sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Katteja kahmalokaupalla

Olen ollut lapsesta asti sielunperukoita myöten hullaantunut kaikkiin eläimiin. Ensimmäinen sanani oli ”koila”, ja kun muut taaperot temmelsivät leikkikentällä, minä istuin koko päivän aitauksen vieressä syöttämässä vasikoille voikukanlehtiä. Rakensin pesiä peltomyyrille, piilotin juustopaloja rotille, pelastin kastematoja asfaltilta ruohopenkereelle ja kuiskailin kotipihamme oraville. Ihailen ja kunnioitan tasapuolisesti kaikkia eläinlajeja kuukkeleista kirahveihin – ja arvostan jopa hämiksiä ja käärmeitä, vaikka kirmaankin niitä kirkuen karkuun.
 
Juitsi ei pelkää Spider-Maneja, mutta kalkkarokäärmeitä sekin kammoaa.

Vietin lapsuuteni kesät maalla eläinten parissa, ja innokkaana poni- ja hevostyttönä ramppasin tallilla harva se päivä. Kotona meillä oli kissa ja myöhemmin Sanni-kani, joka oli innokas estetaituri, vaikka naksuttimia tai kaniagilitya ei ollut siihen maailman aikaan edes keksitty. Haaveilin myös omasta colliesta, mutta koska en sellaista ikinä saanut, ulkoilutin ahkerasti naapuruston koiria. 





Vaikka vuosia ja vuosikymmeniä on kulunut, eläinfanitukseni on vain vahvistunut. Kun elämässä tuli sopiva tilanne lemmikin ottamiseen, olisi meille voinut tulla yhtä hyvin koira, kissa, poni, vuohi kuin mikä tahansa muukin suloisuus. Halusin kuitenkin valita eläimen sen mukaan, mille voisimme tarjota parhaat olosuhteet. Asumme kerrostalossa ja olemme päivät töissä, joten totesimme, että kaksi rauhallista kissaa sopisi meille hyvin. Haaveilin, että ne olisivat silti seurallisia, tykkäisivät hellimisestä ja oppisivat helposti temppuja. Bonuksena olisi tietysti omaa silmää miellyttävä ulkonäkö, eli pörröinen silkkiturkki. Olin ihastunut ragdolleihin jo vuosia aikaisemmin, ja vaikka harkitsimme muitakin rotuvaihtoehtoja (erityisesti siperiankissoja), intuitio voitti ja meille tuli kaksi ragdollia, jotka nykyisin Hupsuinakin tunnetaan.

 
Sanotaan, että ihmiset muistuttavat usein lemmikkejään.
Minäkin olen Nupun tapaan rauhallinen ja hempeä hömppä.

Persoonastani löytyy silti aktiivinen, jopa kärsimätön puoli. Ihan niin kuin Jujusta.
Pitkä ja monipolvinen selostukseni tamppaa pohjaa kiinnostavalle haasteelle, jonka saimme aamulla Marraskuun murusilta. Tarkoituksena olisi tutkia kissojen FIFé-rotukategorioita ja valita jokaisesta  yksi suosikki perustelujen kera. Kolmatta kissaa emme voi oikeasti ottaa (ja jos ottaisimme, haluaisin pelastaa kodittoman maatiaisen siipiemme ja tassujemme suojaan), mutta haaveilla voi aina. Niinpä tartun ilman muuta kissakategoriahaasteeseen ja lähden Nupun ja Jujun kanssa virtuaaliselle ostosretkelle. Suuntanamme on siis kissarotumyymälä, josta noukimme kärryihimme ohjeen mukaisesti neljä eri kategorian kattia.
Hupsu ja tosi höpsö kuuluvat ensisijaisesti kategoriaan ”uteliaat pallerokiipijät”.


Ensimmäinen FIFén kategoria on Hupsuille erittäin tuttu, koska siihen lasketaan myös ragdollit. Selvää kuitenkin on, ettei kärryymme huolita lisää räggäreitä, koska Nuppu ja Juju haluavat olla mahdollisimman uniikkeja. Niinpä poimimme ykköskategoriasta kyytiimme turkkilaisen vanin.


Sporttinen van-poitsu olisi Jujun uusi bestis. Siitä saisi hyvän kirittäjän agilityradoille, ja
se voisi opettaa Jujulle, ettei suihkussa kannata räpiköidä kuin mikäkin panikoiva majava.


Toisesta kategoriasta Nuppu valitsee itselleen ihanan tyttöfrendin: selkirk rexin. Typykät voisivat sipsutella söpösti yhdessä, ja jos Nuppu oikein kauniisti pyytäisi, niin ehkä käkkäräinen ystävätär pyörittelisi papiljotit myös räggärin pehmoturkkiin.


Fashionistamme tietää, että säkkäräpermis voi tulla muotiin koska tahansa.

