sunnuntai 27. marraskuuta 2016

KonNuppu ja siivouksen taika

Hupsuttamossa monilla tavaroilla on oma vissi paikkansa. Vaahtomuoviesteet nököttävät vaatekaapin päällä, naksutin on keittiönkaapissa namipussin vieressä ja tassupeti lojuu alkovin kulmalla. Toisaalta asuntoomme on tuutattu myös paljon sellaista epämääräistä tavaramassaa, joka seilaa seilaamistaan eikä löydä koskaan paikkaansa saati käyttötarkoitustaan. Tursuilevasta kodista on oikeastaan mahdotonta löytää mitään, joten päätin vihdoin ja viimein tutustua kiitosta niittäneeseen KonMari-metodiin.
 
KonNuppu lupasi auttaa emoa tässä elämääkin suuremmassa projektissa.
 


Jos joku ei ole vielä KonMariin törmännyt, kyseessä on japanilaisen Marie Kondon ”siivouksen elämänmullistava taika”. Sen perusajatus on, että asunto ja samalla elämä pyöräytetään kerralla raiteilleen. Ensin luovutaan kaikesta, mikä ei tuo iloa, ja sen jälkeen etsitään järkevä paikka jäljelle jääville tavaroille. Näin kodista tulee ihana hyvän olon tyyssija, sillä kaikki ahdistava ja turha on poissa. 


 
Kukapa meistä ei haluaisi olla rento ja tyytyväinen?
 
Olin hieman skeptinen, miten homma alkaisi toimia, mutta haalasin esiin kaikki vaatteeni niin komerosta kuin vaatekaapistakin ja ryhdyin perkauspuuhiin.

 
Jujun mielestä komeron fengshuit olivat jo kohdillaan.


Kuten KonMari-kirjassa povattiin, järkytyin vaatemäärästä, jota hilloan kaapeissani. Vaikka rättejä oli sylikaupalla, en löydä aamuisin yleensä mitään järjellistä päällepantavaa. Syykin selvisi, kun arvioin jokaisen vaatekappaleen erikseen ja pohdin, pidinkö siitä oikeasti. Tein todella rehellisen analyysin, ja vaatekaappiini pääsivät takaisin vain ne vaatteet, jotka virittelen ylleni hyvillä mielin. Oli aikamoinen shokki huomata, että hämmentävän avariksi muuttuneille hyllyille palasi kokoelma toisiinsa sointuvia vaatteita, jotka paljastivat todelliset mieltymykseni.

 
Poistopinoihin joutuneet vaatteet häiritsivät
trendikkäänä tunnettua Nuppua yllättävän vähän!

Ehkä se johtui siitä, että ne toivat röhönaurua Nupun elämään?

Aloin vähitellen ymmärtää, miksi KonMari-metodi muuttaa ajattelua laajemminkin. Kun jouduin pohtimaan jokaista vaatettani, päädyin pitkälle ja kiemuraiselle muistojen polulle. Syyt monien ikivanhojen rytkyjen säilyttämiselle olivat hyvin tunnepitoisia. Onnistuin silti hyvästelemään esimerkiksi ankkurikuvioidun mekon, jonka ostin ylioppilaskirjoitusten jälkeen Mallorcalta ja jota olen pitänyt ehkä noin kolme kertaa. Vilkutin heiheit myös monille näennäisen kivoille vaatteille, jotka maailma on todistanut totaalisen vääriksi hankinnoiksi.

 
Nuppua huvittaa, miten emolle kävi esimerkiksi tämän sinapinvärisen tunikan kanssa...
En ole koskaan ollut mikään tyylilyyli, joten kävin muutama vuosi sitten pukeutumisneuvojalla. Sain kuulla olevani väreiltäni syksy, joten sievien pastellien sijaan minun kannattaisi korostaa olemustani murretuilla sävyillä, vaikka en oikeasti tunne oloani niissä kotoisaksi. Noudatin kuuliaisesti ohjetta ja hankin itselleni sinapinvärisen tunikan, joka sopi nätisti ruskeisiin silmiini. Ja olin tosi kaunis ja fiini, eikö niin Nuppu?

