sunnuntai 22. helmikuuta 2015

¡Nau caramba!

Nupun sukujuuret ulottuvat kauas rapakon taakse, mutta se on syntynyt täällä pohjolassa ja kasvanut suomalaiseen kulttuuriin. Toki pikku beibissämme voi satunnaisesti astia newyorkilaista Broadway-diivaa, mutta suorapuheisuudessaan Nuppu on yhtä kotimainen kuin edellisen postauksen Auran sinappi. Jos se haluaa raksun, se sanoo ”Mmmmihhh!” ja asia on usein sillä selvä. Hieman hämärän peitossa silti on, miksi Nupussa elää vahvasti myös meksikolaisuus. Voiko olla, että neidon isoisoisoemo on tassuttanut aikanaan lomamatkalle Acapulcoon ja ihastunut sikäläisen raksuterian takana serenadeja lurittelevaan kollinretaleeseen?

Herra Herrera lauloi ”Naaaaauuu, Macarena!” ja Nuppumuorilta meni tassut alta!

Ellei joku joskus keksi räggärien aikakonetta, Nupun lattaritaustat jäävät ikuiseksi arvoitukseksi. Mystinen yhteys Meksikoon on kuitenkin totisinta totta, sillä miksi muuten Nuppana innostuisi niin paljon lempiherkuistani, kasvistortilloista?

¡Muchos herkkuos! Mutta emo unohti taas jotakin...

Nuppu ei halua napostella tortilloita, mutta sille on tärkeää päästä ujuttamaan mukaan oma, salainen ainesosansa. Minun mielestäni tortillalätyn sisälle kuuluu laittaa muna-papu-chili-seosta, salsaa, limellä maustettua kreikkalaista jogurttia, avokadoa ja ripaus juustoa. Nupun reseptissä olennaisinta on, että rullan sisälle ja päälle ripotellaan runsaasti kissankarvaa. Se myös tekee kaikkensa, jotta makuelämyksemme olisi täydellinen.

Tämä on Nupun lättyasento. Un, dos, tres, varista karvat!

Meksikolainen intuitio herättää Nupun vaikka syvimmästä unesta valvomaan tilannetta, jossa emo ja iskä täyttävät omia tortillalättyjään. Nupun on oltava silloin tuolilla A tai B, sillä tuolia C ei pieneen keittiöön edes mahdu. Lättyasennossa Nuppu ei lähtökohtaisesti halua tehdä itsestään numeroa. Keskeinen sijainti vain on pakollinen, jotta tortillaa pian haukkaava ihminen joutuisi nostamaan Nupun lattialle ja saisi siinä sivussa kunnon karvakuorrutuksen kastikkeisiin käsiinsä. Sitä kautta herkkuainekset siirtyvät tortilloihin, jotka tässä rahvaassa taloudessa nautiskellaan ilman hopea-aterimia. Jos ihmisystävä tekee Nupun-heivauksen jälkeen taktisen virheen ja pesee kätensä, tytsy hyppää aikailematta takaisin tuolille, jolloin kierre on helposti loputon.

Läträä vain sitä salsaa, emo! Täältä tulee lisukkeeksi varvasnöyhtää!

Nuppu meinasi tosin pahoittaa mielensä, koska emo ja iskä eivät yhtään arvostaneet sen apua, vaan heittäytyivät suorastaan hävyttömiksi. Varsinkin se miespuolinen. Kun nousimme tuoleiltamme, Nuppu loikkasi hyvää hyvyyttään miehen tuolille. Sen sijaan, että mies olisi ilahtunut, mokomakin ryökäle hän houkuttelikin Nupun minun tuolilleni alhaisella ”Mikäs täällä rapisee?”-tempulla, johon sinisilmäinen neiti tietysti lankesi. Onneksi osaan pelata samaa peliä, ja saatuani seuraavan tortillan valmiiksi, laskin sen ovelasti miehen puolelle pöytää...

¡Perfecto! Karvakattia vedettiin taas höplästä, sillä sen oli päästävä
sille puolelle pöytää, missä tarvittiin Nuppusen apua!
Ja näin mies joutui vastaanottamaan  Nupun karvakuorrutteen kätösiinsä.

Olisin mielelläni venyttänyt kuvaushetkeä sen verran, että kamera olisi ehtinyt
tarkentaa hyvin Nuppuun, mutta jostain syystä tapahtuma oli hyvin nopeasti ohi.

Nupusta alkoi tuntua siltä, että se oli jäämässä alakynteen. Temperamenttisena etelän kaunottarena se ei jäänyt kuitenkaan itkemään avokadojen perään, vaan kutsui paikalle apujoukkoja.