Kolmannen kategorian kohdalla kärryihimme kaapataan minun toiveestani eksoottisen kuuloinen snowshoe. Toivoisin, että se toisi nimensä mukaisesti talveen edes vähän lunta, jottei helmikuun alku muistuttaisi maaliskuun loppua.

 
Jujun mielestä lumitassukissasta tulee mieleen suklaa, nougat, toffee ja kinuski.

Neljännestä kategoriasta kampean kärryymme karvattoman sfinksin, koska niitä moititaan aina rumiksi ja ruttuisiksi ja haluan valinnallani painottaa, että sisin on aina ulkokuorta tärkeämpi. Sydämeni on pamppaillut isokorvaisille nakukisuille aina siitä saakka, kun näin PetExpossa omistajaansa halivan ja pussailevan kaljukatin. Mutta tarkenisiko sellainen elää Hupsujen hieman viileähkössä kaksiossa? Ehkä, jos pukisin sen flanellipyjamaan tai Nuppu ja Juju antaisivat sen lämmitellä niiden kyljessä.

 
Nupun mielestä sfinksillä ei olisi asiaa missikisoihin, mutta neitonen
olisi valmis vyöryttämään nahkikselle oman turkkinsa lämpöä.

Kun järkiperäiset valinnat olisi tehty, alkaisi Hupsujen kärry täyttyä sääntöjen vastaisesti myös monista muista kissoista. Olisimme innoissamme kuin lapset irtokarkkikaupassa ja poimisimme mukaan ainakin maine cooneja, siperiankissoja, burmia, itämaisia kissoja, venäjänsinisiä, somaleja, brittejä, eurooppalaiskisuja, ocicatteja, maatiaisia ja tietenkin cornish rexejä, joita tämä kissafani on päässyt olallaankin kantamaan.

Nuppu heittäytyi mielikuvitusleikkiin niin täysillä, että parkuhan siitä tuli,
kun valitsemamme kissakatras ei tassutellutkaan Hupsuttamoon! Byäääh!

Kissablogimaailmasta löytyy vaikka minkälaisia ihania kissoja, ja olisi hauska kuulla teidän muidenkin virtuaalisista kissashoppailuista. Niinpä haastan mukaan Nuutin tassut, Frieden valtakunnan ja Tallin tarinat, ja kuka tahansa saa mielihyvin kertoa suosikeistaan kommenttikentän puolella. Minkälainen kisu teitä kiinnostaisi, ja yllättikö jokin meidän valintamme?

PS. Blogissamme on toistaiseksi päällä kommenttihyväksyntä, sillä tyhmät spämmirobotit ovat alkaneet lähetellä siansaksaa postaustemme perään enkä halua, että ne tulevat näkyviin. Jos jollakulla on ehdotuksia ongelman poistamiseen, niin kaikki neuvot otetaan iloiten vastaan! Me kun olemme niin persoja kommenteille, niin emme haluaisi vaikeuttaa tai rajoittaa niitä mitenkään.
 

22 kommenttia:

  1. Kiitos haasteesta!

    Mutta ajatelkaa, jos teillä olisi sphinx, karvamäärä olisi kuitenkin keskivertokissatalouden tasolla, kun Hupsuilla sitä on niin paljon ja sphinxillä ei yhtään!

    Olen muuten kerran koskenut sphinxiä. Se tuntui hassulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkäpä tuossa nakukissassa muhun vetoaa tosiaan myös jokin maaginen karvan tasapaino! :-D Ja jos sillä olisi joskus masu vähän löysällä, niin ei tarvitsisi pyykätä villiksiä, vaan voisi vain hipaista kosteuspyyhkeellä vähän siroa pehvaa, ja voilà! =) Toivottavasti mäkin pääsen joskus silittämään sfinxiä! Me jäädään kiinnostuneena odottamaan teidän vastauksia. :)

      Poista
  2. Jäin kuvittelemaan Nuppua papiljoteissa... :D Itekin ulkoilutin lapsena kaverin kanssa oman korttelin koiria, kun omaa ei ollut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että löytyy toinenkin koirien massaulkoiluttaja - ja vielä kissapiireistä! :)) Muakin vähän nauratti, kun ajattelin, miten selkirk rex ja Nuppu tekevät toisilleen kauneushoitoja. Ne saisivat aikaan oikeat tyttöjen pyjamapartyt papiljotteineen ja kuononaamioineen. <3

      Poista
  3. Kissat on tö best! Pentuna kattelin kissakirjasta etenkin burmia ja venäjänsinisiä. Sittemmin korat tuli lemppariliigaan mukaan. Mutta tosiasiassa ainoa meillä asunut (asuva) rotu on nimeltään rescue :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska kuulla, mitä kissoja olet pläräillyt eniten kirjasta esiin! :) Ja on niin ihanaa, että ihmiset ottavat rescue-eläimiä. Toivon, että mekin vielä joskus voitaisiin tarjota jollekin sellaiselle koti. Parasta tietty olisi, että ihmisrotu fiksuuntuisi eikä kohtelisi eläimiä kaltoin, mutta mistähän johtuu, etten moiseen utopiaan kykene uskomaan. :-( Pusut Ilonalle ja Zetorille! <3