 
”Emo oli nääääääääääääin tyylikäs!”
Puin sinappitunikan kesällä ylpeänä päälleni, kun olimme lähdössä mieheni kanssa Ikeaan. Korostin vyötäröäni leveällä, mustalla vyöllä, ja olin kokonaisuuteen oikein tyytyväinen. Peilailuun kului kuitenkin niin pitkä tovi, että jouduimme lopulta juoksemaan ilmaisbussiin. Ehdimme siihen juuri ja juuri, mutta ainoat vapaat paikat olivat viho viimeisessä penkissä. Kun olin kävellyt koko pitkän catwalkin bussin perukoille, istahdin ikkunapaikalle ja tajusin pukeutuneeni aivan sävy sävyyn bussin verhojen kanssa! Ne oli jopa kiinnitetty leveillä, mustilla nipsuilla. Mies uumoili saavansa syytteen verhovarkaudesta, kun meidän tulisi aika poistua bussista, eikä kommentti ainakaan helpottanut hysteeristä nauruhepuliani. Arvaatte varmaan, olenko pystynyt enää koskaan pukemaan kyseistä sinappitunikaa ylleni.

 
Niinpä! Tänään oli aika kiittää tunikaa hauskasta Ikea-reissusta ja jättää hymyilevät hyvästit.

Vaatteiden jälkeen kävin läpi myös kirjani sekä kylpyhuoneen kaapin tavarat. Jouduin ihmettelemään, miksi olen esimerkiksi säästänyt vanhaa ripsentaivutinta, naistenlehtien välistä napattuja voidenäytepusseja, pahantuulista pupuavaimenperää ja ikivanhoja korvakoruja, jotka ovat niin painavat, että ne venyttävät korvalehteni olkapäille saakka. KonMarittamiseen kului koko päivä, vaikka prosessi on yhä alkumetreillä. Silti minusta tuntuu jo nyt huomattavasti helpommalta hengittää. Kun tavaraa on vähemmän, tilaa riittää enemmän myös kahdelle otukselle, jotka tuovat elämääni ihan hurjasti iloa, valoa, hassutusta, hellyyttä ja onnea:

 
Intuitio sanoo, että tämän pojan haleista menee pää pyörälle ja sydän sykkyrälle...

...ja arjen huolet väistyvät, kun ottaa kainaloonsa tämän hellästi hurisevan kullanmurun! <3 
Oletteko te lukijat kokeilleet KonMarin vinkkejä, 
ja onko taikoja tapahtunut?



28 kommenttia:

  1. Sinappitunikan kohtalo oli myös Nupun mielestä sinetöity, naurusta päätellen :D Taisin vuosi sitten tietämättäni KonMarittaa muutamat laatikot ja hyllyt, mutta en sentään niin kokonaisvaltaisesti kuin tuossa kirjassa käsketään :) Voisikin taas ottaa projektiksi karsia turhaa rompetta, mutta kissoillahan sitä ei ikinä ole liikaa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nupulla riittää hihiteltävää emon muotijuttujen kanssa. :o) Olipahan siitäkin tunikasta sentään iloa, mutta nyt oli aika päästää irti.

      Kannattaa kyllä selailla tuota kirjaa, jos siihen on tilaisuus. Vähän pyörittelin välillä silmiäni sille, kuinka kotia kannattaisi kiittää ja tervehtiä, mutta lopulta kaikessa on tosi paljon tolkkua ja tuollaiset inhimillistämisajatukset ohjaavat kohtelemaan tavaroita ja kotia paremmin, joten mikäs sen hauskempaa. Juttelin äsken mun seepraleggingseille, kun taittelin ne nätisti yöpuulle. Eivätpähän ole mytyssä sängyn vieressä. :-D (Ja kissojen laatikoita ei tosiaankaan konmariteta. :-D)

