Selkärangattomuutta

Jokainen jouluryysiksessä ryvettynyt ihmispolo tietää, miltä tuntuu, kun saapuu nahistuneena lahjakassien kanssa vihdoin kotiin. Toisaalta helpottaa, kun ovelle sipsuttaa vastaan unenlämpöisiä katteja, mutta samalla haluaisi vain lyyhistyä raprap-baanalle uikuttavaksi läjäksi. Jalat ovat tohjona, silmissä vilisee valopalloja, korvissa kaikuvat joulurallatukset ja alaselkä vetelee viimeisiään. Näin minulle kävi tänään, mutta sain onneksi ensiapua henkisiin ahdistuksiin Jujulta.

Juju Jung aistii emon kaikki mielenliikkeet. Tänään se tuli heti painautumaan väsyneitä
jalkojani vasten ja kurottamaan suukkoa kuumassa ratikassa lämmenneelle poskelleni.
Kuin taikaiskusta mieleni puhdistui ja unohdin kaikki punkuahdistukset.

Fyysisiin vaivoihini sain jos nyt en apua niin ainakin aitoa mielenkiintoa yllättävältä taholta. Kaikki varmasti tietävät, että Nuppu on kiinnostunut kauneudenhoidollisista asioista. Nykyisin sitä on alkanut kiehtoa myös kehon kokonaisvaltainen hyvinvointi. Se joogaa ja tanssii balettia mutta opiskelee myös fitness-guruksi. Kysyin Nupulta, mikähän alaselkääni vaivaa, ja syy selvisi saman tien: minullahan on selkäranka toisin kuin neidillä itsellään!

Nuppu tuumi asiaa pitkään. Ehkä emon voisi perata vähän niin kuin kalan?
Ruoto pois riuskalla kertanykäisyllä, niin eipähän selkää enää kolottaisi!

Selkärangattomana voisi istuskella joulupyhät tällaisessa asennossa suklaata mussuttaen.

Välillä voisi pyytää nätisti, että joku nostaisi vähän toisin päin.
Ja sitten kyömyistuttaisiin vaihteeksi esim. televisiota kohti. 

Jos oikein reippaaksi haluaisi ryhtyä, niin kuka muka kieltäisi treenaamasta
sivuttaisspagaatia? Ei ainakaan Nuppu. Onhan se suuri fitness-guru!