sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Järkkärimäistä kuvakriiseilyä

Olen jemmannut ystäväni iki-ihanaa Olympus E-PL3 -minijärkkäriä jo kuukauden päivät. Noloa kyllä, olen vähitellen hiissannut Hupsuttamoon myös ystäväni kuvansiirtokaapelin sekä laturin. Enää puuttuu, että vohkisin hänen lomakuvansa, puhelimensa, huonekalunsa ja lopulta koko elämänsä. Koska moinen hamsterointi on kerrassaan törkeää, päätin, että tämän viikonlopun jälkeen palautan kaikki lainaamani kuvauskapineet ja teen vihdoin ja viimein päätöksen, olisiko jo aika ostaa oma kamera.

Tällaista laatua ei kännykällä saa... Kiusaus olisi suuri
jättää lainakamera muhimaan yhä vain hyppysiini.
Miten käy movember-tempauksemme, jos luovumme kamerasta?
Puhelinpolo ei ikinä löydä Jujun nassusta näin montaa viiksikarvaa!

Koska en ole teknisesti yhtään lahjakkaampi kuin matemaattisestikaan, on pelkkä ajatus kameraselvitystyöstä puristanut keuhkoni lyttyyn. Eilen kuitenkin päätin reipastua ja mennä kyselemään, millaista kameraa ammattilaiset minulle suosittelisivat. Kuvausliikkeen pitkässä ja hitaassa palvelujonossa rukoilin viimeiseen asti, että saisin lempeän näköisen, iäkkäämmän sedän asiaani hoitamaan, mutta ei, jouduin selittämään erikoisen kameratarpeeni nuorelle, virnistelevälle jannulle, jonka mielestä kissabloggaus oli selvästi maailman huvittavin harrastus. Sain kuitenkin vahvistusta aavistukselleni, että Olympus PEN Lite E-PL5 voisi olla etsimäni kapistus.

Mahtoiko Olympuksessa olla päällä nalleasetus, kun otin tämän kuvan?
Sekasotkuinen asunto jää juuri sopivan sumuiseksi,
kun tarkennus osuu pöydälle nousseeseen Pikkukissiin

En kuitenkaan tehnyt vielä kauppoja saati sitten päätöstä, vaan ajattelin kysyä vinkkejä teiltä muilta eläimiä sisätiloissa jahtaavilta lukijoilta. Millaisella kameralla karvanassujen touhut saa tallennettua parhaiten? Kuinka onnistutte nappaamaan sisätiloissa kuvia, joissa eläin vaikkapa hyppää tai tekee jotakin muuta kuin nukkuu herttaisesti kerällä tai jumittuu tämänkaltaiseen perusasentoon:


Nupun mallikansio on täynnä vastaavanlaisia poseerauksia.

Olympuksen minijärkkäriä käyttäessäni olen huomannut, että sillä saa Jujusta toinen toistaan upeampia ja skarpimpia otoksia, mutta Nuppu-neitiä tarkennellessaan kamera tarvitsisi selvästi silmälasit. Linssi surraa, tihrustaa, miettii, siristää ja pörrää, kunnes Nuppu sanoo ”Mähhhh!” ja viipottaa pois niin vilahtamalla, että digimuistiin tallentuu vain beige karvaraita. Myös Jujun kuvat  heilahtavat helposti, jos yritän tallentaa sitä vaikkapa venyttelemässä, haukottelemassa tai raksukaappia raapimassa. Onko olemassa jokin kikka saada tarkkoja kuvia nopsasti syytämättä omaisuutta jättimäiseen järkkärimöhkäleeseen tai virittelemällä asuntoa täyteen kirkasvaloja varjojalustoineen?

Latasin tämän kuvan näytille kasvoillani juuri tuo ilme, mikä Nupulla kuvassa on.
Jos siis saatte siitä mitään käsitystä. Missä valot, missä tarkennus?

Paljastus Hupsujen elämästä: Nuppu hassuttelee aamusta iltaan,
mutta valitettavasti sitä ei pysty blogissa näyttämään, sillä Nupun asennot
tulevat ja menevät niin nopeasti, ettei iPhone tai edes minijärkkäri pysy perässä.
Vinkatkaa jooko meille, kuinka tämä kuva olisi voinut onnistua!

Lisää heilahtanutta Nuppu-materiaalia. Tässä vaanitaan valtaistuimen selkämyksellä
kipittelevää perhosöttiäistä. Kiinni jäi, vaikka hetki ei oikein kameraan tallentunutkaan.

Kyllä Jujukin on kameraa nopeampi! Emonkin silmät alkavat harittaa,
kun kissapojan tassut vaivaavat kiipeilypuuta niin hurjatempoisesti.

Kuinka tärkeitä kuvat lopulta ovat bloggaamisessa? Olisiko Hupsu ja tosi höpsö kiinnostavampi blogi, jos tähtösten viikset, nenät, sinisilmät ja karva-anturat näkyisivät teräväpiirtona? Vai pilaisiko se ah niin hurmaavan kotikutoisuutemme? Olisi mielenkiintoista kuulla ajatuksianne!

