torstai 29. marraskuuta 2018

Laumanvaihtoviikot

Moi! Nuppu ja Juju täällä! Me päästään tosi harvoin tassuiksi tähän näppikseen, niin kuin ootte ehkä huomanneet. Me kyllä yritetään ”kaksytviis seittemän”, mutta emo tönii meidät aina pois. Nyt saatiin kuitenkin töpätä läppärin kansi ihmeen rauhassa auki ja loggauduttiin tänne blogin puolelle kuulumisia kertomaan. Niitä on kertynyt aika paljon, mutta äiskä sanoi, ettei niitä kaikkia saa miukulörpöttää kerralla. Sekin kuulemma haluaa jakaa asioita ja valokuvia, mutta ei oikein saa vielä aikaiseksi. Sen polla kun on tyhjentynyt laumanvaihdon myötä, eikä aivoissa leiju kuin pari pakkasesta sähköistynyttä karvatuppoa. Räggärinöyhtää kuulemma. 
 
Me ei tiedetä, mistä semmoinen voi olla peräisin. 

Emollahan on ollut sellainen lievästi laitostunut päivälauma jossain kaukana kotoa. Kun me on jääty tänne iskän kanssa opiskelemaan, niin mami on räpistellyt päivälaumansa luo. Ne on syöneet toimistolla raksuja, tehneet jotain kirjoja ja kakoneet ehkä karvapallon tai pari. Mutta viime viikolla kävikin niin, että se koko lauma teki yhdessä ihan uusia juttuja: pakkasi laatikoita, kirjoitteli alle papereita ja kiipesi alas sieltä yhteisestä kiipeilypuusta viimeistä kertaa.
 
Niillä oli plurrikakkaleivoksia… 

…ja ne rapistelivat yhdessä vielä isompaan kiipeilypuuhun,
jonka laella ne hörppivät vähän kuplavettä. 

Äiskä sanoi, että niitä työtyyppejä tulee kyllä ikävä. Olihan se jahtaillut hiiriä ja rottatouilleja niiden kanssa jo kolmetoista vuotta ja neljä kuukautta. Ja kyllä se kuulemma jää kaipaamaan jotain piirroshahmojakin, mutta me luvattiin olla niin ihania Aristokatteja, että se unohtaa ne muut pian ihan kokonaan. Toistaiseksi onkin mennyt hyvin sillä saralla, ja ollaan saatu emo kehräämään aamusta iltaan.
 
Tämän lauman jäsenenä saa venyttää ja vanuttaa aamupötkötystä ainakin ysiin asti!

Kun lauma on nassuttanut aamupalan, on aika vetäytyä lepäämään.
Lisukkeena on ipadia, kissaa, Netflixiä ja joulusuklaata...

Emolla on ollut tosi söpöstyttävää meidän kanssa, ja se on muistuttanut, että lähilauma muokkaa kaltaisekseen ja siksi on tärkeää olla parhaassa mahdollisessa seurassa. Niinpä me syödään yhdessä, leikitään yhdessä, nukutaan yhdessä ja mietitään yhdessä syntyjä syviä. Kuten että mikä emosta tulee isona...
 
...ja miksi Nuppu näyttää ihan huuhkajalta.

”Hu-huu hu-hu-hu!”

Kaikkein hassuin juttu tässä kaikessa on se, että meidän äiskä ja iskähän ovat siis peräisin samasta työlaumasta. Ja kun sitä laumaa ei enää ole, niin isikissikin kävi hankkimassa monon kuvan pehvettiinsä.


No niin, dädi-ou! Miltäs kuulostaisi pesti juoksupoikana?

Vaikka täällä nyt on sattunut ja tapahtunut, niin mitään hätää ei tietääksemme ole. Ruokakupposet ovat täyttyneet, nameja on näkynyt ja leikityskäyrät osoittavat ylöspäin. Loppuvuosi otetaan kuulemma iisisti - iskä tekee opinnot loppuun ja emo haaveilee uusista urista.
 