      Poista
  2. Ihanaa, toinenkin marittava kissakoti! Meillä on vähän sovellettu noita oppeja, aloitin tietenkin kuuliaisesti vaatteista, mutta totesin helpommaksi mennä projektia tyylillä "huone kerrallaan", koska se on tässä hetkessä itselle kaikista loogisin :D Tänään tuntui ihanan helpottavalta kantaa iiiiiso IKEAsäkillinen Aku Ankkoja yhdelle lapsiperheelle, meillä niitä ei ole sen ekan lukaisun jälkeen edes avattu... turhaa ovat olleet tilaa viemässä tuolla kissahuoneen hyllyssä!
    - Emäntä

    NIINPÄ, _meidän_ kissahyllyssä!!
    - katit

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jei, hyvin maritettu Ankat uusiokäyttöön IKEAsäkissä! :-D Ja ihan parasta, että samalla tuli lisää tilaa kattimateille. Kieltämättä tuli hinku konmarittaa ihan täpöillä ja katsoa, mitä siitä seuraa. Ihan kuin koti nyt jo kuiskisi hivenen tyytyväisempänä. :)

      Poista
  3. Peppi ja Ninni osaavat ainakin tuon vedä kaikki esiin kaapista -vaiheen...

    Kiitos verhotunikatyylivinkistä! Hiiih!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin oli koko ajan karvaiset kaverit apuna purkuvaiheessa, mutta jossain välissä kiinnostus hiipui ja alkoi kuulua tuhinaa kiipeilypuusta.

      Eipä kestä kiittää - mielelläni jaan näitä mun tyylivinkkejä! :-D Sinappitunika on paras mahdollinen valinta, jos haluaa sulautua massaan Ikea-bussissa. En ollut kovin uniikki, sillä ikkunoita verhoineen oli useita kymmeniä...

      Poista
  4. Voi miten hienot venytykset sängyn päällä, siinä on ainakin fengshuit kohdallaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuppu oli koko marituksen ajan tosi tyytyväisen oloinen röllykkä. Nopeavaikutteinen metodi siis! :)

      Poista
  5. Ei tekis varmaan huonoa mun vaatekaapille tämä samainen fengshuin etsiminen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä valaisevaa käydä joka vaatekappale läpi. Nyt muistaa myös olla hamstraamatta uusia, ellei ihan supermegahirmuisesti tykkää niistä!

      Poista
  6. Meilläkin olisi ehdottomasti tarvetta konMarille. Vaikka muuton yhteydessä luovuttiin isosta määrästä turhuuksia, tuntuu ettei tavaran määrä oikeasti vähentynyt yhtään. ://

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo tavaran kertyminen on kyllä niin suuri mysteeri. Mutta nyt mulla on ihan oikeasti sellainen hytinä, että olen valaistuneempi asian suhteen. Kun kerran tekee systemaattisen muutoksen suhteessaan tavaroihin ja tekee päätökset sydämellä eikä järjellä, niin oikeasti saattaa päästä pysyvään lopputulokseen. Jää nähtäväksi! :)

      Poista
  7. Kohta on onneksi joulupadat, ne ottaa mielellään siistejä juttuja, vaikka käytettyjäkin.

    Voi voi, mähän on raivannut vuosia. Viimeksi ennen syksyn sairaalakeikkaa, syyskuussa siis. Vain esimerkki: papereita kertyy uskomattomia määriä pitkin vuosia. Sitten kun niitä alkaa riipimään, kyllä siihen saa menemään aikaa.

    Vaateongelmaa mulla ei varsinaisesti (köhköhKÖHKRÖÖHÖHÖköh) ole, koska tykkään kaikista vaatteistani, ja jos en tykkää, niin ne lähtee kyllä aikanaan. Joskus yksi kerrallaan, joskus kassillinen kerrallaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mäkin lajittelin siistit vaatteet kiertoon, mutta mitään kauheita nuhjuja tai reikäisiä vaatteita en kyllä enää kiertoon laittanut.

      KonMarittaminen vaatii kyllä ison panostuksen alussa, koska siinä käydään läpi kaikki, mitä koti sisällään pitää - ja raivaus täytyisi tehdä mahdollisimman nopeasti, mielellään puolen vuoden sisällä.