      Poista
  4. Eläimet vaan on niin ihania, viattomia luontokappaleita.
    Turkki on kiva lisä, sitä on niin mukava silittää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maailma olisi kaamean kolkko paikka ilman eläimiä. :-/ Onneksi niitä on monenlaisia. Pehmoturkkiin on myös ihana painaa kasvot - varsinkin, kun samalla alkaa kuulua tyytyväistä hurinaa. <3

      Poista
  5. Sulla on niin hauska ja persoonallinen tapa kirjoittaa! Sun valinnoista mut yllätti hieman tuo sfinski, kun olen niin iskostunut sun ja pörröisten ragdollien yhdistelmään. :) Kiitos haasteesta, vastaan siihen tällä viikolla! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista, joka teki musta ihan naantalinauringon! :))
      Arvelinkin, että sfinksi saattaisi vähän yllättää, kun olen tällainen teddykarvanallukkapalleroiden ykkösfani. Yllätyin itsekin, kun huomasin ihastuneeni nakukisuun, mutta se tosiaan sulatti mun sydämen. Odotan jo innokkaasti sun ja Nuutin vastauksia! :)

      Poista
  6. Nakukissa! Meidän kasvattajalla oli semmoinen ja mies rakastui siihen täysin. Ihmettelen miten meillä on Coco kun mies vaikutti jo vähän siltä että ottaaa mielummin sen nakukissan kuin uutta pentua, hihhi. Nakukissa veti kyllä isoja räggäreitä höhlästä kun oli rallit menossa, hyppelehti se niin solakasti kun isot pehmopallot vaan törmäili :') Ihanasti kirjoitettu taas ja Ruffen mielestä Nuppu on hyvä ilman permistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ymmärrän hyvin sun miehen ihastuksen! =) Olisitte ottaneet nakukisun matkaan Cocon lisäksi. :-D Ihana kontrasti hömpötteleviin pehmopalloihin! (Ihana sana! :-D) Kiitos ihanista kehuista - ja Nuppukin on helpottunut, että Ruffe pitää sitä nättinä, vaikkei turkki säkerry tai laineile. :)

      Poista
  7. Se on kyllä kiva että rotuja löytyy joka makuun. :)Tuollanen paplari kissa olisi hauska. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, ihanaa, että kaikille lajeille löytyy kannattajia ja voi ihailla monenlaisia mussukoita. Mäkin kyllä ihastuin paplarikissaan! :-D Jotenkin 80-lukuhenkinen retro-otus!

      Poista
  8. Te olettekin käyneet vasinaisessa herkkukaupassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla oli sama fiilis kuin Nupulla, kun tajusin, että sinne mielikuvituskassalle ne ihanuudet taisivat jäädä, kun ei ole kissakirjoa kotona näkynyt. Mutta hauskaa niitä oli valkkailla kuin ihania irtokarkkeja! ;)

      Poista
  9. Kiitoksia haasteesta! Täytyy alkaa jo hiukan miettimään valintoja... ;) teidän valitsemat rodut olivat kyllä niin ihania, että voi olla että meidänkin ostoskärryyn joku noista roduista pomppaa... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olkaapa hyvät! :) Muistelin, että olet jo entuudestaan näihin rotuihin joskus perehtynyt. Jännä nähdä, millainen combo teille valikoituu. :)

      Poista
  10. Hihii, pieni sfinksi flanellipyjamassaan näyttäisi kyllä hauskalta Nupun ja Jujun vieressä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi se varmaan aika söpö! <3 Kun se aikansa noiden karvakerien kyljessä lämmittelisi, niin pitäisi ehkä avata pyjaman ylin nappi. :)

      Poista
  11. Hih, snowshoe kyllä sopisi teille ainakin värin puolesta! :D Turkkilainen van yllätti, mä olen ollut siinä käsityksessä että ne eivät ole aina kauhean ystävällisiä toisille kissoille. Voin kyllä olla väärässäkin. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui, ei me kyllä mitään räyhä-vania otettaisi ostoskärryyn! :-o En ole oikeasti perehtynyt juuri mihinkään kissarotuihin (räggäreitä ja siperiankissoja lukuun ottamatta), joten heiteltiin näitä katteja kassiimme ihan mutu-tuntumalta. Vanien kuvauksessa kiinnitti huomion se erikoinen vesi-into, mutta sekin on varmaan hyvin tapauskohtaista. Mutta jos van alkaisi haastaa riitaa, niin me vaihdettaisiin se kolmanteen räggäriin. <3

      Poista