Kamera pääsi testattavaksi myös Hupsujen lähimaastoon. Tässä taidekuva kissaemon tapaan.


Näiden mietteiden ja kuvien kera toivotamme kaikille kissojen isille (ja toki ihan oikeillekin!) hurjan ihanaa isänpäivää! Kehrätköön kissat heille tänään ekstralujaa!

PURRRRRRR! HURRRRRRR!  KRRRRRRRRR! <3

16 kommenttia:

  1. Me käytetään kamerana minun iäkästä nikon D80 palikka järkkäriä joka kyllä ajaa asiansa. Onko olympuksessa semmoista kuin isoluku, isolukua muuttamalla pienemmäksi kuvan otto sujuu nopeammin, mutta valoa tulee vähemmän. Yleensä isolukua kannattaa pitää mahdollisimman pienenä kuhan valoisuutta on myös tarpeeksi tosin voihan niitäkin kamerassa säätää! Me käytetään ulkona pienintä mahdollista isolukua ja jos sisällä otamme päivällä kuvia kun valoa vielä on jonkin verran on isoluku noin 300paikkeilla. Meillä on myös käytössä pimeinä iltoina ulkoinen salama jolla saa hienoja kuvia ja liikkeen hyvin haltuun. Toivottavasti nyt osasin selittää, mutta tuo ulkoinen salama auttaa ihan hurjasti eikä tule edes punaisia silmiä kun salama heijastuu katon kautta! :--) Ihania kuvia, ja eikai sillä väliä minkälaisia kuvia blogissasi on mutta onhanne tarkat kuvat mukavia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suurkiitos pitkästä ja ihanan informatiivisesta kommentista! :) Haa, isoluku ja ulkoinen salama ovat siis avaimet onnistuneisiin otoksiin! En kyllä yhtään tiedä, mitä ne isoluvut ovat ja mistä niitä säädetään, mutta jos viitsisi lukea esim. ohjekirjaa, niin se varmaankin selviäisi. Nämä kaikki kuvat on otettu ilman salamaa, koska kuvittelin, että salaman kanssa kuvista tulee auttamatta ylivalottuneita ja kissoista draculamaisia punasilmiä. Mutta täytyykin perehtyä asiaan lisää. Eivätkö kissat karkaa, kun salama välähtää? Nuppu ei tykkää yhtään kameran laukaisuäänestä. Tai en tiedä, mistä se ei tykkää, sillä se ähhää myös silloin, kun kuvaan iPhonella äänettömästi ja ilman salamaa. Vähän huono piirre mallin urasta haaveilevalle mun mielestä... Kiva myös kuulla, ettette hylkäisi, vaikka blogin kuvat eivät ihan huippuja olisikaan. Yritän silti keksiä tähän kuva-asiaan jonkin ratkaisun. :) (Ja menen seuraavaksi tutkimaan niitä isolukuja...)

      Poista
    2. Yleensä sen kameran oman salaman kanssa kuvista tuleekin vähän huonoja punaisilmäisiä ja valottuneita, mutta esimerkiksi tuon Rufuksen synttäripstauksen (http://marraskuunmuruset.blogspot.fi/2014/11/synttarit-part-1.html) kaikki kuvat on otettu ulkoisen salaman avustuksella ja mielestäni kissankujeita blogin pitäjä ottaa myös kaikki kissakuvansa ulkoisen salaman kanssa! :--) En mäkään oikeen mitään kameroista ymmärrä vaikka oon valokuvauskurssillakin käynyt.. Kyllä sen sitten oppii kunhan tarpeeksi näprää asetuksia! Meillä ei poitsut ole välittäneet ollenkaan salamasta, Ruffe ei kyllä tykkää kameroista muutenkaan niin sen kuvaaminen ilman salamaa on hankalaa kun Ruffe on koko ajan juoksemassa karkuun tai muutenvaan heiluu :D

      Poista
    3. Ruffesta ja Cocosta on aina niin priimat kuvat, että luotan sun vinkkeihin! :) Jokin kurssitus voisi olla paitsi tarpeen myös kiinnostavaa. Kameran ostaminen ja kuva-asiat mietityttävät toisaalta myös siksi, että ne veisivät aika paljon aikaa (varsinkin , jos yrittäisin oikeasti opetella kuvaamista ja kuvien käsittelyä). Jossain vaiheessa täytyy ehkä pitää jonkinasteinen blogitauko, jotta ehdin tehdä muita agendalla odottavia projekteja. Mutta toisaalta – tuskin tulee sellaista ajanjaksoa, etten haluaisi tallentaa Nupun ja Jujun touhuja, joten tuskin kamera ihan pölyttymäänkään pääsisi.