”Mä oon esittänyt tähdelle toiveen, että mama ryhtyisi
vapaaksi kissakirjailijaksi. Mutta aika näyttää...”

Miten teillä kavereilla menee? Onko laumassa kaikki hyvin? :)

22 kommenttia:

  1. Muutokset on aina vaikeita.. vaikkei tämä teille kamut ehkä kaikkein hankalin vaihtoehto toisinkuin ehkä ihmisille. Laumassa on nyt vihdoin tullut arkikuviot selviksi; emäntä tekee viikottain parin yön päivälaumareissun ja sitten on luonamme monta päivää ja yötä. Teidän emo voisi laittaa monot jalkaan ja tulla moikkaamaan meitä! - Pepsi ja Max

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teidän laumalla on kyllä niin ikään ollut uusia kuvioita, kun koko sijaintikin muuttui! Mutta onneksi olette kotiutuneet hyvin ja saaneet rytmin ja järjestyksen! :) Täällä vielä mietitään monojen merkitystä ja tulevaa käyttöä - ei olisi lainkaan hullumpi idea hiihdellä sinne teille rapputreeniin osallistumaan! :-D

      Poista
  2. Ohhoh, vai sellaista on teillä! Meilläkin on joskus ollut noin. Toisinaan pitempään ja toisiaan lyhyemmän aikaa. Tässä on nyt se vaikeus, että pitäisi toivottaa, että nykyjärjestys jäisi lyhyeksi, mutta toisaalta tuossa tilanteessa on puolensa. Paras siis toivoa, että asiat menevät parhain päin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hyvistä toivotuksista! Toistaiseksi asioiden tila on oikein mieluisa. Tietysti kaikella on kaksi puolta: vakityö toisi taloudellista turvaa ja paljon muutakin positiivista, mutta vapaus antaa sijaa uusille mahdollisuuksille ja kehittymiselle ja unelmoinnille kissat kainalossa. :)

      Poista
  3. Miukulörpöttää... ja taas tuli uusi sana opittua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :-D Nupussa on selvästi vähän miukulörpöttäjän piirteitä. <3

      Poista
  4. Oho, no mutta, asioilla on tapana järjestyä. Ja jos ruokakuppeihin riittää täytettä ja namujakin vielä, niin ei kuulosta ollenkaan hassummalta loppuvuoden kissanpäivät lisääntyneine leikkihetkineen. :) Joko keksitte yhdessä, miksi Nuppu näyttää (söpöltä) huuhkajalta? Onnea uusille urille ja niiden keksimiselle! (ja saa meitäkin tulla moikkaamaan jos Tassulinnaan päin suuntaat :D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä ja kyläkutsusta! :) Olisipas kyllä kiva toteuttaa sellainen retki. Katsotaan, miten tässä vapaalla vielä villiintyykään. Nupun huuhkajuus on vähän vielä mysteeri, mutta jotenkin saattaa liittyä sellaiseen tiedonjanoiseen yleishuhuiluun siellä, missä tapahtuu... :-D

      Poista
  5. Voi voi mikä kakkahomma. :/ ...mutta ehkä tässä tosiaan on tilaisuus uusille urille? Vapaa kissakirjailu kuulostaa hyvältä (ostetaan heti esim. tyynynpäällisiä jos saadaan valita lankojen värimaailma ;)).

    Yrittäkää pysyä positiivisina ja nauttikaa kissoista! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3 Vähän oli kakkelsia se koko yt-rumba, mutta nyt on ihan toisenlaiset tunnelmat, kun saa miettiä uusia elämänsuuntia kaikessa rauhassa Hupsut kainalossa. Kerrotaan heti teille, jos päädytään kirjailemaan tyynynpäällisiä! Toivottavasti ei niin haittaa, jos on kissoilla vähän viikset vinossa tai simmut ristissä/ristipistossa. Mulla nimittäin on kaksi vasenta tassua!

