 |
| Varsinkin eräs pieni poika kokee tällaisen käytöksen erittäin kurjana. |
Onneksi mies on noina hetkinä minua herkempi huomaamaan Jujun eleet ja ilmeet ja rientää aina hylätyn Pikkukissin avuksi. Hän on keskeyttänyt useammankin kerran puhetulvani nostamalla paitsioon jääneen karvapallon aivan silmieni eteen, niin että tajuan tehdä pikaisen korjausliikkeen.
 |
| ”Huomaa minut!” Juju anelee, ja tietysti huomaan! |
Kaikki höpinät jäävät sikseen, kun otan pienen reppanan syliini pusutettavaksi. Rapsutan sitä leuan alta, nuuhkin sen turkkia ja kysyn, nukkuiko se työpäiväni aikana hyvät päikkärit ja mitä se haluaisi seuraavaksi puuhailla. Vastaus on melkein aina sama: agilitya, vaanimisleikkejä, yhteisruokailua ja lopuksi rentoutumista maman jalkojen päällä. Ja sehän sopii, sillä mitäpä en tekisi hyvitykseksi törppöilystäni!
 |
| Kun Jujun nassulle palaa veijarimainen hymy, tiedän, että Hupsuttamossa on taas kaikki hyvin. |
Voi pientä poikaa! ♥ Vastustamattoman ihanaa, veijaripoikaa. Kuinka hänet siis voi vain sivuuttaa pikaisella moilla! Onneksi isäkissi on tilanteen tasalla, hän ymmärtää pientä kollipoikaa.
VastaaPoistaJuju on niin ihana ”kultapooka”, ettei emon laimea käytös ole mitenkään ymmärrettävää saati hyväksyttävää. Olen sanonut miehelle, että vastakin täytyy nostaa Juitsi framille, jos alan kohkata jotain toissijaista juttua ennen kunnon halipusumoikkaussessiota Jujun kanssa.
PoistaVoi Juju, millaista kärsimystä on olla päivä ihan yksin (Nuppu ja isikissi öööh ei lasketa) ja sitten kun kauan kaivattu emo tulee niin se ei huomaakaan! Tiedän tunteen. - Seppo
VastaaPoistaKiitti sympatiasta, Seppo! Ei todellakaan iskää tai varsinkaan Nuppua lasketa, koska mama sen olla pitää. - Huipsi.
PoistaVaikuttaa ihan sille, että emokissi vaatii uudelleen koulutusta. Onneksi Juju sait jo apuja isikissin taholta, mutta... kyllä se pitäisi tulla jälleen ihan emokissin selkärangasta tuo huomioiminen. Eikös vaan?
VastaaPoista- Rokkimimmit -
No pitäis kyllä tulla selkärangasta, kun onhan tätä harjoiteltu siitä asti, kun olin pieni sylissä lörppyvä kissivaavi! Nyt se emo taas on onneksi skarpannut - tänäänkin oli hyvät nenutukset, koulutukset ja leikit. Ja nyt tässä chillaillaan yhdessä koneen ääressä. T. Juips-Juips
PoistaIsikissille ylätassu, sanovat Naukulan kissat.
VastaaPoistaVälitetään! :) Isikissi on stara - ja ihan ansaitusti.
Poista:-) Miau! Oispa meilläkin yhtä huolehtivainen henksu. Mut arvatkaa mitä - nyt kun se tulee töi:stä kotiin, se leviää petille ja voi olla siinä vaik kuin pitkään! Onks hyvä? Ei. Onneks muistaa antaa ruokaa kumminkin.
VastaaPoistaRuoka on kyllä tosi tärkee, joten beisiksit on onneksi hyvin hallinnassa teidänkin palvelijalla! Ja tärkeintä on, että ollaan porukalla - vaikka sitten lepäilemässä.♥ T. Juide
PoistaHyvin herttaisesti osaa Juju kyllä huomion hakea niin ei varmaan tarvii koskaan olla montaa sekunttia paitsiossa :)
VastaaPoistaTodella nopeasti tulee huomio tuolla söpöstelyllä! Ja kestää pitkästi. :)
Poista♥ Juju ♥
VastaaPoistaIhana mammanpoju!♥
PoistaVoi Jujua ♥ Onneksi on viikonloput ja lomakaudet. Jaksamisia töihin!
VastaaPoistaKiitos! :) Ja niinpä - onneksi voin aina tasaisin väliajoin latautua Juitsin ja Nöppiksen kanssa.♥
Poista