Kaikkihan tuntevat tarinan Narkissoksesta;
komeasta kollipojasta, joka meni eräänä päivänä juomaan peilityynestä metsälähteestä. Se kumartui veden ylle ja näki maailman kauneimmat korvat,
kuulaimmat sinisilmät, näppärimmän pikku nenun sekä tuuheimmat viikset!
Kuvajainen oli niin kaunis, ettei kattinuorukainen halunnut sulkea enää koskaan
silmiään. Se läpsytti ylävitosia kuvajaisensa kanssa, kehrätä murisutteli sille
eikä poistunut enää edes hiekkikselle. Turha edes lisätä, että raksujen
rapsahtelukin oli vain kärpästen surinaa sen silkkisissä korvissa.
Vaikka Nuppu
ja Jujukin tietävät, että Narkissos (vai oliko se sittenkin Narkissas?) ei
saanut enää tapauksen jälkeen lainkaan uusia kavereita ja muuttui todelliseksi
tylsimykseksi, ne menivät eilen silti samaan, legendaariseen halpaan. Kotonamme on ollut suuret eteispeilit kissojen
pentuajoista saakka. Jostain syystä pörröläiset silti sisäistivät asian vasta
nyt. En edes muista, kumpi homman aloitti, mutta molemmista puuha oli yhtä
kiehtovaa. Nuppu seisoi takatassuillaan ja halaili maailman kauneinta
ragdoll-tyttöä, jolla oli tassuissaan samanlaiset, alimittaiset kinttaat kuin
sillä itselläänkin. Juju taas kamppaili reviiristä jäntevän ja oh-niin-komean
laikkutiikerin kanssa. Mammanpoika unohti emon kokonaiseksi illaksi, mutta
vastapainona oli jotain hyvääkin: Eipä tullut Nupullekaan tassunrassaus
mieleen, joten itserakkaus ei kaatanut ainakaan tätä valtakuntaa.
"Tanssittaisko me tytöt yhdessä?"
Best Friends Forever!
BANZAI!
Kuinkas paljon niitä kissoja pitääkään omistaa ennen kuin on automaattisesti crazy cat lady?
No olettehan te söpöjä...
...mutta ei saa silti varastaa kameraa selfietä varten!
