lauantai 11. helmikuuta 2017

Kuningaskukon kotkotukset

Nǐ hǎo! Kiinalainen vuosi vaihtui taas hiljattain, ja vaikka asunnossamme rellestää yhä viime vuodesta tuttuja apinoita, upouusi kalenterikierros on omistettu kukoille. Minkälaista kiekunaa, kaakatusta ja höyhenten pölinää mahtaa olla luvassa? Asiaa on luvannut kommentoida eräs kukko tunkiolta tai ainakin tehoimurointia kaipaavasta kerrostalokaksiosta. Tässä tulee heti vinkki numero uno:
 
”Kaikkien herkkäkorvaisten kannattaa nukkua tänä vuonna metsurinkuulokkeet päässä,
koska me kiljukaulat availlaan ääntämme hyvissä ajoin ennen herätyskelloa.”
 

”Voi olla, että näytätte loppuvuodesta about tältä, mutta se on ihan okei, koska
me kukot ei pelätä zombeja niin kauan kuin zombit jaksaa kantaa meille ruokaa.”
 
”Mutta takaisin asiaan... Tiedättekö te sen sanonnan,
että aikainen mato kukon nappaa? Me tiedetään…”
”Mutta mua ei madot nappaa, koska mama survoi
mun kurkusta alas matotabletit viikko pari sitten.
Se oli ihanaa. Trust me.”

”Samaan sirkukseen pääsi tuo meidän perheen Klaara Kotko.
Siltä tosin meni pömppis kuurin lopulla vähän löllöksi...”

 ”Ja voitteko kuvitella: mokoma ärhäkkä höyhenkasa yritti melkein nokkaista emoa,
vaikka kiltti äiskä halusi vain auttaa saksimalla vähän sen takalistosulkia.”

Juitsi hei! Piti puhua kukon vuodesta eikä Nupun henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvistä huoltotoimenpiteistä…

 
”Ai niin! No, loppukaneettina voisi kiekaista, että kukon vuosi
on parasta mahdollista aikaa meidän poikatirppojen elämässä...”

”...koska meitä palvotaan ja meille kumarrellaan. Me ollaan ihan kunkkuja.
Ja kunkut on paljon parempia kuin mitkään epämääräiset amerikanpressat.”
”Kanoille on kuitenkin luvassa kovaa uurastusta muninnan saralla.
Tässä näette harvinaisen tupsujetikaakattajan pesimäpuuhissa.”

”Kas, ensimmäinen kukonpoika kuoriutui jo! Sepä mukavaa!
Kunhan Klaara saa sen pestyä, se voi liittyä kukkokatrilliin...”


”...ja nousta siivilleen. Sillä tänä vuonna me kukot
paitsi kieutaan myös lennetään kovaa ja korkealta!”

 Mukavaa alkanutta kukon vuotta teille kaikille! :)

16 kommenttia:

  1. Hyvää ja lennokasta kukon vuotta siis!

    Meidän talouden miesihminen on myös kukko. Sen lisäksi on kaksi rottaa ja yksi sika. Ajatuksen tasolla jotenkin kovin epämiellyttävän oloisia elikoita meillä (paitsi se kukko). Eikä ne kuvauksetkaan kyllä sovi ollenkaan :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Mutta onpas teillä käynyt vähän huono mäihä kiinalaisuuksissa. Mä olen hevonen, mikä on tietty heppahöperölle se mieluisin vaihtoehto, vaikken kuvaukseen kyllä mätsääkään. Mies on jänis ja Nuppu ja Juju lohikäärmeitä. Horoskooppeihin en usko, mutta niiden viihdearvo on aina yhtä suuri. :)

      Poista
  2. Hyvää kukon ja kunkkujen vuotta teille ! Aika hurjalta kuulostaa kylläkin ne kukonkiekaisut ennen herätyskellon soittoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :o) Kunkku täällä kehrää hyväksyvästi. Ja on pakko tunnustaa, että tänään heräsin kyllä kananeidon kotkotukseen. <3

      Poista
  3. Ohoh, joko siitä apinoinnin alkamisestakin on vierähtänyt vuosi! Jäi vähän kiinnostamaan, että mitenkä se mato sen kukon sitten oikein nappaa, onhan se kaiketi jonkinverran pienempikokoinen? Meilläkin muuten taitaa asustella yksi pieni kukonpoikanen, joka yrittää joka aamu kiekaista aina pikkuisen aikaisemmin palvelijat hereille.. Zombilaakso taitaa loppuvuodesta kutsua tätäkin ihmistä, jos sama kiekumistahti jatkuu. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän matojuttuun piti hetimmiten kysyä täsmennyksiä Juitsilta. Ne madot ovat kuulemma hirmu paljon isompia kuin pienet kukkopolot - ja majailevat epämääräisissä mytyissä - ja voivat hyvinkin vaania myös ruttuun menneen fleecen alla, joten sen teidänkin pikkukukon kannattaa popsia matotabut tai ainakin sähähdellä varuiksi kaikille epäilyttäville mönteille. Juju kannustaa myös kiekaisuihin, koska kukon vuonna kuuluu olla reipas heti aamusta alkaen. :)

