä vuodesta!