      Enpä ole muuten aiemmin lukenut mitään siivoukseen liittyvää, ja olipa se oikeasti mielenkiintoinen aihe. Nauroin monta kertaa ääneen, kun kirjassa oli hauskoja esimerkkejä oudoista jutuista, joita ihmiset tyypillisesti hamstraavat. Ja paljon käyttökelpoisia vinkkejä. Päädyin myös mielenkiintoisiin ajatuksiin omista elämänarvoista, joten ei hullumpi pläjäys.

      Poista
  8. Munkin pitäisi varmaan katsoa vähän vaatekaappia läpi, mutku mutku jos niitä _joskus_ käyttää? :')

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän tunteen! Mutta nyt mä tein karsinnan todella raa'asti sen mukaan, tykkäänkö vai en, ja kummasti tuli tilaa vaatekaappiin. Jei

      Poista
  9. Piti jotain sanoa, mutta tuo Jujun katse toiseksiviimeisessä kuvassa vei ne kaikki pois.
    Siispä: Juju ♥ ♥ ♥ ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :-D Mullekin käy usein noin! Kaikki ajatukset haihtuvat sydäminä ilmaan, kun näen Jujun nöpönassun.♥

      Poista
  10. Täällä olisi erinomaisen hyvä konmarituksen kohde - tai monta! Mulla on ihan liikaa vaatteita, astioita ja liinavaatteita. Olen yrittänyt joskus aloittaa vaatteista ja muuton yhteydessä sain vähän raivattuakin, mutta nyt on taas melkein kaaos. Tuo kirja meni nyt lukulistalle, jospa saisi inspiraation joku pimeä talvipäivä...
    Masuvenytyskuva ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa ehdottomasti lukea KonMari! :) Mulla ainakin heräsi paljon mietteitä, jotka tosiaan ulottuvat laajemmallekin kuin asunnon järjestämiseen. Kirjassa oli paljon toistoa ja vähän niitä hassuja vaatteiden inhimillistämisiä, mutta niilläkin oli pointtinsa. Ja kirja on niin nopsa lukea, että ei mene paljon elämästä hukkaan, vaikkei hurahtaisikaan.

      Kisujen masuun hurahtaa sen sijaan ihan väkisin!♥

      Poista
  11. KonNupusta tulisi kyllä loistava elämäntapavalmentaja. Jos on ihan tooosi vaikea päättää, mistä vaatteista luopuu, niin nehän voisi laittaa riviin lattialle ja antaa KonNupun päättää :)

    KonMari on vielä lukematta, mutta pitäisi kyllä ehdottomasti tutustua teokseen! Komerot tahtovat mennä aina itsestään tosi sotkuisiksi ja aina on jokin asia hukassa. Kiitos inspiroivasta postauksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KonNuppu on kyllä rento apuri! :-D Yritän aina omaksua sen asennetta, mutta enpä tiedä, luottaisinko KonNupun valintoihin. Meillä on niin eri maku esim. kissapipojen suhteen.

      Kiva, että olen herättänyt kiinnostusta kirjaan. Mulle se ainakin oli antoisa lukukokemus ja toivottavasti myös muille! :)

      Poista
  12. Kokemusta noista ragdolleista ei ole mutta kävin eräässä naisten illassa erään ihmisen kotona jolla oli pyhä brma-rotuisia kissoja. Nekin olivat ihania ja kun toinen niistä kuuli puheeni, tuli se syliini ja alkoi siinä kehrätä. Se oli aivan ihana. Minulla on blogi sivuilla http://akkapentu.blogspot.fi/ ja kerron siinä elämästäni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikki kissat ovat ihan parhaita! <3 Mä en välttämättä ulkonäöllisesti edes erota birmoja ja ragdolleja, mutta räggärit taitavat olla vähän suurempia löllyköitä. :)

      Poista
  13. KonNuppu vois vierailla meilläkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. KonNupun kanssa on kiva tehdä raivaustöitä! <3

      Poista