¡Kurnauskis, mama! ¿Muchos besos, por favor?

Yhtäkkiä meille oli selvää, että latinokissat olivat voittaneet master chefin tortillaosuuden. Niinpä nielimme tappiomme ja kaksi kiloa irtokarvaa. Mutta olivat ne tortillat silti aikamoisen herkullisia!



16 kommenttia:

  1. Ai teilläkin on irtokavaa? Täälläkin sitä riittää! :) Mahtaisi olla mielenkiintoisen makuisia tortilloja jos Nuppu päästettäisiin niitä tekemään. ;) Ihan itsellekkin tuli nälkä tätä lukiessa, täytynee lähteä etsimään syötävää... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Karvaa löytyy sen verran, että sitä riittäisi tortillojen lisäksi esim. jättimäisen tyynyn täytteeksi. Toivottavasti löysit jotain hyvää syötävää, ettei me herätelty suotta nälkää! :-D

      Poista
  2. Saittehan te muchos muchos besos? Minäkin annoin tänään emännälle. En anna nimittäin joka päivä, mutta toisinaan kun se on kilttinä :) - Pepsi

    VastaaPoista
  3. Nuppu on päässyt asian ytimeen, sillä mitä nyt on ateria ilman karvaista kuorrutetta :D Meilläkin kylvetään ahkerasti karvaa, mutta yleensä Pöpö syö itse matoille ja tasoille pudonneet karvat ellei joku käy niitä ensin noukkimassa pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmeisesti ne tupot sitten ovat oikeasti herkkua! Olen joskus pelastanut nöyhtäpalleron esim. Jujun suupielestä.Taas näitä kissojen käsittämättömiä hömpötyksiä. :o)

      Poista
  4. Katselin tässä blogisi ulkonäköä ja mieleeni tuli yksi kysymys (: Miten olet saanut yläbannerin noin leveäksi? Itse olen kokeillut tuloksetta :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen aika keltanokka näissä blogin ulkoasuasioissa, mutta löysin hyviä ohjeita bannerin tekoon Pink Bubble blogista. Olen tehnyt bannerin ilmaisella PicMonkey-ohjelmalla ja tallensin bannerikuvan tekovaiheessa suoraan blogini leveyden mittaiseksi. Mitat saa Bloggerista kohdasta Malli -> mukauta -> säädä leveyksiä -> koko blogin leveys. Toivottavasti tästä on apua! :)

      Poista
  5. Mutsos buenos tortillas, namskis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mumsis, mumsis! Harmi, että tänään on paluu työpaikkaruokalan ei-niin-eksoottisiin herkkuihin.

      Poista
  6. On kyllä autenttinen meno teidän meksikolaisessa iltapäivässä :) Voisin kyllä tortillan maistaa, ehkä ilman sitä irtokarvaa...tai no jos vaan ihan koristeena lätyn päällä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuppu kertoi, että kissankarvan voi valita vaihtoehtoisesti myös nenää kutittamaan, jolloin sen vaikuttava ainesosa toimii makuaistin sijaan hajuaistin kautta! :-D (Suom. huom.: Olen nauttinut myös näköaistin kautta tulevasta mausteesta. Pitkä karva ripsissä kruunaa jokaisen herkutteluhetken!)

      Poista
  7. Meilläkin eilen syötiin meksikolaista, mutta ilman kissankarvoja koska olen kyläilemässä äitini luona :D Aika luksusta ettei tarvinnut kaivella karvoja hampaan kolosta ja sai nauttia ruuasta ilman ekstra maustetta ;D Oli muuten aika koomista, että kun siskoni on allerginen kissoille (hänkin oli äitini luona kylässä) niin hän on näköjään myös allerginen minulle, ihan nuhaiseksi tuli kun vain istuin sohvalla hänen vieressä, hassu juttu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa sattumaa, että teilläkin oli Meksiko-teema, tosin ilman niitä omasta asunnosta tuttuja palanpainikkeita! :-D Räggärien kanssa asuessaan sitä muuttuu varmaan itsekin käveleväksi allergeeniksi, kun mukana on aina jonkinasteinen nöyhtäpilvi... Tai ehkä näiden kissaemojuttujen takia me aletaan muuttua vähitellen kissoiksi itsekin. :-D

      Poista
  8. "saisinko lisukeeksi varvasnöyhtää on the side" ?

    Mie kualen kikatukseen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näen mielessäni varvasnöyhtälaarin, josta on hyvä ammentaa lisukkeita ruokaan jos toiseenkin! :-D

      Poista