      Poista
  6. Muutokset on uuden alku, siihen on totuttu pitkän uran aikana (eri firmoissa)
    Lämpöisiä talvipäiviä ja iltoja kissojen kainalossa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3 Sellaisia päiviä ja iltoja on nyt tilauksessa. Kieltämättä on sellainen olo, että nyt olen jonkin uuden alussa - ja vaikka se vähän hirvittää, niin olen samalla innoissani.

      Poista
  7. Onneksi mononkuvat pehvetissä ei ole täysin masentaneet, myöskään ihmisiä mutta ei nyt kisuja varsinkaan, koska nythän palvelu pelaa katkoitta. Pehmoisia ja sööttejä aamuja toivottelen! Vaikka voiko ne edes olla muuta, kun on kaksi noin sulkkua karvanaamaa? Ei voi niin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3 Pehmoista ja sööttiä on onneksi ollut kellon ympäri. Nuppu ja Juju todella ottavat tilanteesta kaiken irti - kun kaivoin nyt läppärin esiin, niin johan mönki kaksi kissaa jalkoja lämmittämään. <3 Olen alkanut vähän pelätä, että tähän söpöpehmottamiseen voisi tottua liiankin hyvin!

      Poista
  8. On teillä kyllä isoja muutoksia... Lisääntynyt leikkiaika on kyllä hyvästä! Ja eiköhä se uusi lauma (tai jokin ihan muu) löydy kunhan uusi vuosi koittaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on ollut erikoinen vuosi monin tavoin - ehkä siksi tuntuu siltä, että tämäkin muutos voi lopulta olla tarpeen ja hyvä. Ja nyt olen nauttinut kotilauman seurasta täysin siemauksin. <3

      Poista
  9. Hmmm, positiivista tässä on se mononkuva. Huii kauheeta ajatellakin jos olisi tassunkuva. Mononkuva tuo uutta säpinää elämään. Eka teistä tulee hoivaajia, sitten saatte nauttia enemmän laatuaikaa ja sitten kun haluatte jo omaakin rauhaa, niin emokissi onkin jo iloisena uudessa laumassa. Ja tadaa, jälleen te hyödytte. Muistakaa Nuppu & Juju nauttia ihan jokaisesta vaiheesta. Me ollaan sata varmoja täällä, että emokissi löytää uuden lauman, ison tai pikkiriikkisen.
    - Rokkimimmit -

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hyvä, jos tää olis semmoinen vinvinkissasitsueissöni! Me ollaan kyllä yritetty painaa myös tassunkuvaa milloin emon tassuun, milloin pehvettiin - lekotellaan nytkin tässä sen koukkujalkojen alla molemmat. Joskus se vähän kiljahtelee, kun me yritetään leipoa pohjetta tms., mutta meidän anturankuvat tuo vain onnea. Toivottavasti ne monotkin! - Nuppu ja Juippi

      Poista
  10. Tsemppiä! Kai te teidän emoselle hyvät referenssit kuitenkin seuraavaan paikkaan annatte? Saatte silloin ottaa päiväunet rauhassa, miettikää sitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Kyllä me kehutaan, että emolla on laadukkaat nukkumasääret ja just sopivan lepsu luonne, että saadaan läpi monenlaisia kissamaisia toiveita. Ei me kyllä emoa haluttais päästää muihin laumoihin, mutta jos on pakko kanapalojen ja possunsydänten jatkuuvuuden takia, niin ehkä sitten joo. Päikkärien ajaksi.

      Poista
  11. Meillä mamma on sitä mieltä, että lauma nvaihto ja sitä seurannut uusi elämä on parasta mitä sille on tapahtunut. Toivotaan, että teidänkin emokissille löytyy uusi lauma sitten aikanaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa hyvä kuulla, että laumanvaihto on välillä juuri se, mitä emokissit tarvitsevat! <3 Ja onhan se ihanaa meille kissoillekin, kun emo kehrää. Me kerrotaan nämä tsempit äiskälle! T. Juju Mammanpoika ja Nuppu Nöpperssön

      Poista