      Poista
    2. O-ou, pitääpä heti informoida Alfua, että osaa varmasti varoa ja sähistä edelleen fleecemytyille. Niissä vaaniikin tänä vuonna luultua suurempi vaara! :D

      Poista
    3. Päivän (tai itse asiassa vuoden) hyvä työ on tehty, kun Alfredia on varoitettu matokukkovaaroista. :-) Voimme nukkua yömme levollisin mielin. <3

      Poista
  4. Mie vähän luulen, että teitä palvotaan, oli kukon vuosi tai kanan. EiKÖ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se taitaa mennä, kun apinan vuosikin oli pelkkää pusutusta ja paapomista, ja meno sen kuin kiihtyy, kun nyt mama jo kehrää ja leipookin. T. Kukko ja kana

      Poista
  5. On teillä hassunkaista menoa ja meininkiä, oli mikä vuosi vaan, höpsöt :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :o) Sian vuonna me tehdään Hupsuttamosta oikea hemmottelulätti, jossa puputetaan possunsydämiä aamusta iltaan.

      Poista
  6. Meidänkin pitäisi madottaa, ei olla madotettu kahteen vuoteen upsiiiiiiis.. Mut mut mut ku pelottaa masujutut? Ei mut oikeesti axiluria en enää käyttäs vaan sitä uutta drontalia kun se on vaan yks tabu eikä siitä pitäs tulla mitään mahajuttuja, ehkä.. Mut kyl mekin hoidetaan matoset muualle vaikka ei niitä varmaan ees ole! Hassunhauska postaus ja ihana muhiva tupsujetikaakattaja ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, että postaus onnistui vähän hassututtamaan. :)

      Meilläkin oli parin vuoden tauko madotuksessa, mutta sitten asia alkoi painaa ja ajattelin, että kokeillaan nyt sitten. Pelkäsin myös sitä, että muhiiko niissä tableteissa varastopunkkeja, koska eläinlääkärikään ei oikein tiennyt. Mutta vähällä oireilulla päästiin, kun Nupulla tuli vain parit löysemmät kakkelsonit ja sitten taas palattiin kiinteisiin kikkareihin. Aah, kun pääsee taas puhumaan näitä kakka-asioita! :-D

      Ei muuten ollut hauskaa tunkea niitä tabletteja, kun molemmat ovat hakoja sylkäisemään ne ulos. Mutta opin hyvän tekniikan - ja Juitsista oli lopulta ihan kivaa se homma, kun sai palkinnoksi nameja. :o) Siksi se huppana aina halii matolääkepakettia kuin parasta kaveria.

      Poista
  7. Minkä merkkistä matolääkettä teillä on ollut ja miten isoja ne pilleripallerot on? Esim. tyyliä sormenpää tms? Mie olen meillä käyttänyt Mirrix-tahnaa (viimeksi viikko sitten) kaikilla kissoilla aina, on ns. helppo ruutata menee... No - ok, ei aina niin helppoa, mutta kuitenkin luulen sen olevan helppoa tabuihin verrattuna - ja kissapojat on ihan kohtalaisen kivasti sitä vedellyt - tyttönen sen sijaan ei oikeen ole innostunut (vaikka sainkin "tuikattua") :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on ollut matolääkkeenä Axilur-merkkisiä tabletteja. En ole mikään madotusekspertti, mutta ainakin joskus noita suositeltiin, koska ne ovat niin laajavaikutteisia. Taitavat tosin myös olla aika ytyjä, joten herkkävatsaisilla voi mennä pötsi vähän sekaisin. Eikä matolääkkeitä kai kovin usein kannattaisi edes antaa varsinkaan sisäkissoille. Siksi meilläkin oli pari vuotta väliä.

      Axilurit ovat aika isokokoisia, tyyliin ihmisten Ibusalin/Buranan kokoisia. Samanlaisia ne ovat muodoltaankin, eli sellaisia pitkulaisia. Olen katkaissut ne aina kahtia ja sitten vain työntänyt kurkusta alas - ja antanut heti perään namin, niin etteivät katit edes huomaa, mitä tapahtui. Meillä molempien kissojen hampaat harjataan päivittäin, joten ne ovat tottuneet siihen, että avaan suun. Sen ansiosta tablettien antaminen onnistuu niin helposti. Mä en varmaan osaisi edes tuota truuttaushommaa! :) Onneksi lääkkeitä on monessa muodossa, niin voi valita metodin sen mukaan, mikä milläkin kissalla parhaiten toimii. :)

      Poista