      Poista
  2. Täälöä toinen joka haluaisi kunnollisen kameran, mutta vinkkejä en oikein osaa antaa... Kaverini canon on tosi hyvä, mutta myöskin ihan älyttömän kallis... Ihania kuvia, jopa ne heilahtaneet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa kiva kuulla, että tykkäsit tärähdyskuvistakin. :) Olisinpa vain saanut sen Nupun takatassuilla seisomisen terävänä kuvana. Se olisi oikea helmi. =) Ehkä vielä jonain päivänä saan Nupun esittämään tuon tempun myös kesäniityllä auringonpaisteessa. :-D Kunnon kamera olisi tosiaan kiva, mutta kovin huimia summia en suostu pulittamaan, koska tämä on vain tällainen hauska harrastus. Plus onnistuisin vain rikkomaan liian hienon kameran. :)

      Poista
  3. Ostin keväällä Nikonin minijärkkärin. Ja tiedän kyllä kameraliikkeen myyjän ilmeen, kun sanoo tarvitsevan kameran kissojen kuvaukseen (että tunsin itsensä hölmöksi).. Tilasinkin loppujen lopuksi netistä. Halusin kameran, jolla saa ehdottomasti otettua kuvia monta peräkkäin. Se onkin ollut ehdoton ominaisuus, sillä vaikka otan kymmenen kuvaa samasta tilanteesta, niin todennäköisesti vain yksin niistä on tarkka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä! Sarjakuvausta varmaan kannattaa vielä kokeilla ennen kuin palautan tämän kameran. Lohdullista, etten ole ainoa, joka on tuntenut itsensä noloksi kameraliikkeessä. :-D Kamalaa, kun näkee, että toinen nauraa ihan täpöillä päänsä sisällä mutta yrittää silti olla ihan asiallisesti. Eikä mulla edes ollut mitään pupupipoa tai korvahärpäkettä päässäni tällä kertaa.

      Poista
  4. Köhköh, emäntä rykii täällä, koska ei osaa sanoa tästä kuvausasiasta oikeastaan mitään, sori :-(. Tälle lukijalle teksti on se eka juttu, mutta tietenkin kuvat tukee ja on iloksi. Mulle käy kaikki, luen joka tapauksessa jatkossakin suloisten hupsunhöpsöjen kuulumisia :-)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et usko, miten helpottavaa ja ihanaa on kuulla, että tekstit kiilaavat kuvien edelle ja pysyt lukijanamme! :o) En tätä blogia aloitellessa edes ajatellut kuvapuolta sen kummemmin. Halusin vain kirjoittaa, kirjoittaa ja kirjoittaa. Se on edelleen myös se bloggaamisen suola. Tai no, oikeastihan kaiken ytimessä ovat aina Nuppu ja Juju. <3 Luulen, että ne nöpönenät hurmaavat vähän rakeisina ja heilahtaneinakin.

      Poista
  5. Oli vissiin jo aikaisemmin puhetta mutta itsellä on pokkari. Sarjakuvaus ja sulkijan säädöt mahdollisimman isolla niin saa hyvin kuvaa liikkuvasta kohteesta.
    Hyvin olet saanut 'vangittua' kisujen ilmeet kuviin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miten ihmeellä voit saada pokkarilla niin hyviä kuvia?! Olen ollut ihan varma, että käytät jotakin supermöhkälettä, ja mukana retkillänne kulkee kaikenlaiset kuvajalustat ja professionaalikapineet. Ilmeisesti pokkareitakin on monenlaisia! Sehän tästä suosta tekeekin niin mahdottoman: mikä niistä sopisi juuri meille?! Ärsyttävää, että päätös pitää tehdä testaamatta ensin kunnolla.

      Kiva, että ilmeitäkin oli vähän tallentunut kuviin! :) Niitä noilla kyllä riittää. :-D

      Poista
  6. Täällä maailman yksi huonnoimmista kuvaajista, mulla käytössä Nikonin D3100 järkkäri, joka on tälle tumpelolle oiva kone. Yritän täällä parhaillaan opiskella vähemmän automaattista kuvaamista ja säätää noit ISOja ja F- juttuja käsin vaan vaikiaa on. Onneksi sitä ihminen kehittyy ja huonoina kuvapäivinä käyn oman blogini alkujuttuja lukemassa ( kyllä, teksitinkin suoltamisessa olen vähän päässyt eteenpäin ) ja katselemassa siloisia kuvia.

    Niin kauan kun blogi ei ole valokuvausblogi niin teksti se täälläkin määrää viihdytäänkö vai ei. Ja kyllä me viihdytäänkin :)



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, miten alkoi jo puristaa ajatuskin ISOjen ja F-juttujen säätämisestä! :-D Mutta lohdullista kuulla, että muillakin on ollut ”teknisiä haasteita”, mutta sä olet ainakin ne jo isolta osin nitistänyt ja päässyt hyvän matkaa opin tietä eteenpäin. Ehkä minäkin kykenen vielä edistymään. Täytyisi varmasti ensimmäisenä ylittää pahin alkukynnys.

      Ihana kuulla, että tekstit viihdyttävät! :) Toivottavasti kirjoitusintoni säilyy, enkä ala toistaa itseäni. (Siinä vaiheessa ei auta muu kuin ostaa se ISO järkkäri, lukea käyttöohje ja keskittyä niihin kuviin.) :-D

      Poista
  7. Ulkoinen salama. Se siis pitää hankkia :) Kiitti! Kaikille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos salamakomppauksesta! :) Niin se taitaa olla, että sellainen auttaisi. Jatkan silti vatulointia kameran merkistä ja mallista...

      Poista